Suomen Asianajajat, ruots. Finlands Advokater (aik. Suomen Asianajajaliitto, ruots. Finlands Advokatförbundet) on vuonna 1958 perustettu asianajajalakiin (laki asianajajista, 496/1958) perustuva julkisoikeudellinen yhteisö, jota edelsi vuonna 1919 perustettu yhdistysmuotoinen Suomen Asianajajaliitto ry. Vuonna 2025 Suomen Asianajajaliitto vaihtoi nimekseen Suomen Asianajajat.
Suomen Asianajajat kuuluu jäsenenä Euroopan asianajajayhteisöjen neuvostoon CCBE:hen. Suomen Asianajajien pääsihteerinä toimii varatuomari Niko Jakobsson.
Jäsenistö Vain Suomen Asianajajien jäsenet saavat käyttää ammattinimikettä ”asianajaja”. Asianajajien jäsenyyttä hakevalta edellytetään mm.: ylempää oikeustieteellistä loppututkintoa (lakimies, OTK/OTM) vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta asianajollisista tehtävistä asianajajatutkinnon suorittamista asianajajalain ja Suomen Asianajajien sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään
Asianajajat eroavat edellä mainituilla perusteilla muista oikeudellisten palvelujen tarjoajista. Nimikkeet asianajaja (ruots. advokat) ja asianajotoimisto (ruots. advokatbyrå) ovat lailla suojattuja ja niiden luvaton käyttö on rikosoikeudellisesti rangaistavaa (asianajajista annettu laki 11 §).
Suomessa oli vuoden 2025 lopussa noin 740 asianajotoimistoa ja niissä työskenteli noin 2 400 asianajajaa (luvussa on mukana noin sata julkista oikeusavustajaa, jotka ovat Suomen Asianajajien jäseniä). Lähes kaksi kolmasosaa asianajajista työskentelee pääkaupunkiseudulla. Asianajajista naisia on 40 prosenttia.
Toiminta Suomen Asianajajat vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta eli hyvän asianajajatavan valvonnasta yhdessä valtioneuvoston oikeuskanslerin kanssa. Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien voi kannella Suomen Asianajajien yhteydessä toimivalle itsenäiselle valvontalautakunnalleSuomen Asianajajien valvontalautakuntaviitattu 23.3.2026 . Valvontamenettely on kantelijalle maksuton.
Myös Suomen Asianajajien hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa Suomen Asianajajien yhteydessä toimiva valvontalautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, muun muassa oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa Helsingin hovioikeuteen. Suomen Asianajajat seuraa aktiivisesti oikeuskehitystä sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi. Suomen Asianajajat antaa vuosittain lausunnon liki kaikista keskeisistä lainsäädäntöuudistuksista.
Suomen Asianajajat julkaisee kahta lehteä, oikeudellisia artikkeleita sisältävää Defensor Legistä ja Advokaatti-nimistä jäsenlehteä. Suomen Asianajajat myöntää Oikeusteko-palkintoja henkilöille, yhteisöille tai viranomaisille, jotka ovat edistäneet merkittävällä tavalla oikeudenmukaisuutta. Palkinnon ovat saaneet muun muassa oikeuskansleri Jaakko Jonkka, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo, Rovaniemen hovioikeuden laadunarviointijärjestelmä, toimittaja Paavo Teittinen ja valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.
Puheenjohtajat Suomen Asianajajien puheenjohtajana toimii Eero-Pekka Uotila, aiemmin tehtävässä ovat toimineet muun muassa Lauri Castrén, Lars Hornborg, Åke Roschier-Holmberg, Kaarlo Ståhlberg, Erik Salvén, Erkki-Juhani Taipale, Jukka Peltonen, Pauli Alankoja, Pekka Sirviö, Tomas Lindholm, Matti Manner, Kari Lautjärvi, Riitta Leppiniemi, Mika Ilveskero, Risto Sipilä, Jarkko Ruohola ja Hanna Räihä-Mäntyharju.
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Asianajajien sivut Laki asianajajista Finlexin sivuilla Council of Bars and Law Societies of Europe (CCBE) Korkeimman oikeuden päätös, jossa arvioitiin velkaantumisen vaikutusta henkilön kelpoisuuteen toimia asianajajana.
Luokka:Oikeuslaitos Luokka:Suomalaiset järjestöt