Omsk () on kaupunki Lounais-Siperiassa Irtyš- ja Omjoen yhtymäkohdassa Siperian radan varrella. Kaupungissa asuu 1,15 miljoonaa ihmistä (2012). Omsk on Omskin alueen pääkaupunki. Moskovaan on Omskista matkaa noin 2 500 kilometriä.
Omsk on Siperian kasakoiden, Omskin ja Taran piispan sekä Siperian imaamin hallintokaupunki.
Historiaa
Omskin puinen linnoitus perustettiin vuonna 1716 suojelemaan Venäjän rajaa tasangon paimentolaisia vastaan. 1700-luvun lopulla pystytettiin kivinen linnoitus, josta on vielä jäljellä Tobolskin ja entisöity Taran portti. Tältä ajalta on vielä olemassa myös saksalainen luterilainen kirkko, asevarasto, tyrmä ja komendantin talo.
1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Omskista tuli Länsi-Siperian ja nykyisen Kazakstanin alueen hallinnollinen keskus. Kaupunki menetti merkitystään rajan siirtyessä kauemmas. Sitä käytettiin vankien karkotuspaikkana: muun muassa Fjodor Dostojevski eli ja työskenteli Omskissa. Vuonna 1881 asukasluku oli 53 050. Uusi nousu alkoi Siperian radan valmistuttua.
Pian vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen valkoiset valtasivat kaupungin. Siellä toimi Venäjän sisällissodan aikana kolme peräkkäistä valkoisten hallitusta: Siperian väliaikainen hallitus, väliaikainen yleisvenäläinen hallitus ja amiraali Koltšakin hallitus, joka julisti Omskin Venäjän pääkaupungiksi. Kaupungissa säilytettiin myös keisarillisen pankin kultavarastoja, jotka evakuoitiin. Varat kuitenkin hävisivät valkoisten vetäydyttyä itään.
Länsi-Siperian pääkaupungiksi tuli kuitenkin Novosibirsk (ent. Novonikolajevsk), jolloin Omsk menetti hallintotoimintonsa. Toinen maailmansota toi Omskiin suuren määrän evakuoitua teollisuutta. Tämän johdosta kaupungista tuli kuitenkin suljettu, eikä sinne päästetty ulkomaalaisia ennen 1990-lukua. 1950-luvulla Siperian öljyvarojen käyttöönoton jälkeen kaupunkiin rakennettiin öljynjalostuskompleksi ja kokonainen "öljytyöläisten kaupunki", joka laajensi kaupunkia pohjoiseen Irtyšin varrelle.
Asukasluvun kehitys Oheinen taulukko kuvaa Omskin väkiluvun kehitystä väestönlaskentojen perusteella. Vuoden 1840 arvo on kuitenkin peräisin Venäjän imperiumin kaupunkeja kuvaavasta tilastosta, eikä se ole varsinaisen väestönlaskennan arvo. Ensimmäinen koko silloisen Venäjän kattanut väestönlaskenta tehtiin vuonna 1897. Vuosien 1926 ja 1939 arvot puuttuvat.
Vuosi Omskinasukasluku 1840 11 116(kuului Tobolskin kuvernementtiin) 1897 37 376 1959 581 108 1970 821 151 1979 1 014 246 1989 1 148 418 2002 1 134 016 2010 1 154 116
Nykyään Öljy-yhtiö Sibneft on kaupungin suurin työnantaja. Vuoden 1990 jälkeen sotateollisuuden romahdus johti kuitenkin suureen työttömyyteen.
Omsk sijaitsee Irtyšjoen äärellä ja Siperian rautatien varrella. Kaupungissa on jokisatama. Omskin rautatieasema on tärkeä Venäjän rautateiden risteysasema, yksi Siperian radan pääasemista. Se sijaitsee rautateitse noin 2 700 kilometriä Moskovasta itään. Kaupungin kautta kulkee valtatie M51 (Tšeljabinskin kautta lännestä), ja sinne johtavat myös eurooppatiet E30 ja E127 (eli M38 Kazakstanin Pavlodariin). Kaupunkia palvelee myös kansainvälinen Omskin lentoasema.
Muuta
Omskissa on Inkerin kirkon Siperian rovastikuntaan kuuluva seurakunta.
Jääkiekkoseura Avangard Omsk on kotoisin kaupungista.
Tunnettuja omskilaisia tai siellä vaikuttaneita henkilöitä ovat
jääkiekkoilija Aleksei Tšerepanov rockmuusikko Jegor Letov runoilija Leonid Martinov kuvataiteilija Mihail Vrubel näyttelijä Mihail Uljanov rytmisen voimistelun olympiavoittaja ja maailmanmestari Irina Tšašina runoilija Innokenti Annenski jalkapalloilija Dmitri Sytšov jääkiekkoilija Viktor Blinov
Lähteet
Aiheesta muualla
Omsk
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit