Jelno tai Jelno-Bolšoje () on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Novosokolnikin piirissä. Järven nimessä voidaan nähdä sanan kuusi () tai kuusikko () perusosa. Järven nimi voidaan silloin suomentaa vapaasti Kuusijärvi tai Suuri Kuusijärvi (bolšoje on suuri).
Maantietoa Järvi on 1,9 kilometriä pitkä, 0,55 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 54 hehtaaria. Järvi on pitkänomainen, mutta sen kaakkoispäässä järven yli työntyy koillisrannasta teräväkärkinen niemi, joka jättää järveen yli 100 metriä leveän salmen. Salmen taakse jää lahti, joka käsittää noin neljäsosan järvestä. Järven ympäristö on metsämaata, jonka yhtenäisyyttä rikkovat pohjois-, etelä- ja kaakkoispäässä sijaitsevat pelto- ja niittymaat. Ilmakuvista ei voi paikallistaa asutusta, joten järvi lienee autio.
Luontoarvoja Järvessä elää ainakin hauki, ahven, karppi, kiiski, lahna, pasuri, suutari, ruutana, made, säyne, mutakala ja rantanuoliainen, sekä joitakin Rutilus-suvun kaloja ja niukasti jokirapua. Järven pohja on mutainen ja sen rannat ovat vaihtelevasti muta-, hiekka- tai savipohjainen, ja rannikolla esiintyy paikoin myös kivikkoa. Soistuneet rannat muodostavat kelluvia hetteikköjä.
Vesistösuhteita Jelno sijaitsee Velikajan valuma-alueella. Velikaja on Velikajan valuma-aluen pääuoma ja valuma-alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen eteläisimmän osan. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.
Järvi kuuluu Velikajan valuma-alueen latva-alueisiin. Sen ympäristössä on kolme pientä lampea ja sen valuma-alueen koko on 4,06 neliökilometriä . Laskuoja lähtee luoteispään lounaisrannasta ja virtaa kohti etelää, jossa se laskee kolmen kilometrin päässä Devitšjeen. Tämä laskee vuorostaan Bolšoi Vjaziin, joka on Velikajan läpivirtausjärvi.
Huomautuksia
Lähteet
Luokka:Pihkovan alueen järvet Luokka:Velikajan valuma-alue Luokka:Novosokolnikin piiri