Sudanin sisällissota 2023– on 15. huhtikuuta 2023 Sudanissa alkanut valtataistelu Sudanin asevoimien ja puolisotilaallisen Rapid Support Forcesin (RSF) välillä. Taistelut alkoivat RSF:n hyökättyä hallinnon kohteisiin. Konfliktin alussa suurin osa taisteluista käytiin pääkaupunki Khartumissa ja Darfurin alueella, mutta sittemmin taistelut laajenivat koko maahan. Taisteluissa on mukana myös muita ryhmittymiä ja ajoittain myös muiden maiden on epäilty olleen osallisena.

Tausta Sudanissa on ollut lukuisia konflikteja niin etnisistä, uskonnollisista kuin luonnovarojen hallitsemiseen liittyvistä syistä. Maassa on sodittu kaksi sisällissotaa hallinnon ja nykyisin itsenäisen Etelä-Sudanin välillä. Niiden lisäksi Darfurin alueella on yhä käynnissä oleva Darfurin konflikti. Sudanin itsenäisyyden aikana vuodesta 1956 lähtien maata on pääosin hallinnut demokraattisen hallinnon sijasta useat sotilaalliset ryhmät. Sotilasvallankaappauksia on Sudanissa ollut eniten Afrikan maista, vuodesta 1952 alkaen yhteensä 16.

Poliittinen tilanne Entinen presidentti ja upseeri Omar al-Bashir johti sotaa maan länsiosassa ja valvoi valtion tukemaa väkivaltaa Darfurin alueella, mikä johti syytteisiin sotarikoksista ja kansanmurhasta. Darfurin konfliktin avainhenkilöihin kuului myös Mohamed Hamdan "Hemedti" Dagalo, RSF-joukkojen komentaja vuonna 2023. Vuonna 2019 vallankaappaus syrjäytti al-Bashirin massiivisten levottomuuksien yhteydessä, mitä on kuvailtu Sudanin vallankumouksen ensimmäiseksi vaiheeksi. Pääministeri Abdalla Hamdokin johtama väliaikainen siviili-sotilas -hallitus perustettiin. Lokakuussa 2021 armeija kuitenkin otti vallan vallankaappauksessa, jota johtivat Sudanin asevoimien johtaja Abdel Fattah al-Burhan ja RSF:n johtaja Dagalo. Al-Burhanista tuli myöhemmän juntan johtaja, joka monopolisoi vallan.

Myöhemmin juntta suostui vallan siirtämisen siviilihallitukselle, ja sopimus oli määrä allekirjoittaa 6. huhtikuuta 2023. Sopimus kuitenkin viivästyi kenraali Burhanin ja Dagalon välisten erimielisyyksien takia, esimerkiksi RSF:n liittämisestä armeijaan.

Dagalo on sopinut suhteita Venäjän kanssa, ja venäläinen Ryhmä Wagner on lisännyt toimintaansa Sudanissa. Venäjä on tiettävästi toimittanut aseita RSF:lle ja saanut siitä vastineeksi kultaa.

Jännitteiden kiristyminen 11. huhtikuuta 2023 RSF-joukot asettuivat Merowen kaupungin lähelle ja Khartumiin. Hallituksen joukot määräsivät heidät poistumaan, mutta he kieltäytyivät, mikä johti yhteenottoihin, kun RSF:n joukot ottivat hallintaansa Soban sotilastukikohdan Khartumin eteläpuolella. RSF aloitti mobilisaationsa 13. huhtikuuta 2023, mikä herätti pelkoa kapinasta junttaa vastaan.

Tapahtumat 2023 15. huhtikuuta RSF teki useita yllätyshyökkäyksiä sotilaskohteisiin ja väitti pitävänsä pääkaupunki Khartumin kansainvälistä lentoasemaa ja joitakin muita lentokenttiä hallussaan. Presidentinpalatsin luona puhkesi yhteenottoja ja kumpikin osapuoli väitti pitäneensä sitä hallussaan.

Armeija teki ilma- ja tykistöiskuja RSF:n asemia vastaan. RSF sanoi sulkeneensa kaikki tiet Khartumiin. Yhteenottoja oli myös muualla maassa, pääosin Darfurin alueella.

16. huhtikuuta Armeija ilmoitti pelastaneensa upseereitaan, pidättäneensä RSF:n komentajia Merowen lentokentällä ja vallanneensa koko lentokentän. Armeija myös väitti, että RSF:n jäseniä oli paennut lentokentältä vangeiksi otettujen egyptiläissotilaiden kanssa.

Sudanin ilmailuvirasto ilmoitti koko Sudanin ja osan Etelä-Sudanin ilmatilan sulkemisesta. Teleoperaattori MTN Group sulki internet-yhteyksiä maassa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Myös Sudan TV keskeytti lähetyksensä. Iskuista Sudanin rautateitä vastaan kerrottiin.

Tšadin asevoimat pysäytti ja riisui aseista 320 maahan saapunutta sudanilaista sotilasta, jotka pakenivat RSF:ää Darfurin alueelta.

17. huhtikuuta Tykistön ääniä kuului Khartumissa. Merowen lentokentän alueella taisteltiin, ja RSF väitti vallanneensa sen. Armeija sanoi ottaneensa Sudan TV:n ja radion haltuunsa.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi, että yhdysvaltalaista diplomaattisaattuetta kohti ammuttiin Darfurissa. Saattue pääsi kuitenkin pakenemaan vahingoittumattoneena.

18. huhtikuuta Tulitauon piti alkaa, mutta taistelut jatkuivat silti.

Khartumin asukkaat kertoivat BBC:lle RFS:n vaatineen vettä ja ruokaa siviilien kodeista.

19. huhtikuuta Taistelut jatkuivat raskaina pääosin Khartumin tärkeiden kohteiden luona, mutta myös asuialueilla ja lähellä Dagalon asuinpaikkaa. Vuorokauden tulitauosta oli sovittu, mutta taistelut jatkuivat silti. Isolta osalta taistelujen keskelle jääneiltä ihmisiltä oli sähköt ja vesi poikki sekä terveydenhuoltopalvelut pois käytöstä.

20. huhtikuuta RSF väitti ampuneensa kaksi armeijan helikopteria alas torjuessaan hyökkäystä Omdurmanissa.

21. huhtikuuta Muslimien paaston päättymisen Id al-Fitr -juhla alkoi, joten kolmen vuorokauden tulitauosta juhlimista varten yritettiin sopia. Raskaita taisteluita käytiin Port Sudaniin johtavalla moottoritiellä.

22. huhtikuuta Armeija sanoi, että Britannian, Yhdysvaltain, Ranskan ja Kiinan diplomaatit ja kansalaiset tullaan evakuoimaan sotilaslentokoneilla.

23. huhtikuuta

Intenet-yhteydet olivat poikki lähes kaikkialla maassa. Useat maat, mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia evakuoivat diplomaattejaan pois maasta.

24. huhtikuuta Osapuolet suostuivat kolmen vuorokauden mittaiseen tulitaukoon, joka alkoi seuraavan vuorokauden alusta.

25. huhtikuuta RSF valtasi vaarallisien tautien näytteitä säilyttävän laboratorion tulitauosta huolimatta. WHO sanoi sen olevan hyvin vaarallista ja että tauteihin liittyy leviämisriski.

26. huhtikuuta Tulitauko ei pitänyt kaikissa osissa maata. Entisen hallinnon sotarikoksista syytettyjä jäseniä pääsi vankilasta vapaaksi.

27. huhtikuuta Armeija teki hävittäjillä ilmaiskuja RSF:ää vastaan.

28.–29. huhtikuuta

Taisteluja käytiin erityisesti maan yleisradioyhtiön päämajan alueella Omdurmanissa, eikä mikään tulitauko pitänyt.

30. huhtikuuta Ensimmäinen Punaisen ristin avustuslento kuljetti noin kahdeksan tonnia avustus- ja lääkintätarvikkeita Sudaniin.

1. toukokuuta YK varoitti, että koko Sudanin terveydenhuolto saattaa romahtaa taisteluiden takia.

2. toukokuuta Yli 100 000 pakolaista oli lähtenyt Sudanista naapurimaihin.

6. toukokuuta Saudi-Arabia ja USA kutsuivat konfliktin osapuolet Saudi-Arabiassa käytäviin rauhanneuvotteluihin.

12. toukokuuta Osapuolet saivat neuvoteltua Saudi-Arabiassa mm. sähkön ja peruspalveluiden turvaamisesta siviileille.

YK:n mukaan noin 200 000 ihmistä oli paennut maasta.

21. toukokuuta Saudi-Arabiassa sovittiin viikon pituisesta tulitauosta, jonka on tarkoitus alkaa illalla 22. toukokuuta.

29. toukokuuta Vaihtelevasti sujunutta tulitaukoa päätettiin jatkaa viidellä päivällä.

31. toukokuuta Armeija kertoi vetäyteneensä tulitaukoneuvotteluista, koska sen mielestä RSF ei ole noudattanut aiempia sopimuksia.

1. kesäkuuta Yhdysvallat asetti ensimmäiset konfliktiin liittyvät pakotteet, kun kaksi Sudanin armeijaan ja kaksi RSF:ään liittyvää yritystä saivat talouspakotteita, ja "väkivaltaa tukevia henkilöitä" kohtaan asetettiin viisumirajoituksia.

9. heinäkuuta Ilmaiskussa Omdurmaniin kuoli ainakin 22 ihmistä. YK sanoi pelkäävänsä tilanteen muuttuvan täysimittaiseksi sisällissodaksi.

14. heinäkuuta Armeijan tekemä isku torille Omdurmanissa tappoi ainakin 30 ihmistä.

3. elokuuta Amnesty Internationalin raportti kertoi sekä armeijan että RSF:n tehneen paljon sotarikoksia koko konfliktin aikana, esim. seksuaalista väkivaltaa siviileille. Amnestyn esitettyä syytteet osapuolille, kummatkin väittivät noudattavansa kansainvälistä oikeutta ja syyttivät hirmuteoista toisiaan.

15. elokuuta Yli miljoona ihmistä oli paennut maasta, kertoi Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM. YK:n mukaan maan tilanne oli ajautumassa täysin hallitsemattomaksi.

25. elokuuta YK varoitti, että tilanne saattaa levitä humanitaariseksi katastrofiksi koko Koillis-Afrikassa.

20. syyskuuta CNN uutisoi ukrainalaislähteisiin vedoten, että Ukrainan erikoisjoukot olisivat olleet RSF:ää vastaan tehtyjen lennokki-iskujen ja maaoperaation takana.

Tapahtumat 2025

Syyskuun 19. Darfurin alueella pakolaisleirille puolisotilaallisten RSF-joukkojen drooni-isku surmasi ainakin 75 ihmistä. Drooni osui leirillä sijaitsevaan moskeijaan. Isku tapahtui, kun RSF-joukot pyrkivät häätämään armeijan pois Al Fashirin kaupungista, joka oli viimeinen asevoimien hallussa oleva kaupunki Darfurin alueella.

Lokakuun alussa RSF-joukot julistivat ottaneensa hallintaansa Al Fashirin kaupungin 18 kuukauden piirityksen jälkeen. Sudanin armeijan viimeinen jalansija Darfurin suurella länsialueella oli kestänyt pahenevaa piiritystä, joka aiheutti vakavan ruokapulan. Sudanin armeijan komentaja vahvisti armeijan vetäytymisen. Televisioidussa puheessa kenraali Abdel Fattah al-Burhan sanoi hyväksyneensä vetäytymisen vastauksena "siviilien järjestelmälliseen tuhoamiseen ja tappamiseen". Hän sanoi sopineensa paikallisten johtajien kanssa "lähtevän ja menevän turvalliseen paikkaan suojellakseen jäljellä olevia kansalaisia ​​ja muuta kaupunkia tuholta". YK julisti hälytystilan RSF:n tekemistä julmuuksista kertovien raporttien johdosta ja vaati loukkuun jääneille siviileille turvallista pakotietä pois aluelta.

Muiden maiden osallisuus

Venäjä ja Wagner

The Wall Street Journalin mukaan libyalainen sotapäällikkö Khalifa Haftar, jota tukevat Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja venäläinen Ryhmä Wagner, lähetti ainakin yhden lentokoneen lentämään sotilastarvikkeita RSF:lle. Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Wagner-ryhmä ovat myös mukana liikesopimuksissa RSF:n kanssa. CNN:n mukaan Wagner on toimittanut RSF:lle ilmatorjuntaohjuksia viemällä niitä lentokoneilla Haftarin valvomiin tukikohtiin Libyassa, josta ne toimitetaan RSF:lle. Muita tarvikkeita olisi pudotettu suoraan RSF:n asemiin Luoteis-Sudanissa.

Wagnerin johtaja Jevgeni Prigožin kiisti RSF:n tukemisen, ja tarjoutui lähettämään humanitääristä apua. Myös RSF kiisti Twitterissä Wagnerin tukeneen sitä. Haftarin johtama Libyan kansallinen armeija kiisti toimittaneensa aseita kenellekään Sudanissa.

Egypti 16. huhtikuuta RSF väitti, että ulkomaiset hävittäjät olisivat hyökänneet heitä vastaan Port Sudanissa. CIA:n entisen analyytikon Cameron Hudsonin mukaan egyptiläiset hävittäjät ovat osa RSF:n vastaisia pommituksia, ja Egyptin erikoisjoukkojen yksiköitä on lähetetty tarjoamaan tiedustelu- ja koulutusapua Sudanin armeijalle.

The War Zonen hankkimat satelliittikuvat paljastivat 17. huhtikuuta, että yksi Egyptin ilmavoimien MiG-29M2 -hävittäjä oli tuhoutunut ja kaksi muuta oli vaurioitunut tai tuhoutunut Merowen lentotukikohdassa. Tuhoutuneiden lentokoneiden joukossa oli myös Sudanin ilmavoimien Guizhou JL-9 -hävittäjä.

Sotavangit RSF väitti ottaneensa 15. huhtikuuta egyptiläisiä joukkoja vangeiksi ja Egyptin ilmavoimien lentokoneen haltuunsa Merowen lentotukikohdasta. Aluksi Egypti ei antanut mitään selitystä sotilaiden ololle Sudanissa, mutta myöhemmin Egypti kertoi, että noin 200 sen sotilasta oli harjoittelemassa Sudanin armeijan kanssa. 19. huhtikuuta RSF kertoi siirtäneensä sotilaat Khartumiin, josta kolme egyptiläistä sotilaslentokonetta haki 177 sotilasta. Loput 27 egyptiläistä sotilasta vietiin turvaan Egyptin suurlähetystöön odottamaan evakuointia.

Etiopia 19. huhtikuuta sudanilainen sanomalehti Al-Sudani raportoi, että Sudanin armeija olisi torjunut Etiopian asevoimien hyökkäysyrityksen kiistellyllä Al-Fushqan alueella. Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali kiisti kaikki yhteenotot ja varoitti jyrkästi Etiopiaan kohdistuvien valeuutisten levittämisestä, ja myöhemmin Al-Sudanin toimittaja myönsi virheellisen uutisen.

Tšad