Sahelin kriisi on laaja usean valtion alueelle ulottuva moniulotteinen humanitaarinen ja osin poliittinen kriisi Sahelin alueella Länsi-Afrikassa. Vuodesta 2012 lähtien alueen maissa on ollut pulaa ruoasta ja vedestä, turvattomuutta ja kasvavaa jihadismia. Alueen valtioita yhdistää heikko hallinto ja talous, etniset ja uskonnolliset kiistat ja pitkään jatkunut kuivuus.
Tammikuussa 2023 Sahelin pakolaiskriisissä oli: 2,7 miljoonaa ihmistä joutunut siirtymään maiden sisällä eri puolilla aluetta väkivaltaa ja vainoa paenneina 29 miljoonaa ihmistä kipeästi humanitaarisen avun tarpeessa, joista viisi miljoonaa lapsia 1,6 miljoonaa lasta vakavasti aliravittuja, ja Keski-Sahelissa miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kärsi akuutista aliravitsemuksesta. Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowas raportoi heinäkuun lopulla 2023, että puoli miljoonaa henkilöä 15 maan talousyhteisössä on pakolaisia ja lähes 6,2 miljoonaa on joutunut siirtymään kotiseudultaan. Tammikuun ja kesäkuun 30. päivän 2023 välisenä aikana Länsi-Afrikan terrori-iskuissa kuoli 4 593 ihmistä, joista 2 725 on Burkina Fasossa, 844 Malissa, 77 Nigerissä ja 70 Nigeriassa. Terrori-iskut Beninissä ja Togossa, joilla on rantaviivaa Atlantin valtamerellä, ovat Ecowasin edustajan mukaan "jyrkkä osoitus terrorismin leviämisestä rannikkovaltioihin, ja tilanne muodostaa lisäuhan alueelle".
Niger, Mali ja Burkina Faso erosivat vuonna 2023 Ecowasin talousliitosta, sekä Ranskan tukemista G5 Sahel joukoista vedoten siihen, että ne olivat tehottomia. Maat käynnistivät oman puolustussopimuksen, Sahelin valtioiden liiton.
Vuoden 2024 alussa arvioitiin, että Sahelin alueen osuus kaikista maailman terrorismin aiheuttamista kuolemista on lähes puolet, ja samalla arvioitiin, että ääri-islamilaisten hyökkäysten uhan arvioitiin olevan kasvussa. Ranskan ja muiden maiden joukkojen vetäytyessä Sahelissa on käynnistynyt uusi "kylmä sota" Venäjän lisääntyneen vaikutusvallan keskellä.
Kriisintorjunnan vaiheet Kasvavan islamistisen terrorismin vuoksi alueen maat perustivat vuonna 2014 G5 Sahel -puolustusyhteistyöverkoston. Ranska on perinteisesti tukenut entisiä siirtomaitaan ja vuodesta 2014 lähtien sotilasoperaatio Barkhanen avulla on pyritty vakauttamaan aluetta. Myös Yhdysvallat on käynyt terrorismin vastaista sotaa alueella.
Sahelin kriisin kaltaisia levottomuuksia lähialueilla ovat Nigerian šariakonflikti ja Darfurin konflikti.
Sahelista on tullut uusi terrorismin keskus. Huoli Isisin ja al-Qaidan taistelijoiden väkivallan leviämisestä Sahelin alueelta käsin etelään on kasvanut. Esimerkiksi Beninin turvallisuusjoukot olivat kohdanneet syksyyn 2022 mennessä yli 12 militanttien hyökkäystä edellisestä vuodesta alkaen.
Ranskan vetäydyttyä Malista Venäjästä on tullut maan sotilashallinnon läheinen liittolainen. Malin puolustusministeri Sadio Camara sanoi kunnioittavansa maansa "win-win-kumppanuutta" Kremlin kanssa, kun maahan saatiin elokuussa 2022 toinen erä venäläisvalmisteisia taisteluhävittäjiä ja helikoptereita. Syksyllä 2022 Malissa oli noin 1 000 Wagnerin palkkasoturia. Wagnerin joukot toimivat malilaisten joukkojen rinnalla Malissa, minkä yhdysvaltalainen kenraali sanoi maksavan 10 miljoonaa dollaria kuukaudessa. Wagner-palkkasotureita on syytetty osallisuudesta ainakin kuuteen joukkomurhaan Malissa maaliskuun 2022 jälkeen.
16. syyskuuta 2023 Malin, Burkina Fason ja Nigerin sotilasjuntat solmivat puolustusliiton nimeltä "Liptako-Gourman peruskirja", jonka ensisijaisena tavoitteena on terrorismin torjunta. Siinä määritellään, että kaikki hyökkäykset yhden tai useamman sopimuspuolen suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta vastaan katsotaan hyökkäykseksi muita sopimuspuolia vastaan, ja että niillä on velvollisuus auttaa kaikkia sopimuspuolia. Siihen kuuluu asevoimien käyttö turvallisuuden palauttamiseksi ja takaamiseksi liiton kattamalla alueella.
Operaatio Barkahanen päättyminen Ranska ilmoitti marraskuussa 2022 operaatio Barkhanen päättymisestä. Kymmenen vuotta kestäneissä taisteluissa Sahelin alueella on kuollut yli 2 000 jihadistitaistelijaa. mutta Ranskan sotilaallisesta väliintulosta huolimatta väkivalta alueilla jatkui. Ranskan joukot ovat kohdanneet kasvavaa vihamielisyyttä niiden taholta, jotka pitävät Ranskan toimia tehottomina. Toukokuussa 2022 sotilasjunttaa tukevien mielenosoituksessa Bamakossa, Malissa vaadittiin Ranskan sijaan Venäjän tulemista apuun ja heiluteltiin Venäjän lippuja. Myös Ranskan suhteet maan sotilashallitsijoihin heikkenivät. Syksyllä 2022 Burkina Fasossa, Tšadissa ja Nigerissä oli noin 3 000 ranskalaista sotilasta.
MINUSMA MINUSMA on YK:n vakautusoperaatio Malissa. Se perustettiin YK:n turvallisuusneuvoston antamalla päätöslauselmalla vuonna 2013 tukemaan maan poliittisia prosesseja ja suorittamaan useita turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Myöhemmin turvallisuusneuvosto päätti, että operaation olisi keskityttävä Malin turvallisuuden, vakauttamisen ja siviilien suojelun varmistamiseen, sekä kansallisen poliittisen vuoropuhelun ja sovinnon tukemiseen, avustamaan valtion vallan palauttamisessa, turvallisuussektorin jälleenrakentamisessa, sekä ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelussa.
Suomi on osallistunut operaatioon vuodesta 2013. Pysyvänä osastona on ollut operaation esikunnassa Bamakossa palvelevat neljä esikuntaupseeria, ja lisäksi kokoonpanoon on kuulunut kaksi erikseen perustettavaa, lyhytaikaisesti toimivaa pientä osastoa, liikkuva koulutusosasto ja lääkäriryhmä, tiedotti Puolustusvoimat kesällä 2021.
Kriisinhallintaoperaatiossa on kuollut satoja rauhanturvaajia. Väkivaltaisuudet ovat vaatineet tuhansia siviili- ja sotilashenkiä Malissa sekä sen naapurimaissa. Satoja tuhansia ihmisiä on paennut alueen levottomuuksia.
Kesäkuussa 2022 MINUSMAa päätettiin jatkaa vuodella, 30. kesäkuuta 2023 asti. Siitä puuttui kuitenkin Ranskan ilmavoimien tuki, koska Ranska vetäytyi Malista elokuuhun 2022 mennessä. Operaation vahvuus (13 289 sotilasta ja 1 920 poliisia) päätettiin säilyttää. YK:n pääsihteeri vaati kuitenkin syyskuussa, että rauhanturvaoperaatiolle on löydettävä uusia ratkaisuja.
Ruotsin, Britannian ja Norsunluurannikon lisäksi Saksa ilmoitti vetäytyvänsä vakautusoperaatiosta marraskuussa 2022.
Ainakin 281 rauhanturvaajaa on kuollut Malissa operaation alettua vuonna 2013.
Vakautusoperaatio päätettiin lakkauttaa ja sen viimeiset joukot olivat vetäytyneet Malista vuoden 2023 loppuun mennessä.
Ruokakriisi Vuonna 2020 arvioitiin 7,5 miljoonan ihmisen olevan välittömän humanitaarisen avun tarpeessa. Alueella pitkään jatkunut kuivuus on näkynyt useampana ruokakriisinä viime vuosina ja etenkin Burkina Fasossa, Nigerissä ja Malissa tilannetta pahentaa paikalliset aseelliset konfliktit. Yksinään Malissa ja Burkina Fasossa on kriisin vuoksi yli kolme miljoonaa pakolaista.
Ruokakriisin syinä ovat köyhyys, ilmastonmuutos, voimakas väestönkasvu sekä paikalliset levottomuudet. Kriisi on johtanut myös ihmiskaupan lisääntymiseen ja Sahelista on tullut tärkeä siirtolaisten kauttakulkureitti Eurooppaan.
Jihadismi pienoiskuva|Suur-Saharan ISISin toiminta-alueet vuonna 2021. Vuodesta 2013 lähtien Mali, Burkina Faso ja Niger ovat kaksinkertaistaneet puolustusmenonsa jatkuvasti kasvavan militantismin vuoksi. Sahelin alueen valtioiden levottomuuksia leimaa paikallisten aseellisten ryhmittymien hyökkäyksen siviiliväestöä vastaan. Myös valtiolliset turvallisuusjoukot ovat kohdelleet siviilejä huonosti ja he ovat monesti keskenään taistelevien ryhmittymien välissä. Amnesty International on raportoinut alueilla tehdyistä järjestelmällisistä teloituksista.
Malin sisällissotaa on käyty vuodesta 2012 ja se on viime vuosina saanut jihadistisia piirteitä. Ranskan tuesta huolimatta kapinoivat tuaregit hallitsevat yhä maan pohjoisosien savanniseutua. Keski-Sahelin eteläpuolella Keski-Afrikan tasavallassa on ollut sisällissota vuodesta 2013 lähtien, minkä juuret ovat etnisissä ja uskonnollisissa jännitteissä. YK:n alaiset rauhanturvaoperaatiot Minusma ja Minusca eivät ole tuoneet rauhaa maihin.
Vuonna 2014 Ranska aloitti Barkhane-operaation, jossa Sahelin alueen maita pyritään tukemaan sotilaallisesti. Malissa, Nigerissä, Burkina Fasossa ja Tšadissa on noin 4 500 ranskalaista sotilasta. Ranska kutsuu operaatiota rauhanturvaamiseksi, mutta operaation mielekkyyttä ja tarkoitusperiä on kyseenalaistettu sekä kohdemaissa että Ranskassa.
Mali, Mauritania, Niger, Tšad ja Burkina Faso ovat perustaneet puolustusyhteistöverkoston G5 Sahel taistellakseen kasvavaa jihadismia vastaan. Myös jihadistit ovat verkostoituneet ja kapinallisryhmillä on yhteyksiä Saharan autiomaan yli Algeriaan ja Libyaan. Myös Yhdysvallat on ollut tukemassa Länsi-Afrikan maita ja muun muassa rakentanut miehittämättömien ilma-alusten tukikohdan Nigeriin. Yhdysvallat on tosin alkanut hiljalleen vähentää sotilaallista läsnäoloaan Afrikassa.
Joulukuussa 2022 julkaistussa raportissa arvioidan Länsi-Afrikan puolustus- ja turvallisuusvoimien roolia väkivaltaisen äärimmäisyyden ehkäisemisessä (prevention of violent extremism, PVE) ja leviämistä kohti Guineanlahtea. Sen mukaan on kasvava huoli siitä, että Norsunluurannikon, Ghanan, Togon ja Beninin pohjoiset alueet ovat yhä suuremmassa vaarassa. Aiemmin nimitetty "Pohjois-Malin konflikti" ja sitten "Sahelin konflikti" uhkaa nyt suurinta osaa Länsi-Afrikasta. Väkivaltaiset äärijärjestöt (Violent extremist organizations, VEO:t) eivät ole pysähtyneet Nigeriiin ja Burkina Fasoon. Vuonna 2021 Norsunluurannikolla tehtiin vähintään 13 hyökkäystä, yhteensä 17 väkivaltaista välikohtausta, jotka liittyvät al-Qaidaan liittyviin ryhmiin vuodesta 2020 lähtien.Benin on ollut vuonna 2022 ainakin 21 hyökkäyksen kohteena, joista viimeinen tapahtui 30 kilometriä sen rajan sisällä. Togossa on kuollut kahdeksan sotilasta ja siellä on ollut 13 haavoittunutta hyökkäyksessä, jonka JNIM (Jama'at Nasr al-Islam wal Muslimin) on ottanut vastuulleen. Myös Ghanassa, joka on toistaiseksi välttynyt hyökkäyksiltä, paikallisia nuoria värvätään VEO:ihin ja aseelliset ryhmät ylittävät yhä enemmän rajoja.
Joulukuussa 2023 Sahelin alueen Al-Qaida-ryhmän johtaja Iyad Ag Ghaly julkaisi netissä videoviestin, jossa hän puhui julkisesti ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2017. Johtajan mukaan Sahelin alueella on alkanut uusi jihadin vaihe sotilasjunttia vastaan. Ghaly korosti ryhmänsä keskittyvän taisteluun venäläisiä palkkasotureita ja paikallisia armeijoita vastaan Malissa ja Burkina Fasossa.
Mali ja Burkina Faso pienoiskuva|Sotatilanne Malissa 2024. Tyytymättömyys jihadismin vahvistumiseen on johtanut sotilasvallankaappauksiin Malissa ja Burkina Fasossa. Useat maat ovat myös kääntyneet Venäjän puoleen, jonka Wagner-palkkasotilaita on ainakin Tšadissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Malissa. Ranska ilmoitti alkuvuodesta 2022 vetävänsä sotilaansa Malista.
Tammikuun 2023 lopulla sotilasjuntta vaati Ranskan sotajoukkojen vetäytymistä pois Burkina Fasosta kuukauden kuluessa. Ranskalla on noin 400 erikoisjoukkojen sotilasta, jotka taistelevat al-Qaidaa ja Isisia vastaan. Satoja ihmisiä osallistui mielenosoitukseen, jossa oli esillä Malin ja Guinean johtajien sekä Vladimir Putinin kuvia. Mielenosoituksen järjestäjä sanoi, että halutaan osoittaa tukea burkinalaiselle sotilasvallankaappauksen johtajalle kapteeni Ibrahim Traorélle ja islamisteja vastaan taisteleville turvallisuusjoukoille. Burkina Fason Ranskan vastainen ilmapiiri kasvoi uuden sotilasjuntan noustua valtaan syksyllä 2022. Presidentti Emmanuel Macron odotti selvityksiä juntan johtajalta. Traore on ollut halukas toimimaan yhteistyössä muiden maiden, kuten Venäjän kanssa.
Burkina Faso ilmoitti helmikuun lopulla 2023, että Ranskan armeijan operaatiot ovat virallisesti päättyneet maiden kahdenvälisten suhteiden rappeutumisen jälkeen.
Benin ja Togo