thumb|right|175px|George Tomkyns Chesneyn vuoden 1871 teoksen The Battle of Dorking kansi. Invaasiokirjallisuus on kirjallisuuden alalaji, jossa kuvataan kuvitteellista ulkovallan hyökkäystä teoksen kohderyhmän kotimaahan. Osa invaasiokirjallisuudesta voidaan lukea myös vakoilukirjallisuudeksi. Invaasiokirjallisuus oli erityisen suosittu kirjallisuuden alalaji Ranskan–Preussin sodasta vuonna 1871 ensimmäiseen maailmansotaan vuonna 1914.
Alatyyppejä
Invaasiokirjallisuus voidaan jakaa karkeasti kahteen eri tyyppiin:
Ensimmäinen on varoittava tyyppi, jossa kirjoittaja vihjailee maan olevan vaarassa joutua vieraan vallan hyökkäyksen kohteeksi, koska sen hallitsijat eivät anna maan puolustamiseen riittävää rahoitusta ja/tai resursseja. Yleensä kirjoittaja esittää kuvaamansa tapahtumakulun estämiseksi jonkin keinon, jonka haluaa kertomuksellaan saada suuren yleisön tietoon.Stewart 2012, s. 9–11
Toinen on jingoistinen tyyppi, jota edustava kertomus yleensä alkaa samaan tapaan kuin varoittava tyyppi, mutta päättyy hyökkäyksen kohteen voittoon ja hyökkääjän tappioon, tuhoon tai nöyryytykseen.
Invaasiokirjallisuus voi olla myös humoristista. Tästä esimerkkejä ovat P. G. Wodehousen The Swoop! (1909) ja Arto Paasilinnan Operaatio Finlandia (1972).
Historia
Invaasiokirjallisuuden merkkiteoksena pidetään Britannian armeijan upseeri George Tomkyns Chesneyn vuonna 1871 Blackwood Magazine -lehdessä julkaistua kertomusta The Battle of Dorking. Teoksessa sotaveteraani kertoo lapsenlapsilleen, kuinka otti osaa taisteluun Saksan yllätyshyökkäystä vastaan, mikä päättyi tappioon. Teosta edelsi Alfred Bate Richardsin teos The Invasion of England (A Possible Tale of Future Times) vuodelta 1870, joka oli huonosti kirjoitettuna ollut huomattavasti vähemmän vaikutusvaltainen.
Teemoja Yhdistynyt kuningaskunta Yhdistyneessä kuningaskunnassa invaasiokirjallisuudessa esiintyi usein tekijänä maahanmuutto, yleensä saksalaisten muodossa.Stewart 2012, s. 45 Myös antisemitismi oli teoksissa usein esillä, esimerkiksi juutalaisten väitetysti ”jakautuneiden lojaliteettien” ja kosmopoliittisuuden vuoksi.Laurie-Fletcher 2019, s. 109
Saksa Saksassa maahanmuuttajia useammin kuvattiin sisäisenä uhkana maan tiettyjen osien asukkaat. Esimerkiksi hannoverilaisia kuvattiin englantilaistyyppisiksi ja ahneiksi, baijerilaisia maalaismaisiksi ja Preussin vastaisiksi, ja niin edelleen.Stewart 2012, s. 90–91
Esimerkkejä
Alan Burgoyne – The War Inevitable (1908) Ernest Hugh Fitzpatrick – The Coming Conflict of Nations: or The Japanese–American War (1909) Jean Raspail – Le Camp des saints (1972)
Lähteet
Viitteet
Luokka:Kaunokirjallisuus aiheen mukaan