Lähteenlinna on Tampereen Sorsapuistoa reunustava suuri asuinkerrostalo. Se koostuu kolmesta siivestä, jotka sijoittuvat Itsenäisyydenkadun, Aaltosenkadun ja Lähteenkadun varsille. Talo on rakennettu vuosina 1928–1930Lähteenlinna, eräs kaupungin suurimpia asuinrakennuksia valmistunut. Aamulehti. 25.5.1930, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 20.6.2022., ja sen on suunnitellut E. A. Liuha.Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 192.
Lähteenlinna on Itsenäisyydenkadun puolella kuusikerroksinen, Aaltosenkadun ja Lähteenkadun puolella nelikerroksinen. Tyyliltään rakennus edustaa klassistista arkkitehtuuria. Talon huomattavimpia piirteitä ovat voimakkaasti ulospäin työntyvät räystäät. Aaltosenkadun puoleisessa julkisivussa on myös parvekesyvennyksiä sekä kaariaukkoinen porttikäytävä, joka johtaa sisäpihalle.
Rakennuksen osti pääasiassa rautatieläisten piirissä perustettu Lähteenlinna niminen asunto-osakeyhtiö vuoden 1929 lopulla rakennusmestari J. H. Koskisen konkurssipesältä, rakennuksen ollessa tällöin valmiiksi muurattuna ja katettuna vuoden 1928 kesäkuusta vuoden 1929 tammikuuhun suoritettujen rakennustöiden jälkeen. Yhtiö antoi rakennustöiden loppuunsaattamisen urakalla Niilo Ahdin rakennustoimistolle, joka aloitti työt marraskuussa 1929 ja sai ne päätökseen keväällä 1930. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon maaliskuussa 1930. Talon rakennustyöt maksoivat kaikkiaan noin 8,8 miljoonaa markkaa.Lähteenlinna, eräs kaupungin suurimpia asuinrakennuksia valmistunut, Aamulehti, 25.05.1930, nro 139, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 24.05.2025
Lähteenlinnassa oli sen valmistuessa 264 asuinhuonetta, jotka on jaettu 120 huoneistoon. Talon kuutiotilavuus oli 32 000 m3. Porraskäytäviä oli 8, joista kolmessa oli hissit. Talossa on asukkaita varten pari pesutupaa, pari pyykinkuivaamoa ja sähkömankeli. Talossa oli myös keskusradiolaitos, joka oli yhdistetty kuhunkin huoneistoon vedetyillä radiojohdoilla. Puhelinjohdot oli myös vedetty useimpiin huoneistoihin, ja keittiöissä on sähkön käyttömahdollisuus. Rakennuksen piirustukset oli laatinut Heikki Tiitolan rakennustoimisto.
Vuonna 1934 Lähteenlinnassa asui 373 henkilöä ja se oli silloin Tampereen väkirikkain asuintalo.Tampereen suurimmat asuintalot ovat osaketaloja. Kaupungin väkirikkaimmassa talossa, Lähteenlinnassa asuu 373 henkilöä, Aamulehti, 26.08.1934, nro 228, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.08.2024
Taloa ei ole suojeltu, mutta Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön mukaan se on rakennustaiteen, kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä kohde.Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 192.
Suomen entinen pääministeri Antti Rinne on aikoinaan asunut Lähteenlinnassa.
Lähteet
Luokka:Tampereen asuinrakennukset Luokka:Tulli (Tampere) Luokka:1920-luvun klassisismi