Alkoholinkäytön terveysvaikutukset ovat moninaisia. Alkoholi eli juomakäytössä etanoli aiheuttaa päihtymystilan pian nauttimisen jälkeen. Alkoholia on käytetty myös lääkkeenä, mutta säännöllinen runsas käyttö voi vaurioittaa lähes jokaista elintä, ja alkoholinkäytön on todettu olevan syy-yhteydessä yli 200 sairauteen ja vammaan.
Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan alkoholi aiheutti maailmassa vuonna 2019 noin 2,6 miljoonaa kuolemaa eli 4,7 prosenttia kaikista kuolemista. Kuolleista 2,0 miljoonaa oli miehiä ja 0,6 miljoonaa naisia. Suurin yksittäinen ryhmä olivat tapaturmat ja muut vammat, joihin kuoli 724 000 ihmistä. Sydän- ja verisuonitauteihin kuolleita oli 474 000, syöpiin kuolleita 401 000 ja tartuntatauteihin kuolleita 284 000. 20-39-vuotiaiden kuolemista 13,0 prosenttia liittyi alkoholiin.
Suomessa alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuoli vuonna 2024 yhteensä 1 594 ihmistä, joista miehiä oli 1 184 ja naisia 410. Työikäisillä eli 15-64-vuotiailla alkoholi on sydän- ja verisuonisairauksien ja syöpien jälkeen kolmanneksi yleisin kuolemansyyryhmä. Vuoden 2023 juomatapatutkimuksen mukaan alkoholin aiheuttamien terveyshaittojen riskiryhmään kuului 11 prosenttia 20-79-vuotiaista eli noin 450 000 suomalaista. Alkoholiannos ja riskitasot
Käytön määrää mitataan standardoituina annoksina. Suomalaisessa määritelmässä yksi alkoholiannos sisältää 12 grammaa puhdasta alkoholia. Se vastaa 33 senttilitraa noin 4,7-prosenttista keskiolutta tai long drink -juomaa, 12 senttilitran lasia viiniä tai 4 senttilitraa väkeviä. Isossa-Britanniassa annos on 8 grammaa ja Yhdysvalloissa 14 grammaa, joten eri maiden lukuja ei voi verrata suoraan toisiinsa.
Käypä hoito -suosituksessa määritellään kolme riskitasoa.
Taso Miehet Naiset Ei todennäköisesti riskiä terveelle työikäiselle 0–2 annosta päivässä 0–1 annosta päivässä Kohtalaisen riskin taso 14 annosta viikossa 7 annosta viikossa Suuren riskin taso 23–24 annosta viikossa 12–16 annosta viikossa
Kohtalaisen riskin tasolla pitkään käytettäessä maksan kuormitus lisääntyy, mikä näkyy kohonneina maksa-arvoina. Suuren riskin tasolla säännöllisesti käytettäessä sairastavuus lisääntyy ja kuolleisuusriski suurentuu merkittävästi.
Kertajuomisen riskirajaksi on määritelty naisilla 5-6 ja miehillä 6-7 annosta yhdellä juomakerralla. Tällaisella määrällä veren alkoholipitoisuus nousee normaalikokoisella aikuisella keskimäärin yhteen promilleen, mikä suurentaa merkittävästi tapaturmariskiä.
Riskitasot on määritelty terveitä työikäisiä ajatellen ja yksilölliset erot ovat suuria. Vyötärölihavalle voi yhdestä annoksesta olla yhtä paljon haittaa kuin neljästä annoksesta laihalla. Duodecimin mukaan alaikäisille ei voida suosittaa turvallista tasoa, vaan käyttö on aina riskikäyttöä. Ikääntyneillä riskitasot ovat matalammat kuin työikäisillä, koska elimistön kyky sietää alkoholia heikkenee iän ja sairauksien myötä.
Vaikutukset
Alkoholijuomien toksikologia
Kemiassa ”alkoholi” tarkoittaa mitä tahansa yhdistettä, jossa tyydyttyneessä hiilessä on hydroksyyliryhmä (RC-OH). Ruuissa tai juomissa esiintyy myös muitakin alkoholeja kuin etanolia, kuten glyserolia tai propyleeniglykolia, mutta ne eivät tee juomasta ”alkoholijuomaa”. Polyalkoholit kuten glyseroli, ksylitoli tai sokerit käyttäytyvät elimistössä toisin kuin yksinkertaiset alkoholit. Muut yksinkertaiset alkoholit kuten metanoli, propanolit tai butanolit ovat myös kemiallisesti alkoholeja, mutta ne ovat tappavan myrkyllisiä eikä niitä saa juoda. Alkoholit muuttuvat aineenvaihdunnassa vastaaviksi aldehydeiksi ja edelleen karboksyylihapoiksi, jotka aiheuttavat myrkytyksen ja asidoosin. Muiden kuin etanolin tapauksessa nämä aldehydit ja karboksyylihapot ovat sellaisenaan tappavan myrkyllisiä. Etanoliin sen sijaan yleensä kuollaan erittäin suuren annoksen aiheuttaman lamaannuksen tai alkoholismin haittavaikutusten takia.
Ihmisen elimistö pystyy polttamaan etanolin energiaa tuottavana ravintoaineena. Maksassa sijaitsevat entsyymit hapettavat etanolin ensin asetaldehydiksi ja sitten etikkahapoksi. Etikkahapon hajottaminen alkaa sillä, että se (tai sen asetyyliosa, CH3CO-) kytkeytyy koentsyymi-A:han transesteröitymällä asetyylikoentsyymi-A:ksi. Asetyyli-koentsyymi-A vie asetyylin sitruunahappokiertoon, joka tuottaa energiaa hapettamalla asetyylin hiilidioksidiksi. Asetyylikoentsyymi-A käy myös esim. kolesterolin biosynteesiin. Asetyylikoentsyymi-A on etanolin, rasvojen ja sokereiden polttamiselle yhteinen välituote ja glykolyysin eli glukoosin hajottamisen lopputuote.
Muihin alkoholeihin verrattuna etanoli on vain lievästi myrkyllinen. Pienin tunnettu tappava annos on ollut 1 400 mg/kg. Etanoli muistuttaa kemiallisesti vettä niin paljon, että se leviää kaikkeen kehossa olevaan veteen. Naisilla, nuorilla ja kevytrakenteisilla henkilöillä on riski juoda vahingossa liikaa etanolia kerralla, koska kehossa on vähemmän vettä. Etanolin havaittavat vaikutukset alkavat 0,22 promillesta. Riippuen valtiosta, 0,0–1,0 promillea veressä on määritelty humalatilaksi, jossa ei saa esimerkiksi ajaa autoa.
Etanoli vaikuttaa useisiin reseptoreihin hermostossa, kuitenkin erityisesti GABA-, eli gamma-aminobutyraatti -reseptoriin. Muita tähän reseptoriin vaikuttavia aineita ovat gammahydroksivoihappo (GHB), barbituraatit ja bentsodiatsepiinit.
Välittömät vaikutukset ja haitat Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamauttavasti aiheuttaen humalan.
Humalatila altistaa ihmisen tapaturmille, ja alkoholin osuus onkin tapaturmissa ja vammautumisissa Suomessa merkittävä.
Suuret alkoholiannokset ovat hengenvaarallisia. Tyypillisiä alkoholimyrkytyksen oireita ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet ja tajuttomuus. Raju kertakäyttö voi johtaa aivojen vahingoittumiseen tai aiheuttaa haimatulehduksen tai ohimeneviä dementiaoireita. Alkoholimyrkytys aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 400 kuolemantapausta. Myös alkoholin nauttiminen yhdessä joidenkin lääkkeiden kanssa saattaa aiheuttaa hengenvaaran. Professori Jouko Lönnqvistin mukaan keskivertoihmiselle noin 3–3,5 promillen humalatila alkaa olla jo hengenvaarallinen.
Etanolin liiallinen kertakäyttö aiheuttaa viiveellä tulevan erillisen myrkytyksen eli krapulan. Syitä tähän ovat muun muassa asetaldehydi, matala verensokeri, vedenhukka ja juomien epäpuhtautena esiintyvät muut alkoholit.
Pitkäaikaisen käytön haitat pienoiskuva|Juopuneita ihmisiä englantilaisen William Hogarthin maalauksessa Gin Lane. Alkoholi on suurina annoksina tai usein nautittuna selvästi terveydelle haitallista. Kohtuullinen alkoholinkäyttö (1–3 annosta päivässä kuitenkin yksilölliset erot kuten ikä ja sukupuoli huomioiden) ei Yhdysvaltain ravitsemussuositukset laativien erikoislääkärien mukaan todennäköisesti aiheuta riskiryhmien ulkopuolisille ihmisille terveydellisiä haittoja ja saattaa tuoda eräitä terveyshyötyjäNational Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism: State of the Science Report on the Effects of Moderate Drinking. National Institutes of Health, Bethesda, MD, USA, 2003.. 2016 julkaistussa 87:n tutkimuksen katsauksessa kohtuukäytön myönteisiä terveysvaikutuksia tukeneet tutkimukset osoittautuivat laadullisesti epäkelvoiksi. Esimerkiksi vertailuksi valikoitui terveydellisistä syistä alkoholia käyttämättömiä. Laajan kanadalaistutkimuksen vuodelta 2009 mukaan jo yksi alkoholiannos päivässä voi lisätä miesten riskiä sairastua useisiin syöpiin, kuten ruokatorven-, haima-, maksa-, suoli- ja eturauhassyöpiin.
Alkoholin jatkuva, runsas käyttö aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja.Päihdelinkki: Alkoholi Myös suurten annosten satunnainen juominen kerralla on haitallista. Suuria annoksia kerralla juovilla on suurentunut riski kuolla sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen sekä normaalia enemmän masennusoireita. Suuri kerta-annos on miehellä kuusi ravintola-annosta ja naisella neljä. Runsas alkoholin pitkäaikaiskäyttö surkastuttaa aivoja ja heikentää älyllisiä toimintoja sekä altistaa sydänlihavauriolle, maksakirroosille ja vartalolihasten rappeutumiselleAlkoholi tuhoaa naisten aivot nopeammin kuin miesten. 18.5.2005 Yle Tiedeuutiset Yle Terveys.
Alkoholi voi vähentää testosteronin tuotantoa, joten testosteronivajeen eräs hoitomuoto on juomisen vähentäminen.(digitilaajille) Hyvä hormonitoiminta pitää pirteänä ja seksuaalisesti halukkaana, Helsingin Sanomat 6.8.2015. (Arkisto)
Alkoholijuomien säännöllinen käyttö pienentää jonkin verran aivojen kokoa jo varsin kohtuullisilla määrillä.Alkoholi pienentää aivoja 6.11.2008. http://www.iltalehti.fi/terveys/200811068549257_tr.shtmlCarol Ann Paul, MS; Rhoda Au, PhD; Lisa Fredman, PhD; Joseph M. Massaro, PhD; Sudha Seshadri, MD; Charles DeCarli, MD; Philip A. Wolf, MD. Association of Alcohol Consumption With Brain Volume in the Framingham Study. Archives of Neurology, 2008;65(10):1363–1367. http://archneur.ama-assn.org/cgi/reprint/65/10/1363 Jo yhdeksän olutpullon viikoittainen nauttiminen lisää älyllisten toimintojen heikkenemisen riskiäOlli-Juhani Piri 19.6.2017: Alkoholin kohtuullinenkin käyttö vaurioittaa aivoja. http://www.terve.fi/alkoholismi/alkoholin-kohtuullinenkin-kaytto-vaurioittaa-aivoja. Alkoholin säännöllinen käyttö saattaa johtaa muistin ja älyllisten toimintojen heikkenemiseen, empatiakyvyttömyyteen sekä käytöshäiriöihinSilja Runsten: Alkoholidementia. http://www.alzheimerturku.fi/alkoholidementia_turku0909_(2).pdf. Osa muistivaurioista saattaa jäädä pysyväksi, vaikka etanolin käyttö lopetettaisiin.
Alkoholijuomien pitkäaikaiskäyttö saattaa johtaa rhabdomyolyysiin eli lihasten hajoamiseen. Rhabdomyolyysi voi johtaa veren myoglobiinipitoisuuden nousuun, joka saattaa vaurioittaa munuaisia jopa kuolettavalla tavalla. Tila diagnosoidaan virtsan myoglobiinipitoisuuden ja veren kreatninikinaasipitoisuuden perusteella.
Alkoholin haitat yhteiskunnassa Alkoholista johtuvat kuolemat ovat olleet suurin yksittäinen miesten kuolinsyy vuodesta 2005 lähtien ja naisilla vain rintasyöpä on yleisempi kuoleman aiheuttaja. Suuri alkoholinkulutus ja siitä seuraavat lääketieteelliset ja sosiaaliset ongelmat aiheuttavat voimakasta rasitusta terveydenhuollolle. Vuonna 2005 alkoholin suurkulutuksen aiheuttamat välittömät haitat Suomessa olivat arvioiden mukaan 640–850 miljoonaa euroa. Suomessa on erimielisyyttä siitä, onko alkoholi yleisin kuolinsyy .
Vuodessa arvioidaan alkoholin vuoksi menetettävän Suomessa noin viisi miljoonaa työpäivää eli 2,5 työpäivää palkansaajaa kohden. Alkoholihaitat heikentävät työterveyttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Juomaputkien ja alkoholisairauksien aiheuttamat työstä poissaolot johtavat pitkittyessään ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Näin menetetään arvokasta osaamista ja kokemusta työelämän kaikilla tasoilla.Työyhteisössä alkoholisti? -seminaari toukokuussa Seinäjoella (Tampereen yliopiston tiedote 2.4.2007)
Alkoholi voimistaa egoa, lisää aggressiivisuutta ja aiheuttaa uhkarohkeutta, josta seuraa kohonnut onnettomuusalttius. Seitsemän kymmenestä Suomessa tehdystä väkivaltarikoksista on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Sosiologit ovat havainneet korrelaation käytetyn alkoholin määrän ja väkivaltatapausten kasvun välillä. Alkoholin väärinkäyttö myös tuhoaa monien lapsien lapsuuden epäsuorasti vanhempien alkoholismin kautta, ja aiheuttaa monia muita sosiaalisia ongelmia kuten ongelmia avioliitoissa ja muissa ihmissuhteissa. Suurimpia alkoholin aiheuttamia yksittäisiä ongelmia on rattijuopumus.
Maailmassa alkoholi on keskimäärin syy kuuteen prosenttiin kaikista kuolemista. Venäjällä alkoholi aiheuttaa joka neljännen kuolemantapauksen. Alkoholin vaikutukset aivoihin