pienoiskuva|Herculaneumin papyrusten fragmentit P.Herc.1103 (a) ja P.Herc.110 (b, c). Herculaneumin papyrukset (tutkimuksessa Herculaneum Papyri, P.Herc.) ovat kokoelma papyrusrullia, jotka on löydetty niin kutsutusta Papyrusten huvilasta Herculaneumista. Huvila tuhoutui vuonna 79 jaa. tapahtuneessa Vesuviuksen purkauksessa, jolloin se jäi pyroklastisen virran hautaamaksi. Samalla huvilan yksityiskirjastossa olleet papyrukset hiiltyivät. Rullat löydettiin vuonna 1752.
Huvilasta on löydetty kaikkiaan noin kirjakääröä, ja se on ainoa antiikin ajalta säilynyt kirjasto. Papyrusten huvila on saanut nykyaikaisen nimensä tästä löydöstä. Kääröjen sisältöä on yritetty lukea löytämisestä lähtien eri aikakausien menetelmillä, mutta aiemmin tulokset jäivät laihoiksi. Nykytekniikan avulla papyruksista voidaan lukea osia tietokonekerroskuvauksen avulla avaamatta niitä.
Historia Tausta
Herculaneum oli antiikin roomalaisen yläluokan kesänviettopaikka, jonne paettiin Rooman helteitä. Moni rakennutti sinne huvilan, ja Papyrusten huvila oli niistä suurin. Nykyajan ihmisen mielestä kyseessä on enemmän palatsi kuin kesähuvila. Sen omistaja varusti huvilansa kirjastolla, joka on ainoa antiikin ajalta säästynyt kirjasto. Vesuviuksen purkauksen yhteydessä kaupunki ja huvila hautautuivat pyroklastiseen virtaukseen, minkä yhteydessä papyrukset hiiltyivät hetkessä.
Papyrusten huvilan omistajasta on arvailuja. Eräiden tutkijoiden mukaan sen rakennuttaja, ensimmäinen omistaja ja kirjaston kokoaja oli Lucius Calpurnius Piso Caesoninus, Julius Caesarin appi. Kirjakokoelman omistajaksi on ehdotettu Filodemos Gadaralaista, joka oli epikurolainen filosofi ja Pison suojatti, ja joka ilmeisesti työskenteli huvilassa. Kirjoja on arveltu hänen omaksi työkirjastokseen.
Tutkimus pienoiskuva|pysty|Antonio Piaggion kehittämä laite papyrusrullien avaamiseksi. Piirros vuodelta 1858.
Kaivaukset Papyrusten huvilassa alkoivat vuonna 1750. Papyrukset löydettiin vuonna 1752, ja vuoteen 1754 mennessä niitä oli kaivettu esiin nykyisin tunnetut noin kääröä. Kaivauksia johti Karl Weber. Kirjakääröjä luultiin aluksi hiiltyneiksi haloiksi ja osaa niistä käytettiin jopa soihtuina. Kun havaittiin, että niiden sisällä oli umbilicus eli varsi, jonka ympärille kirja kääritään, niiden huomattiin olevan kirjoja. Aluksi kirjakääröjä yritettiin avata veitsellä, mutta ne eivät kestäneet käsittelyä. Myöhemmin 1750-luvulla Vatikaanin konservoija Antonio Piaggio kehitti laitteen, jolla kääröt sai auki. Sen avulla työ oli hidasta ja varovaista, ensimmäisen käärön avaamiseen meni neljä vuotta.
Avatut kääröt näyttivät palaneelta paperilta, ja niitä oli erittäin hankala lukea. Osasta tekstiä ei saanut mitään selvää ja osa kääröistä muuttui kirjaimellisesti tuhkaksi kun niitä niitä yritettiin lukea. Myöhemmin papyrusten lukemisessa käytettiin mikroskooppia, ja tekstiä saatiin luettua pienissä erissä, kun papyruksia valaistiin eri suunnista. Vuonna 1999 papyruksia alettiin lukea infrapunavalon avulla, mikä lisäsi papyruksen ja musteen välistä kontrastia ja helpotti lukemista huomattavasti. Monet aiemmat lukutavat osoittautuivat vääriksi.
Vuonna 2008 alettiin käyttää monispektrikuvausta, jossa otettiin 16 kuvaa eri aallonpituuksilla. Nämä yhdistettiin yhdeksi kuvaksi. Vuonna 2013 rullia alettiin kuvata käyttämällä samanlaista tietokonekerroskuvausta eli röntgenkerroskuvantamismenetelmää kuin sairaaloissa. Näin kääröjä voidaan lukea niitä avaamatta. Kääröistä saatiin niin tarkka kuva, että kirjoittajan käsialakin selviää. Rullan syvempiä osia ei kuitenkaan vielä pystytty lukemaan, mutta tekniikan kehittyessä sen uskotaan olevan mahdollista.
Huvilasta löydettyjä papyruksia säilytetään Napolin kansalliskirjastossa (Biblioteca Nazionale Vittorio Emanuele III).
Löydöt
Kirjaston noin noin papyrusrullaa käsittävät arviolta noin 800 eri teosta. Tunnistetuista teksteistä suurin osa on kreikankielisiä filosofisia tekstejä. Pienempi osa teksteistä on latinankielisiä.
Joskus on toivottu, että papyrusten joukossa saattaisi olla säilynyt jopa tähän asti kadoksissa olleita antiikin aikaisia teoksia, kuten esimerkiksi Aristoteleen dialogeja tai Sapfon runoja. Tällaisten tekstien löytyminen olisi erittäin merkittävä tapaus. Löydöt ovat kuitenkin koskeneet pääasiassa epikurolaista filosofiaa. Monet ovat Filodemoksen omia teoksia.
Teoksiin, joiden katkelmia papyryksista on löydetty, lukeutuvat muun muassa (monet teosnimet ovat tutkijoiden tekemiä rekonstruktioita eivätkä esiinny itse papyruksissa sellaisinaan):
Kreikaksi
Demetrios Lakonialainen: Auringon koosta (kreik. ; lat. De magnitudine solis) (P.Herc. 1013) Geometriasta (; De geometria) (P.Herc. 1061) Eräistä elämäntapaa koskevista keskusteluista (; De quibusdam collegis / Quaestiones convivales) (P.Herc. 1006) Eräistä Epikuroksen opeista (; De nonnullis Epicuri dogmatibus) (P.Herc. 1786) Jumalan muodosta (; De forma dei / De dis) (P.Herc. 1055) Jumalten ihmisenmuotoisuudesta (De anthropomorphia deorum) (P.Herc. 124) Mielen levottomuudesta (; De elatione animi) (P.Herc. 831) Musiikista (; De musica) (P.Herc. 233, 860, 1671) Retoriikasta (; De rhetorica) (P.Herc. 128) Runoista (; De poematis) (P.Herc. 230, 1014, 1113) Vastaukseksi Polyainoksen ongelmiin (; Ad Polyaeni dubia / In Polyaeni dubitationes) (P.Herc. 1083, 1258, 1429, 1642, 1647, 1822)
Epikuros: Ekhelaos (; Echelaus) (P.Herc. 566) Lahjoista ja kiitollisuudesta (; De donis et gratia) (P.Herc. 996) Luonnosta (; De natura) (P.Herc. 908, 1199, 1385, 1390, 1398, 1413, 1639) Kirja 2 (P.Herc. 993, 1010, 1149, 1691, 1783) Kirja 10: Ajasta (; De tempore) (P.Herc. 1413) Kirja 11 (P.Herc. 154, 1042) Kirja 14 (P.Herc. 1148) Kirja 15 (P.Herc. 1151) Kirja 21 (P.Herc. 362) Kirja 25 (P.Herc. 419, 454, 459, 697, 1056, 1191, 1420, 1634) Kirja 28 (P.Herc. 1417, 1479) Kirja 34 (P.Herc. 998, 1431)
pienoiskuva|pysty|Katkelma Filodemoksen teoksen Runoista (De poematis) viidennestä kirjasta papyruksessa P.Herc. 1425. Giuseppe Casanovan piirros noin vuodelta 1807. pienoiskuva|pysty|Katkelma Filodemoksen teoksesta Jumalista (De dis) papyruksessa P.Herc. 152/157. Piirros vuodelta 1885. Filodemos Gadaralainen: Aisteista tai Aistimuksesta (; De sensibus / De sensu) (P.Herc. 19/698, 634) Epikuroksesta (; De Epicuro) (P.Herc. 118a, 1232, 1289b) Filonideen elämä (; Vita Philonidis) (P.Herc. 1044, 1715, 1746) Filosofien kokoelma (; Syntaxis philosophorum / Philosophorum historia) (P.Herc. 327, 1780) Sokrateen koulukunnasta (; De Socratis secta) (P.Herc. 495, 558) Akatemialaisten historia (; Academicorum historia / Index Academicorum) (P.Herc. 164, 1021) Stoalaisten historia (; Stoicorum historia / Index Stoicorum) (P.Herc. 1018) Elealaisten ja atomistien historia; pythagoralaisten historia (?) (P.Herc. 1508) Hulluudesta (; De insania) (P.Herc. 57(?), 353) Hurskaudesta (; De pietate) (P.Herc. 229, 242, 243, 247, 248, 433, 437, 1077, 1088, 1098, 1114, 1428, 1602, 1609, 1610, 1648, 1788, 1815) Hybriksestä () (P.Herc. 1017) Hyvästä kuninkaasta Homeroksen mukaan (; De bono rege secundum Homerum) (P.Herc. 1507) Häistä (; De nuptiis) (P.Herc. 312) Jumalista (; De dis) (P.Herc. 26, 89, 152/157, 1100; mahdollisesti myös P.Herc. 1049, 1577/1579, 1638) Kaitselmuksesta (; De providentia) (P.Herc. 1669a, 1670) Kirjaviisaita vastaan ( (tai ; Adversus sapientes ex libris / Adversus eos qui se libros nosse profitentur / Ad contubernales) (P.Herc. 862, 1005, 1485) Kommentaari () (P.Herc. 168) Kuolemasta (; De morte) (P.Herc. 807, 1050) Luonteista ja elämäntavoista () Keskustelusta (; De conversatione / De homilia) (P.Herc. 873, 1399) Kiitollisuudesta (; De gratia) (P.Herc. 1414) Rikkaudesta (; De divitiis) (P.Herc. 163) Sananvapaudesta (; De libertate dicendi) (P.Herc. 1471) Merkeistä ja merkityksenannosta (; De signis) (P.Herc. 1065) Musiikista (; De musica) (P.Herc. 225, 411, 1094, 1497, 1572, 1575, 1578) Paheista (; De vitiis) eli Paheista ja niitä vastaavista hyveistä sekä niistä, joissa ne esiintyvät, ja niihin liittyvistä tilanteista () (P.Herc. 140, 223, 415, 896, 1077, 1082, 1089, 1092, 1491a, 1643, 1675) Kirja 1: Imartelusta (; De adulatione) (P.Herc. 222) Kirja 9: Kotitaloudenhoidosta (; De oeconomia) (P.Herc. 1424) Kirja 10: Ylimielisyydestä (; De superbia) (P.Herc. 1008) Kirja ?: Ahneudesta (; De avaritia) (P.Herc. 253, 465, 1090, 1613) Rakkaudesta (; De amore) (P.Herc. 1384) Retoriikasta (; De rhetorica) (P.Herc. 380, 449, 470, 473, 573, 1001, 1119, 1605, 1606, 1636, 1641, 1738) Kirja 1 (P.Herc. 232, 234, 247, 250, 398, 426, 463, 1115, 1427, 1601, 1606, 1612, 1619, 1813) Kirja 2 (P.Herc. 408, 409, 425, 1079, 1086, 1117, 1573, 1574, 1580, 1672, 1674) Kirja 3 (P.Herc. 240, 421, 455, 467, 468, 1095, 1096, 1099, 1101, 1426, 1506, 1633, 1646) Kirja 4 (P.Herc. 221, 224, 241, 245, 452, 1007/1673, 1077a, 1114, 1423, 1491c, 1677a) Kirja 5 (P.Herc. 220, 1078, 1080, 1118, 1669, 1693) Kirja 7 (P.Herc. 1004) Kirja 8 (P.Herc. 832, 1015) Runoista (; De poematis) Kirja 1 (P.Herc. 444, 460, 466, 1073b, 1074a, 1081a) Kirja 2 (P.Herc. 994, 1074b, 1081b, 1419, 1676, 1677c) Kirja 3 (P.Herc. 1087, 1403) Kirja 4 (P.Herc. 207) Kirja 5 (P.Herc. 228, 403, 407, 1425, 1538, 1581) Stoalaisista (; De Stoicis) (P.Herc. 155, 339, 1188) Tutkielmia epikurolaisista ja eräistä muista muistiinmerkinnöistä (; Memoriae Epicureae) (P.Herc. 239a, 310, 1787) eli Tutkielmia muistiinmerkinnöistä (; Tractatus / De diatribis) (P.Herc. 1418) Vahingonilosta ( / ; De malevolentia / De vidia) (P.Herc. 1678) Valinnoista ja karttamisista (; De electionibus et fugis) (P.Herc. 1251) Vihasta (; De ira) (P.Herc. 182) Zenonin koulusta (; De Zenonis scholis) (P.Herc. 1003, 1389)
Karneiskos: Filistas (; Philistas) (P.Herc. 1027)
Khrysippos: Kaitselmuksesta (; De providentia) (P.Herc. 1038, 1421) Logiikan kysymyksiä (; Quaestiones logicae) (P.Herc. 307) Väitelauseiden osatekijöistä (; De partibus enuntiatorum / De enuntiatorum elementis) (P.Herc. 1380)
Kolotes: Platonin Euthydemosta vastaan (; Adversus/Contra/In Platonis Euthydemum) (P.Herc. 1032) Platonin Lysistä vastaan (; Adversus/Contra/In Platonis Lysin) (P.Herc. 208)
Polystratos: Filosofiasta (; De philosophia) (P.Herc. 1520) Perusteettomasta ylenkatseesta (; De contemptu / De irrationali (injusto) contemptu) (P.Herc. 336/1150)
Zenon Sidonlainen: Kraterosta vastaan geometriasta (; Contra Craterum de geometria) (P.Herc. 1533)
Latinaksi
Ennius (?): Annales (?) (P.Herc. 21)
Kirjoittaja tuntematon: Egyptin sota (De bello Aegyptiaco) (P.Herc. 397(?), 399(?), 817) filosofinen tutkielma (?) (P.Herc. 1558) historiaa (P.Herc. 1067) kirje tms. (P.Herc. 413) kommentaari (P.Herc. 1475) puhe (P.Herc. 238a) teksti poliittis-sotilaallisista asioista (De re militari(?)) (P.Herc. 78) tuntematon runo (P.Herc. 412) tuntematon teos (De juris prudentia(?)) (P.Herc. 215)
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Online Resources on Herculaneum Papyri. The Herculaneum Society. Philodemus Project. Department of Classics, UCLA.
Luokka:Herculaneum Luokka:Klassillinen arkeologia Luokka:Papyruskäsikirjoitukset