Afrikan geologia käsittää Afrikan maanosan kallioperään, maaperään ja niihin kätkeytyviin luonnonvaroihin liittyviä seikkoja.
Kallioperä Suurin osa Afrikasta sijaitsee Afrikan laataksi kutsutulla mannerlaatalla, joka kattaa Afrikan mantereen sekä laajat alueet ympäröivien valtamerien pohjaa.
Itäistä Afrikkaa halkoo Itä-Afrikan hautavajoama, jota ympäröivät vuoristot ja ylänköalueet. Hautavajoaman alue on tuliperäistä ja siellä on useita sammuneita tulivuoria. Alueella on myös suuria järviä, joita ovat Victorianjärvi, Albertinjärvi, Edwardinjärvi, Tanganjikajärvi ja Njassajärvi eli Malawijärvi. Pohjois-Afrikan länsiosassa sijaitsevat Atlasvuoret ovat Afrikan nuorimpia vuoria.
Itä-Afrikan hautavajoama kuuluu Lähi-idässä sijaitsevan, Syyrian ja Libanonin halki menevän vajoaman kanssa Isoon hautavajoamaan. Itä-Afrikan hautavajoama jakautuu kahteen haaraan, joista itäinen on pidempi kuin läntinen. Hautavajoaman reuna-alueilla sijaitsevat Afrikan korkeimmat vuoret, Kilimanjaro ja Mount Kenya eli Keniavuori. On arvioitu, että 30 miljoonan vuoden kuluttua hautavajoamasta itään olevasta alueesta voi tulla saari ja se saattaa erkaantua Afrikan mantereesta.
Marokon, Algerian ja Tunisian alueella sijaitsevat Atlasvuoret erottavat Välimeren rannikon alueen Saharasta. Algeriassa on myös vuoristoinen alue Kabylie, jossa sijaitsevat muun muassa Bou Zegza vuoristo. Afrikan sarvessa on laaja ylänköalue, Etiopian ylänkö, joka ulottuu laajalti Etiopiasta Eritreaan.
Seisminen ja vulkaaninen toiminta Afrikan mannerlaatta painuu Euraasian laattaa vasten Välimeren etelärannalla, mikä aiheuttaa maanjäristyksiä Pohjois-Afrikassa. Niistä tuhoisimpiin kuuluvat Agadirin maanjäristys vuonna 1963 ja Marokon maanjäristys 2023. Afrikassa on kuitenkin ollut voimakkaampiakin, yli 7 momenttimagnitudin järistyksiä, joista voimakkain oli 7.4 yksikön järistys Tanganika-järvellä vuonna 1910.
Vulkaaninen toiminta Afrikan laatan alueella on vähäistä. Mount Kenya ja Kilimandjaro ovat tulivuoria, Etiopiassa on laavakenttiä ja Viktoriajärven rannalla on joitakin aktiivisia tulivuoria.
Kaivannaiset Afrikan runsaimmat rautamalmivarat ovat Länsi-Afrikan alueella. Valtaosa maailman kromiesiintymistä on Etelä-Afrikassa. Kuparia on Sambiasta Kongoon ulottuvalla kuparivyöhykkeellä. Noin neljännes maailman bauksiittivaroista on Afrikassa, siitä suurin osa tropiikin lateriitissa Guinean ja Togon välillä.
Kultaa on monilla alueilla, eniten Etelä-Afrikassa. Etelä-Afrikan platinavarat ovat maailman suurimmat. 40 % maailman teollisuustimanteista tulee Afrikasta.
Pohjois-Afrikassa tuotetaan paljon fosfaatteja.
Afrikan suurimmat öljyvarat ovat Libyassa, Nigeriassa, Algeriassa, Angolassa ja Etelä-Sudanissa.
Lähteet
Luokka:Alueellinen geologia Luokka:Afrikan maantiede