Tamara Natanovna Press (, 10. toukokuuta 1937 Harkova – 26. huhtikuuta 2021Ушла из жизни олимпийская чемпионка Тамара Пресс ) oli Neuvostoliittoa edustanut yleisurheilija. Hän voitti naisten kiekonheitossa ja kuulantyönnössä kolme kultamitalia ja yhden hopean vuosien 1960 ja 1964 olympiakisoissa ja rikkoi urallaan 11 maailmanennätystä.
Elämä ja ura Tamara Press syntyi 10. toukokuuta 1937 Harkovassa Ukrainassa. Perhe evakuoitiin toisen maailmansodan aikana Samarkandiin, Uzbekistaniin. 18-vuotiaana Press muutti Leningradiin harjoittelemaan valmentaja Viktor Aleksejevin alaisuudessa.
Press nousi kansainvälisesti tunnetuksi voitettuaan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1958 kultaa kiekonheitossa ja pronssia kuulantyönnössä. Kaksi vuotta myöhemmin hän voitti Rooman olympialaisissa kultaa kuulassa ja hopeaa kiekossa. Tokion olympialaisissa 1964 hän voitti kultaa sekä kuulassa että kiekossa, rikkoen molemmissa lajeissa samalla olympiaennätyksen. Myös hänen sisarensa Irina Press voitti samoihin aikoihin useita olympiamitaleja.
Tamara ja Irina Press olivat rotevia, minkä vuoksi heitä kutsuttiin pilkallisesti ”Pressin veljeksiksi”. Pressit jättäytyivät pois Budapestin Euroopan-mestaruuskilpailuista 1966, joissa oli ensi kertaa käytössä sukupuolitestit. Neuvostoliittolaiset viranomaiset antoivat kisoista pois jättäytymisen syyksi sairaan äidin hoitamisen. Press kävi viimeisen kilpailunsa vuonna 1967 ja lopetti sitten uransa.
Yhtäkkisen ja ennenaikaisen lopettamisen vuoksi kumpaakin sisarusta on epäilty intersukupuoliseksi tai anabolisten steroidien käyttäjäksi.
Press teki urallaan vuosien 1959–1965 välillä 11 maailmanennätystä. Hänen ennätyksensä kuulantyönnössä oli 18,59 metriä ja kiekonheitossa 59,70 metriä.
Urheilu-uransa jälkeen Press työskenteli insinöörinä ja valmentajana. Hän vaikutti erilaisissa urheilun luottamustehtävissä, väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi ja julkaisi useita tieteellisiä kirjoituksia. Hänet palkittiin Leninin ansiomerkillä vuonna 1960, Neuvostoliiton kunniamerkillä (орден "Знак Почёта") vuonna 1964 sekä Ystävyyden kunniamerkillä vuonna 1997.
Lähteet
Luokka:Neuvostoliittolaiset kuulantyöntäjät Luokka:Neuvostoliittolaiset kiekonheittäjät Luokka:Neuvostoliittolaiset olympiavoittajat Luokka:Vuonna 1937 syntyneet Luokka:Vuonna 2021 kuolleet