Kenttätykistörykmentti 3 (KTR 3) oli Suomen armeijan tykistöyhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä vuonna 1918 ja lakkautettiin talvisodan alettua.

Perustaminen Suomen sisällissodan päätyttyä kaikki tykistöjoukot siirrettiin Lappeenrantaan 21. toukokuuta 1918 annetulla Päämajan käskyllä, jonka ulkopuolelle jäi Karjalan kannakselle ryhmitetty jääkäritykistöprikaati, joka hajotettiin armeijakäskyllä numero 20/19.7.1918. Jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmberg ja Saksan Itämeren divisioonan tykistökomentaja majuri Hans Butz järjestivät Suomen tykistökoulussa Lappeenrannassa tykistöjoukot uudelleen.KTR1 s. 8

Armeija jaettiin kolmeen divisioonaan armeijakäskyllä N:o 1/8.6.1918, jossa ensimmäisen kerran mainitaan 3. divisioonaan liitetty tykistörykmentti N:o 3. Ylipäällikkö käski 19. lokakuuta everstiluutnantti Lauri Malmbergin muodostamaan Hämeen kenttätykistörykmentti N:o 1:n luovuttamasta henkilöstöstä kenttätykistörykmentti 3:n esikunnan, joka oli kuitenkin toistaiseksi tykistön tarkastajan esikuntana majuri Laporten käytössä. Suomen tykistökoulun lakkautettiin 31. lokakuuta ja sen tehtävät koulutuksen johtamisesta siirrettiin tykistön tarkastajan esikunnalle, joka sai myös tehtäväkseen hevosten ja ajoneuvojen varaamisen koko aselajille, liikekannallepanoharjoitusten johtamisen ja rauhanajan määrävahvuuksien suunnittelun.Hurme 1938 s. 25–28

Hämeen kenttätykistörykmentti N:o 1 siirtyi Tuusulaan 21. marraskuuta lukuun ottamatta II patteristoa, joka jäi Lappeenrantaan. Patteriston talousvastuu oli siirretty kenttätykistörykmentti 3:n esikunnalle. Sotaministeriö antoi käskyn N:o 17/19 Y.1, jolla erotettiin Lappeenrannassa ollut II patteristo rykmentistään ja määrättiin se ryngoksi muodostettavalle kenttätykistörykmentti 3:lle. Saksalaisten poistuessa Suomesta poistui maasta myös patteriston komentajana ollut majuri Sievert ja sama Sotaministeriön käsky määräsi patteriston komentajan toimimaan rykmentin komentajana.Hurme 1938 s. 28–29

Jääkäriluutnantti Räsänen antoi rykmentin ensimmäisen päiväkäskyn 10. tammikuuta 1919. Siinä patteriston nimeksi tulöi kenttätykistörykmentti 3:n I patteristo ja patterit numeroitiin vastaavasti uudelleen. Nyt muodostui ongelma kahden kenttätykistörykmentin samanaikaisesta olemassaolosta eli tykistön tarkastajan käytössä oleva esikunta, joka oli julkaissut ensimmäisen kenttätykistörykmentti 3:n päiväkäskyn jo 8. joulukuuta 1918.Hurme 1938 s. 29

Tykistön tarkastajan esikunnan tehtävät olivat kuitenkin käytännössä loppuneet saksalaisten poistuttua maasta. Esikuntapäällikköinä olivat Laporten jälkeen majuri Schilling ja kapteeni K. E. Lundqvist. Tilanne selkiytyi, kun eversti Woldemar Stjerncreutz määrättiin 27. tammikuuta 1919 rykmentin komentajaksi ja aiemmin perustettu esikunta liitettiin patteriin.Hurme 1938 s. 30

Historia Tykistöupseerikokelaskurssi N:o 2:lta siirrettiin rykmenttiin yhdeksän upseeria ja 52 miehistöön kuuluvaa. Rykmentti vastaanotti ensimmäiset alokkaansa 24.–26. huhtikuuta 1919. Saapumiserän vahvuus oli niin suuri, että rykmenttiin muodostettiin kolme patteristoa ja jokaiseen niistä kolme patteria. Tykkeinä alkuperäisen patteriston 1. ja 3. patterilla oli ollut 76 K 02 -kenttäkanuunat ja 2. patterilla Schneiderin 122 H 10 -haupitsit. Patterit uudelleennumeroitiin keväällä 1920. Kaksi ensimmäistä patteria olivat kanuunapattereita ja kolmas haupitsipatteri.Hurme 1938 s. 30–31

Rykmentti muutettiin nelipatteristoiseksi 13. tammikuuta 1921, minkä jälkeen kussakin patteristossa oli vain kaksi patteria. Patteriston ensimmäisen patterin piti olla kanuuna- ja toisen haupitsipatteri, mutta haupitsikaluston riittämättömyyden vuoksi IV patteristossa molemmat patterit olivat kanuunapattereita. Seuraava muutos tehtiin 16. toukokuuta 1926 lakkautettaessa IV patteristo, jolloin vain henkilökunnan vakanssit säilytettiin ja kaikki muu jaettiin muihin patteristoihin. Samalla lakkautettiin rykmentin soittokunta.Hurme 1938 s. 33–34

Rykmentin patteristoista I ja II olivat Riihimäellä ja III Mikkelissä. Rykmenttiin perustettiin 15. kesäkuuta 1928 I viesti- ja mittausosasto Riihimäellä ja II viesti- ja mittausosasto Mikkelissä. III patteristo hajotettiin 17. elokuuta, minkä jälkeen rykmenttiin kuului kaksi kolmipatterista patteristoa. Todellisuudessa lakkautettiin II patteristo ja III patteristo nimettiin uudeksi II patteristoksi.Hurme 1938 s. 34–35

Tammikuussa 1932 rykmentistä lakkautettiin 6. patteri ja heinäkuussa 1933 lakkautettiin Mikkelissä sijainnut II patteristo. Tämän jälkeen rykmentissä oli esikunnan lisäksi vain nelipatterinen (1., 2., 3. ja viestipatteri) patteristo ja reservinaliupseerikoulu. Vuonna 1934 rykmenttiin perustettiin soittokunta. Hajotetun II patteriston 4. patterista muodostettiin runko ratsastavalle patterille ja viesti- ja mittausosastot yhdistettiin muodostettaessa viestipatteriksi. Kalustona 1. ja 2. patterilla 76 K 02 -kanuunat ja 3. patterilla 122 H 10 -haupitsit. Reservialiupseerikoululla oli lisäksi 27. maaliskuuta 1935 alkaen koulutuskäytössä neljä 76 K 02 -kanuunaa.Hurme 1938 s. 35–36

Talvisodan suojajoukkojen perustamisesta annettiin käskyt 5.–6. lokakuuta 1939. Rykmenttiä käskettiin perustaa 3. prikaatin patteristo ja siirtyä 8. lokakuuta mennessä suojajoukkokokoonpanossa Karjalan kannakselle.Talvisodan historia osa 1 s. 98–99

Komentajat Rykmentin komentajina olivat:Paulaharju 1989 s. 382Hurme 1938 s. 95

jääkäriluutnantti Veikko Räsänen 1918–1919 eversti Woldemar Stjerncreutz 27. tammikuuta – 27. syyskuuta 1919 everstiluutnantti Leo Magnus Schwanck 27. syyskuuta 1919 – 18. syyskuuta 1924 jääkärimajuri Jarl Fritiof Lundqvist 18. syyskuuta 1924 – 8. syyskuuta 1932 jääkärieversti Väinö Aleksanteri Vuori (vakanssisijoitus) 8. syyskuuta 1932 – 1. heinäkuuta 1933 jääkärieverstiluutnantti Karl Yrjö Ilmari Takkula 1. heinäkuuta 1933 – 4. toukokuuta 1934 jääkärieverstiluutnanttiOskar Isak Sippola (vt) 4. toukokuuta – 15. kesäkuuta 1934 everstiluutnantti Frans Edvard Helminen 15. kesäkuuta 1934 – 17. elokuuta 1937 everstiluutnantti Arthur Rafael Harvo (vt) 17. elokuuta 1937 – jääkärieversti Aarne Snellman 1937–1939

I patteriston komentajat:Paulaharju 1989 s. 383 jääkäriluutnantti Veikko Räsänen 1919–1924 majuri Gabriel af Forselles 1924–1928 majuri Sulo Malm 1928–1933 majuri Arthur Rafael Harvo 1933–1939

II patteriston komentajat: majuri Karl E. Lundqvist 1918–1924 kapteeni Toivo I. Laukola 1924–1928 majuri Frans Helminen 1928–1929

III patteriston komentajat: jääkärimajuri Torsten Lesch 1919–1921 kapteeni Viktor Elias Simolin 1921–1924 majuri Frans Helminen 1924–1928

IV patteriston komentajat: majuri Sergei Sundström 1921–1924 kapteeni Viktor Elias Simolin 1924–1926

Lähteet

Viitteet

Luokka:Suomen puolustusvoimien rykmentit‎ Luokka:Suomen maavoimien historialliset joukko-osastot ja yksiköt