pienoiskuva|Pohjalainen aviopari. Piirros vuodelta 1894.
Kruunuhäät on Länsi-Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle suosittu, usein monipäiväinen juhla, jossa perinteisen hääseremonian ympärille kootaan muitakin paikallisen kansanperinteen teemoja, kuten kansanmusiikkia, kansantansseja, kansallispukuja, hevosajoneuvoja sekä perinneruokien ja -juomien kuten sahdin tarjoilua. Hääparit voivat olla aidosti vihittäviä tai amatöörinäyttelijöitä, ja samoissa kruunuhäissä pareja voi olla useampiakin. Kutsuttujen häävieraiden lisäksi paikalle otetaan maksullisia ”kuokkavieraita”, joilta saaduilla tuloilla tapahtumaa kustannetaan.
Alun perin aidoista pohjalaisten mahtisukujen hääseremonioista alkanut kruunuhääperinne oli katketa 1900-luvun alussa kirkon vastustaessa niiden synnillistä menoa. Juhlintaa hillitsi myös vuosina 1919–1932 voimassa ollut alkoholikieltolaki. 1900-luvulla kruunuhääperinnettä pitivät näytösluontoisesti yllä etenkin pohjalaismaakuntien nuorisoseurat ja muut maaseudun yhdistykset, ja niitä järjestettiin kesäisin, erityisesti juhannuksen aikoihin. Suuriin kruunuhäihin saattoi osallistua tuhansia ihmisiä. 1960-luvun jälkeen kruunuhääperinne on ollut hiipumassa, mutta sellaiset järjestettiin ainakin Ilmajoen Speleissä 2013, Soinissa 2019 ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 2017, joilla vihittäviä pareja oli peräti kolme.
Kruunuhäiden keskeisiä elementtejä on morsiamen näyttävä pukeutuminen morsiuskruunuineen, josta usein huolehti ammattipukija apulaisineen. Jos vihittävä morsian on neitsyt, näkyvän kruunun sisälle saatetaan piilottaa pienempi ”kunniakruunu”.
Ruoat, juhlatilojen koristelut ja muut tarvittavat asiat valmistellaan usein talkoovoimin.Harju, Heidi-Maria: Kruunuhääperinne elää enää muutamien sukujen voimin, Yle Uutiset 19.5.2010. Viitattu 12.6.2021. 1800-luvun pohjalaishäitä saattoivat tulla häiritsemään kuokkavieraina ”häjyt” eli puukkojunkkarit; tätäkin perinnettä on saatettu myöhemmissä kruunuhäissä pitää yllä kuvaelmien muodossaPerälä, Reijo: Häähypyt Kurikassa, Yle Areena 10.10.2006. Viitattu 12.6.2021.. Kuokkavierailla on kruunuhäissä ollut merkittävä rahallinen merkitys: häiden kutsuvieraat ovat päässeet ilmaiseksi, kun taas kuokkavierailta on peritty maksu tarjoiluista ja erikseen jopa morsiamen tanssittamisesta. Näin kruunuhäät olivat usein voitollisia tapahtumia.Pyrhönen, Kari: Kaustisen kruunuhäät herätti upean perinteen – tärkeintä morsiamen loisto ja kuokkavieraat. MTV Uutiset 15.7.2017. Viitattu 12.6.2021.
Kruunuhäitä on järjestetty Helsingissäkin, muun muassa Messuhallissa 1946 ja Seurasaaressa 1978. Kirjailija Juha Vakkuri muistaa kruunuhäät lapsuutensa Riihimäeltä. Ne ovat olleet myös osa amerikansuomalaisten kesäjuhlaperinteitä. Kruunuhääteemasta on laadittu myös tanssiesityksiä sekä näytelmiä harrastajanäyttämöille ja koululaisille.
Lähteet
Kirjallisuutta Aro, Jorma, (toim.): Eteläpohjalaiset häät -opas. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, 2013.
Aiheesta muualla Jämsäläiset kruunuhäät 1947, mykkää kaitafilmikuvaa 10 min. Elävä muisti -sivusto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Kruunuhäät Isonkyrön Ylipäässä 1960, Veikko Kaukosen ja K. J. Mieltyn 16 mm:n filmimateriaalia kommentoivat vuonna 2008 morsiamia esittäneet Sisko Aho ja Kaarina Kivimäki. Video 33 min, YouTube. Vanhanajan kruunuhäät Keski-Pohjanmaalla, Suomen Kuvalehti, 09.06.1934, nro 24, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalainen kansanperinne Luokka:Talonpoikaiskulttuuri Luokka:Häät