Mette Frederiksenin II hallitus oli Tanskan kuningaskunnan 79. hallitus vuosina 2022–2026. Frederiksenin II hallitus oli pohjaltaan sinipunahallitus, johon kuuluivat sosiaalidemokraatit sekä porvariblokkiin kuuluvat liberaali Venstre-puolue ja moderaatit. Hallituksen pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti hallitussovun syntymisestä 14. joulukuuta 2022 43 päivän neuvottelujen päätteeksi. Hallituksen pohja oli Tanskassa harvinainen: edellisen kerran Tanskassa oli rakennettu oikeisto-vasemmisto-jaon ylittävä hallitus vuonna 1993.
Hallitusohjelma
Frederiksenin II hallituksen ohjelma oli kirjoitettu 60-sivuiseen asiakirjaan. Tärkeimpiä uudistuksia olivat verouudistus, yleisten vapaapäivien vähentäminen, uudet ilmastotavoitteet, tuloperusteisen oppilasjaon poistaminen, koulutusuudistus, vastaanottokeskuksen perustaminen Euroopan ulkopuolelle, julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen nosto, eläkejärjestelmän uudistaminen sekä käteisavustussopimuksesta luopuminen.
Vero- ja talousuudistus Frederiksenin II hallitus aikoi parantaa työsuhdevähennystä niin, että työssä käyvät saisivat helpotusta verotuksen tasoon. Hallitus aikoi myös lisätä portaita tuolloisen 750 000 Tanskan kruunun vuositulon yläpuolelle. Verohelpotusten kokonaiskustannukseksi arvioitiin 4 miljardia kruunua. Hallitus suunnitteli myös yhden yleisen vapaapäivän poistamista. Kyseessä oli Tanskassa vuodesta 1686 vietetty suuri rukouspäivä.
Hallitus aikoi nostaa julkisten sektorin työntekijöiden palkkoja yhteensä kolmella miljardilla kruunulla. Tarvittavat palkat aiottiin saada kasaan irtisanomalla vastaava määrä työntekijöitä. Kolmen miljardin säästöt ohjattiin kuntien ja alueiden hallintoon. Frederiksenin II hallitus aikoi uudistaa Arne--eläkejärjestelmän niin, että eläkkeiden taso olisi jatkossa noin 15 000 kruunua kuukaudessa. Hallitus aikoi lyhentää vanhuuseläkkeelle pääsyä kuudesta vuodesta kolmeen. Hallitus aikoi myös perua käteisavustussopimuksen.
Ilmastopolitiikka Frederiksenin II hallitus aikoi tehdä Tanskasta ilmastoneutraalin vuoteen 2045 mennessä ja vähentää Tanskan hiilidioksipäästöjä 110 prosenttia. Sosialistinen kansanpuolue ja Radikaali Venstre jättivät hallitusneuvottelut, koska heidän mielestään hallitus ei kyennyt ”kunnianhimoon ilmastopolitiikan alalla”. Hallitus aikoi ottaa käyttöön hiilidioksidiveron Tanskan maataloudessa sekä lentoveron.
Koulutus Frederiksenin II hallitus aikoi perua uudistuksen, jonka mukaan vanhempien tulot asetettiin erääksi kriteeriksi oppilasvalinnassa Kööpenhaminan pääkaupunkiseudulla, Pohjois-Sjællandissa, Odensessa ja Aarhusissa. Venstre ja porvarillinen blokki arvostelivat aikoinaan uudistusta rajusti. Jatkossa opiskelijat jaettaisiin matka-ajan mukaan. Hallitus suunnitteli koulutuksen uudistamista ja rahoituksen lisäämistä ammatilliseen koulutukseen. Vastaavasti jopa puolet yliopistojen maisteriohjelmista lyhennettäisiin yksivuotisiksi.
Vastaanottokeskus Frederiksenin II hallitus otti tavoitteekseen perustaa vastaanottokeskus Euroopan ulkopuolelle, joko Euroopan unionin toimesta tai yhteistyösopimusten puitteissa. Hallituksen tavoitteena oli luoda uusi turvapaikkajärjestelmä. Hallitus ilmoitti tekevänsä mieluiten yhteistyössä joko Euroopan unionin tai muiden maiden kanssa, mutta hallituksella oli valmius tehdä sopimus myös kahdenvälisesti.
Hallituksen kokoonpano VirkaNimiVirassaPuolueMette Frederiksenin II hallitusPääministeriMette Frederiksen15.12.2022–3.6.2026 SosiaalidemokraatitPuolustusministeriJakob Ellemann-Jensen (myös varapääministeri)15.12.2022–22.8.2023VenstreTroels Lund Poulsen22.8.2023–3.6.2026 Venstre UlkoministeriLars Løkke Rasmussen15.12.2022–3.6.2026 ModeraatitValtiovarainministeriNicolai Wammen15.12.2022–3.6.2026 SosiaalidemokraatitTalousministeriTroels Lund Poulsen15.12.2022–22.8.2023 VenstreJakob Ellemann-Jensen (myös varapääministeri)22.8.2023–23.10.2023VenstreTroels Lund Poulsen23.10.2023–23.11.2023VenstreStephanie Lose23.11.2023–3.6.2026 VenstreSisä- ja terveysministeriSophie Løhde15.12.2022–3.6.2026 VenstreOikeusministeriPeter Hummelgaard15.12.2022–3.6.2026 SosiaalidemokraatitKulttuuriministeriJakob Engel-Schmidt15.12.2022–3.6.2026 ModeraatitElinkeinoministeriMorten Bødskov15.12.2022–3.6.2026 SosiaalidemokraatitKehitysyhteistyön ja kansainvälisen ilmastopolitiikan ministeriDan Jørgensen15.12.2022–29.8.2024 SosiaalidemokraatitYmpäristöministeri (29.8.2024 alkaen myös tasa-arvoministeri)Magnus Heunicke15.12.2022–3.6.2026 SosiaalidemokraatitSosiaali- ja asuntoministeriPernille Rosenkrantz-Theil15.12.2022–29.8.2024 SosiaalidemokraatitSophie Hæstorp Andersen29.8.2024–3.6.2026 SosiaalidemokraatitTyöministeriAne Halsboe-Jørgensen15.12.2022–23.9.2025SosiaalidemokraatitKaare Dybvad Bek23.9.2025–3.6.2026 SosiaalidemokraatitLapsi- ja opetusministeriMattias Tesfaye15.12.2022–3.6.2026 SosiaalidemokraatitMaahanmuutto- ja kotouttamisministeriKaare Dybvad Bek15.12.2022–23.9.2025 SosiaalidemokraatitRasmus Stoklund23.9.2025–3.6.2026 SosiaalidemokraatitVeroministeriJeppe Bruus15.12.2022–29.8.2024 SosiaalidemokraatitRasmus Stoklund29.8.2024–23.9.2025SosiaalidemokraatitAne Halsboe-Jørgensen23.9.2025–3.6.2026 SosiaalidemokraatitElintarvike-, maatalous- ja kalastusministeriJacob Jensen15.12.2022–3.6.2026 VenstreKirkko-, maaseutu- ja Pohjoismaisen yhteistyön ministeriLouise Schack Elholm15.12.2022–23.11.2023 VenstreMorten Dahlin23.11.2023–3.6.2026 VenstreLiikenneministeriThomas Danielsen15.12.2022–3.6.2026 VenstreKoulutus- ja tutkimusministeriChristina Egelund15.12.2022–3.6.2026 ModeraatitDigitalisaatioministeri (29.8.2024 saakka myös tasa-arvoministeri)Marie Bjerre15.12.2022–23.11.2023 VenstreMia Wagner23.11.2023–7.12.2023VenstreMarie Bjerre7.12.2023–29.8.2024VenstreCaroline Stage Olsen29.8.2024–3.6.2026 VenstreVanhusministeriMette Kierkgaard15.12.2022–3.2.2026ModeraatitHenrik Frandsen3.2.2026–3.6.2026 ModeraatitIlmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeriLars Aagaard15.12.2022–3.6.2026 ModeraatitVihreämmän maatalouden ministeriJeppe Bruus29.8.2024–3.6.2026 SosiaalidemokraatitEurooppaministeriMarie Bjerre29.8.2024–3.6.2026 VenstreYhteiskuntaturva- ja varautumisministeriTorsten Schack Pedersen29.8.2024–3.6.2026 VenstreSalkuton ministeriStephanie Lose9.3.2023–31.7.2023VenstreLähteet:
Arviot Frederiksenin kolmiapilahallituksesta oletettiin muodostuvan poliittinen tilkkutäkki ja tämän vuoksi hallituksen pitämistä yhteistyökykyisenä pidettiin historiallisesti vaikeana. Venstre-puolueen puheenjohtaja Jakob Ellemann-Jensen myönsi rikkoneensa vaalilupaukset, sillä hän lupasi ettei vie puoluettaan hallitukseen Frederiksenin kanssa. Myös sosiaalidemokraattien vasen siipi epäili yhteistyön sujuvuutta. Politikenin toimittaja, Helle Thorning-Schmidtin entinen neuvonantaja Noa Reddington arvioi, että lupausten rikkominen oli edellytys eduskuntajärjestelmän viemiseksi eteenpäin. Hän huomautti, että puolueet olivat yksimielisesti välttäneet vaalilupauksia vuodesta 2001 alkaen.
Avisen Danmarkin poliittinen toimittaja Casper Dall arvioi, että kolmiapilahallitus on vahva enemmistönsä vuoksi, eikä tarvitse tukea muilta kansankäräjäpuolueilta. Frederiksenin edellistä hallitusta oli arvosteltu liian voimakkaasta toiminnasta ja uuden hallituksen arvioitiin lisäävän avoimuutta. Tämän johdosta tultaisiin näkemään enemmän poliittisia erimielisyyksiä ja hallituksen sisäisiä vuotoja. Dall kuvaili kolmiapilahallitusta järkiavioliitoksi, sillä puolueiden olisi kyettävä muodostamaan yhteisiä kantoja.
Venstren strategisena neuvonantajana toiminut Steffe Hjatelin uskoi, että hallitus voisi osoittautua avoimemmaksi. Hjatelin uskoi, että ilman ministeripaikkaa jääneet haluaisivat ilmaista tyytymättömyyttään ja keskustella enemmän toimittajien kanssaa. Hjatelin arvioi, että hallitusyhteistyö oli erityisesti Venstrelle hankala useiden rikottujen lupausten vuoksi. Tämän vuoksi tultaisiin näkemään useita tilaisuuksia, jossa Ellemann-Jensen joutuisi edustamaan luotettavana kumppanina Mette Frederiksenin rinnalla.
Hallituksessa ristiriitoja uskottiin aiheuttavan kahden entisen vihollisen yhdistymisen lisäksi myös kahden entisen pääministerin, Mette Frederiksenin ja Lars Løkke Rasmussenin kohtaaminen. Løkke Rasmussen on myös Venstren entinen puheenjohtaja ja Ellemann-Jensenin entinen pomo. Hjatelin uskoi, että Ellemann-Jensen ja Løkke Rasmussen olisivat jakaneet selvästi omat politiikan alueensa.
Lähteet
Luokka:Tanskan hallitukset