Double First Class -ohjelma (; pinyin: shuāngyīliú); "kaksinkertaisen ensimmäisen luokan suunnitelma") on Kiinassa vuonna 2015 hyväksytty hyvätasoisten mannerkiinalaisten julkisten yliopistojen kehitysohjelma. Ohjelma sisältää tavoitteen kehittää sekä kokonaisia ensiluokkaisia, maailmantason yliopistoja että rajatummin kohdennettuja, ensiluokkaiseen tasoon joissain aihepiireissä (oppiaineissa) pyrkiviä yliopistoja. Ohjelma tuli julkisuuteen Kiinan 13. viisivuotissuunnitelman (2016–2020) osana. Vuonna 2017 toimeenpanosuunnitelmassa suunnitelmaa konkretisoitiin, ohjelman nimi vakiintui, ja mukaan valitut yliopistot nimettiin. Double First Class -ohjelma nähdään aiempien yliopistojen kehitysohjelmien (Projektit 211 ja 985) jatkeena.

Ohjelman tavoitteita ja vaikutuksia

Ohjelman tavoitteet kohdistettiin useaan ajankohtaan, joista ensimmäinen oli vuonna 2020. Tavoitteena oli nostaa joitain yliopistoja ja oppiaineita "kansainväliselle tasolle" siihen mennessä. Tavoitteisiin liittyvästä käsittestä "kansainvälinen taso" ei Allenin (2019) mukaan ole yksikäsitteistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Määrittely riippuu myös käytetystä mittarista. Tekemiensä haastettelujen perusteella Allen esittää, että C9-liigan yliopistoissa käsitteellä ymmärrettiin tyypillisesti sijoitusta kahdenkymmenen tai sadan parhaan joukkoon tunnetuimmissa maailmanlaajuissa yliopistorankingeissa. Muiden projekti 985:n yliopistojen edustajien näkemys tavoitejoukosta oli hieman laajempi, esimerkiksi sijoitus maailmanlistojen top-100 – top-200:een.

Kun tarkastellaan C9-liigana tunnettujen yhdeksän arvostetun kiinalaisen yliopiston tason kehitystä vuosina 2015–2020 ja vuosina 2020–2025 käyttäen mittarina kiinalaista, alkujaan nimenomaan kiinalaisten opetushallinnon ja poliittisten päättäjien avuksi kehitettyä Shanghain yliopistoranking-vertailua (ARWU), voidaan havaita kaikkien näiden kohdalla huomattavaa rankingsijoituksen nousua molempina tarkastelujaksoina. Kuusi C9-yliopistoa oli tällä mittarilla noussut maailman top-100:aan viimeistään vuonna 2020 ja kahdeksan vuoteen 2025 mennessä.

Vuoteen 2030 mennessä Kiinan tavoitteena on, että kasvava joukko sen yliopistoja kuuluu maailman parhaimmistoon ja että maan osaaminen joillain tieteenaloilla olisi maailman parhaimpia. Yleisemmällä tasolla tavoitellaan yliopistokoulutuksen merkittävää vahvistumista. Vuoteen 2050 mennessä Kiinan tavoitteena on kehittää maansa koulutusjärjestelmä maailmanluokkaan.

Oman erityispiirteensä tavoiteasetteluun tuo, että Kiinassa yliopistokoulutus ei ainakaan periaatteessa ole erillään puoluejohdon poliittisesta agendasta. Syksyllä 2018 Kiinan opetusministeriö julkaisi Kiinan kommunistisen puolueen johdon (presidentti Xi Jinpingin) kannan, jonka mukaan Kiinassa edetään sosialistisen koulutuksen polkua "kiinalaisilla piirteillä". Kannan mukaan kommunistinen puolue johtaa kaikkea koulutukseen liittyviä aloitteita. Lisäksi Double First Class -yliopistoja vauhditetaan suuremmalla oppilaitosten ja teollisuuden yhteistyöllä. Koulutusalan tulee avautua enemmän maailmalle kansainvälistä yhteistyötä ja maailmanlaajuista vaikutusta kannustaen. Kannan mukaan opetuksen parissa toimivien tulisi "seista yhtenäisenä Kiinan kommunistisen puolueen toveri Xin ympärillä sen ydinryhmänä" ja tavoitella edistystä "kiinalaisilla piirteillä" sävytetyllä sosialistisen koulutuksen polulla.

Kiinassa tiedepolitiikka, jolla on pyritty maan kärkiyliopistojen kansainvälisen rankingsijoituksen kohottamiseen, on johtanut esimerkiksi vuosien 2001–2016 välillä siihen, että Kiinan tiedeakatemiassa työskentelevistä, runsaasti viitatuista tutkijoista osa on kirjannut ensisijaiseksi työpaikakseen jonkun maan johtavista yliopistoista. Tästä syystä Kiinan tiedeakatemiassa työskentelevien, maailman viitatuimpien tutkijoiden listalla olevien tieteentekijöiden määrä on vähentynyt, ja yliopistoissa työskentelevien vastaavasti noussut. Koska viitatuimpia tutkijoita tarkastellaan myös yliopistojen paremmuusarvioissa, menettelyllä on voitu vaikuttaa esimerkiksi ARWU-rankingin mukaiseen kiinalaisten kärkipään yliopistojen kansainväliseen paremmuusjärjestykseen.

Kehittämisohjelman yliopistot

Tavoitteisiin liittyen vuonna 2017 julkistettiin ensiluokkaiseksi nimetyt, tasoluokan A (36 yliopistoa) tai B (6 yliopistoa) yliopistot, joita kehitetään kansainväliselle tasolle, maailman parhaimmistoa kohti. Nämä on lueteltu alla olevassa taulukossa, ja ne kuuluivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuoden 2020 ARWU-yliopistorankingissa jo maailman 500:n kärkiyliopiston joukkoon. On huomattava, että koska ARWU-ranking mittaa tutkimuksen tasoa erityisesti luonnontieteiden alalla, ei se ole sopivin mittari esimerkiksi humanistisia tieteitä, valtiotieteitä, oikeustieteitä, taloustieteitä tai taidealaa painottaville yliopistoille.

Ohjelman toisen osan muodostavat 95 muuta yliopistoja, jotka ainakin joissain oppiaineissa pyrkivät maailman kärkikastiin. Kiina nimesi tähän joukkoon joukkoon joitain maan urheilijoiden harjoittelua ja valmentautumista kotimaassa ja kansainvälisesti tukevia oppilaitoksia, esimerkiksi Pekingin talviolympialaisia silmällä pitäen. Suomessa muun muassa Lapin yliopisto ja Lapin AMK tekivät yhteistyötä Double First Class -ohjelmaan rajoitetulta alalta (tai aloilta) valitun kiinalaisyliopiston kanssa kiinalaisurheilijoiden kehittämiseksi talvilajeissa.

Monet kiinalaisista yliopistoista, jotka tekevät yliopistoyhteistyötä ulkomaisten yliopistojen kanssa, kuuluvat tämän Double First Class -ohjelman piiriin. Useat suomalaiset yliopistot, kuten Aalto-yliopiston, Helsingin, Jyväskylän ja Lapin yliopistojen ovat tehneet yhteistyötä kiinalaisten Double First Class -kehitysohjelman yliopistojen kanssa. Osa näistä yhteistyöyliopistoista (kuten Pekingin yliopisto ja Fudan-yliopisto) kuuluu C9-liittoumaan.

Ykkösluokan yliopistot (42 yliopistoa) Ykkösluokan luokka A (36 kpl)

Taulukon tiedot löytyvät lähteistettynä vastaavista yliopistoartikkeleista (punalinkkien osalta enwikin artikkelista).

NimiMaakunta,kaupunki PerustettuARWU-ranking(2020)ARWU-ranking(2025)Lisätietoja/Kotisivu Beihangin yliopisto Peking 1952 151–200 101-150 Chongqingin yliopisto Chongqing 1929 301–400 151-200 Dalianin teknillinen yliopisto Liaoning, Dalian 1949 201–300 151-200 Etelä-Kiinan teknillinen yliopisto Guangdong, Kanton 1952 151–200 101-150 Fudan-yliopisto Shanghai 1905 100 41 C9 Harbinin teknillinen instituutti Heilongjiang, Harbin, Shandong, Weihai ja Guangdong, Shenzhen 1920 101–150 101-150 yliopistolla ei https-suojattua kotisivua C9 Huazhongin tiede- ja teknologiayliopisto Wuhan, Hubei 1907 (1953) 101–150 73 Itä-Kiinan normaaliyliopisto Shanghai 1951 401–500 201-300 Jilinin yliopisto Jilin, Changchun 1946 151–200 101-150 Kaakkoinen yliopisto (Kaakon yliopisto) Jiangsu, Nanjing 1902 151–200 101-150 Kansallinen puolustustekniikan yliopisto Hunan, Changsha 1953 501–600 401-500 Keski- ja Etelä-Kiinan yliopisto Hunan, Changsha 2000 151–200 96 Kiinan elektroniikan ja sähkötekniikan yliopisto Sichuan, Chengdu 1956 151–200 151-200 Kiinan maatalousyliopisto Peking 1905 301–400 201-300 Kiinan meriyliopisto (Kiinan valtameriyliopisto) Shandong, Qingdao 1924 401–500 301-400 Kiinan Minzu-yliopisto Peking 1941 Kiinan Renmin-yliopisto Peking 1937 601–700 301-400 Kiinan tiede- ja teknologiayliopisto Anhui, Hefei 1958 73 40 C9Lanzhoun yliopisto Gansu, Lanzhou 1909 401–500 201-300 Luoteinen polyteknillinen yliopisto Shaanxi, Xi'an 1938 201–300 101-150 Nanjingin yliopisto Jiangsu, Nanjing 1902 101–150 75 C9 Nankain yliopisto Tianjin 1919 201–300 151-200 Pekingin normaaliyliopisto Peking 1902 201–300 101-150 Pekingin teknillinen korkeakoulu Peking 1940 201–300 101-150 Pekingin yliopisto Peking 1898 49 23 C9Shandongin yliopisto Jinan, Qingdao & Weihai 1901 151–200 101-150 Shanghain Jiao Tong -yliopisto Shanghai 1896 63 30 C9 Sichuanin yliopisto (Setšuanin yliopisto) Sichuan, Chengdu 1896 151–200 87 Sun Yat-senin yliopisto Guangdong, Kanton, Zhuhai & Shenzhen 1924 101–150 65 Tianjinin yliopisto Tianjin 1895 151–200 101-150 yliopistolla ei https-suojattua kotisivuaTongji-yliopisto Shanghai 1907 201–300 101-150 Tsinghua-yliopisto Peking 1911 29 18 C9 Wuhanin yliopisto Hubei, Wuhan 1893 151–200 81 Xi’anin Jiaotong-yliopisto Shaanxi, Xi’an 1896 101–150 92 yliopistolla ei https-suojattua kotisivua C9 Xiamenin yliopisto Fujian, Xiamen & Zhangzhou;Malesia: Selangor, Sepangin piiri, Sepang 1921 201–300 101-150 Zhejiangin yliopisto Zhejiang, Hangzhou 1897 58 24 C9

Ykkösluokan luokka B (6 kpl) NimiMaakunta, kaupunki Perustettu ARWU-ranking(2020)ARWU-ranking(2025)Lisätietoja/Kotisivu Hunanin yliopisto Hunan, Changsha 976 (1903) 201–300 151-200 Luoteinen A&F-yliopisto Shaanxi, Xianyang 1934 501–600 201-300 Koillinen yliopisto (Shenyang) Liaoning, Shenyang 1923 301–400 201-300 Xinjiangin yliopisto Xinjiang, Ürümqi 1924 601-700 Yunnanin yliopisto Yunnan, Kunming 1922 801–900 301-400 Zhengzhoun yliopisto Henan, Zhengzhou 1956 301–400 151-200

Ykkösluokkaan joillain osa-aloilla pyrkivät yliopistot (95 yliopistoa) Ohjelmaan kuuluu myös toista sataa yliopistoa, joita tuetaan niissä opetettavien tai tutkittavien, Kiinan itselleen tärkeäksi arvioimien oppiaineiden tason kohottamiseksi. Valittuja kokonaisuuksia Kiina pyrkii nostamaan kohti kansainvälistä tasoa. Tuettavia oppiainekokonaisuuksia on sekä aiemmin mainituissa ykkösluokan yliopistoissa (42 kpl) että muissa yliopistoissa (95 kpl). (Yliopistojen nimien suomennos alustavaa)