Mihail Semjonovitš Tšudov (, 17. syyskuuta 1893 Honejevo, Bežetskin kihlakunta, Tverin kuvernementti – 30. lokakuuta 1937 Moskova) oli neuvostoliittolainen kommunistisen puolueen virkailija ja poliitikko.
Mihail Tšudov syntyi talonpoikaisperheeseen. Hän oli kansallisuudeltaan venäläinen. Tšudov kävi Honejevon seurakuntakoulun ja työskenteli Pietarin kirjapainoissa. Hän liittyi bolševikkipuolueeseen vuonna 1913.
Tšudov työskenteli puolue- ja neuvostojohtajana Bežetskissä ja Tverissä vuodesta 1919. Vuosina 1922 hän oli NKP(b):n Tverin kuvernementtikomitean sihteeri. Vuosina 1925–1928 hän työskenteli Donin Rostovissa NKP(b):n aluekomitean ja aluepiirikomitean sihteerinä.
Tšudov siirtyi vuonna 1928 Leningradin aluekomiteaan ja toimi sen toisena sihteerinä vuosina 1932–1936. Vuonna 1934 hänet valittiin NKP(b):n keskuskomitean jäseneksi. Leningradin aluekomitean sihteerinä Tšudov vastasi myös NKP(b):n Karjalan aluekomitean ohjauksesta ja osallistui tasavallan suomalaisjohdon syrjäyttämiseen vuonna 1935.
Vuosina 1936–1937 Tšudov työskenteli Moskovassa teollisuusosuuskuntien keskusneuvoston (Vsekompromsovet) puheenjohtajana. Hänet erotettiin NKP(b):n keskuskomiteasta kesäkuussa 1937 ja pidätettiin pian sen jälkeen. Tšudov tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin ”neuvostovastaisen terroristijärjestön” jäsenenä. Neuvosto-Karjalassa hänen syrjäyttämisensä johti paikallisen puoluejohtajan Pjotr Irklisin pidätykseen.
Tšudov rehabilitoitiin vuonna 1956. Neuvostoaikana hänen väitettiin kuolleen vankileirillä vuonna 1943. Vuonna 1967 hänen mukaansa nimettiin katu Bežetskissä ja vuonna 1977 Tverissä.
Lähteet
Luokka:Neuvostoliittolaiset poliitikot Luokka:Stalinin vainoissa kuolleet Luokka:Vuonna 1893 syntyneet Luokka:Vuonna 1937 kuolleet