Predestinaatio eli ennaltamäärääminen on uskonsisältö, jonka mukaan jumalat tai muut voimat määräävät ihmisen kohtalon. Kristillisessä teologiassa ennaltamääräämisopin kehitti Augustinus. Hänen mukaansa kristinuskon Jumala valitsee toiset ihmiset pelastukseen ja toiset kadotukseen. Augustinuksen lisäksi kristinuskon historian merkkihenkilöistä predestinaatio-oppia on puolustanut ainakin Jean Calvin, ja predestinaatio-oppia esiintyy edelleen kalvinismissa, mutta kalvinistit kiistelevät keskenään sen tarkasta sisällöstä.Tom Burnam: Väärien käsitysten sanakirja Luterilainen kirkko ei ole omaksunut Augustinuksen niin kutsuttua kaksinkertaista predestinaatio-oppia, jonka mukaan Jumala on edeltä käsin määrännyt osan ihmisistä pelastukseen ja osan kadotukseen.
Kirkkoisät Kirkkoisistä Augustinus oli predestinaation merkittävin kannattaja. Sen sijaan esimerkiksi Johannes Damaskolainen vastustaa predestinaatio-oppia teoksessaan Ortodoksisen uskon tarkka esitys:
Luterilainen kirkko Luterilaisen kirkon oppiin kuuluu ennalta määräytyminen niin kuin se esitetään Yksimielisyyden ohjeessa,Jakob Andreä, Martin Chemnitz et al.: Yksimielisyyden ohje . Saksi, 1577. joka luterilaisen kirkon mukaan lukeutuu luterilaisiin tunnustuskirjoihin.Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Yksimielisyyden ohje - Luterilaiset tunnustuskirjat . Viitattu 15.8.2011. Se määrää predestinaatiosta seuraavaa: Predestinaatio tarkoittaa Jumalan tekemää iankaikkista valintaa. Siitä erillinen asia on praescientia, eli se että Jumala tietää kaiken ennen kuin se tapahtuu. Kristus on ”elämän kirja”, johon kaikkien niiden nimet on kirjoitettu, joiden on määrä tulla iankaikkisesti autuaiksi. ”Jumala on ennen maailman perustamista hänessä – Kristuksessa – valinnut meidät.” (Ef. 1:4)
Islam
Šiia-muslimit hylkäävät predestinaation, mutta muslimien enemmistön muodostavat sunnit kannattavat sitä.Rizvi, S.H.M. et al. Muslims, BRPC, New Delhi, 1998, s. 20 Tätä kuvastaa muslimien suosima lausahdus ”Inshallah” (jos Jumala tahtoo). Ilmaisu tulee Koraanista, joka lausuu: ”Älä sano mistään ’teen sen huomenna’ lisäämättä: ’Jos Jumala niin tahtoo’.” (Koraani 8: 24).
Sunni-muslimien positioon liittyvät samat filosofiset ongelmat kuin kristinuskossa. Niihin kuuluu teodikea-ongelma eli kysymys siitä, miksi Jumala kaikkivaltiaana sallii pahan. Vastaava ongelma on kysymys kohtalosta. Jos Jumala määrää kaikesta, miten ihminen voi olla vastuussa omasta pelastuksestaan? Kristinuskossa kysymykseen on esitetty erilaisia vastauksia. Islamissa ratkaisu on painottunut fatalismiin, ja usko kohtaloon on yksi islamin uskonkappaleista. Islamilainen fatalismi on lännessä usein ollut arvostelun kohteena. Winston Churchill, joka oli tutustunut islamiin Sudanissa, nimitti sitä ”pelottavaksi fatalistiseksi apatiaksi”.
Lähteet
Aiheesta muualla Kuula, Kari: Ennaltamääräämisoppi painottaa armon ylivaltaa
Luokka:Hindulainen usko ja oppi Luokka:Islamilainen teologia Luokka:Kristillinen teologia