Vuorineuvos () on nykyään Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu ensimmäiseen arvonimiryhmään yhdessä valtioneuvoksen arvonimen kanssa.
Arvonimestä maksettavan veron määrä on joko vuoden 2026 alusta alkaen. Vuosina 2002–2025 veron määrä oli .
Vuosina 1918–2014 vuorineuvoksen arvonimi on myönnetty 299 henkilölle, joista kaksi on ollut naisia. Naispuolisten vuorineuvosten lukumäärä lisääntyi neljään toukokuussa 2026, jolloin arvonimi myönnettiin kahdelle naiselle.
Arvonimen historiaa Nimitys sai alkunsa kaivosteollisuudesta Ruotsin vallan ajalta, jolloin vuorineuvos oli valtion vuorikollegioissa arvostettu virkanimike.
Vuorineuvoksen arvo on myönnetty Suomessa yli kolmellesadalle ihmiselle. Arvonimi myönnettiin Ruotsin vallan alaisuudessa 1700-luvun lopulla viidelle suomalaiselle Ruotsin ajan neuvokset 1762-1808 Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus. ja Suomen suuriruhtinaskunnassa 19 henkilölle.Autonomian ajan neuvokset 1809-1917 Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus. Itsenäisessä Suomessa ensimmäisenä vuorineuvoksen arvon sai Billnäsin ruukin vapaaherra Fridolf Hisinger 17. heinäkuuta 1918. Ainoa ulkomaalainen vuorineuvoksen arvonimen saanut on ruotsalainen talousvaikuttaja Marcus Wallenberg, jolle presidentti Kekkonen myönsi arvonimen, vaikka periaatteessa sen voi saada vain Suomen kansalainen.
Katso myös Idänkaupan vuorineuvos
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomen kaivosteollisuus Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit