Tämä artikkeli kertoo kristinuskosta Marylandin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Vuoden 2014 väestötutkimuksen mukaan kristinusko on Marylandin suurin uskonto. 69 prosenttia Marylandin väestöstä kuuluu kristillisiin kirkkoihin.

Tunnustuskunnat Väestötutkimuksen mukaan suurin kristinuskon suuntaus on protestantismi: evankelista protestantismia tunnustaa 18 prosenttia väestöstä. Päälinjan protestantismia tunnustaa 18 prosenttia väestöstä. Mustaan kirkkoon kuuluu 16 prosenttia väestöstä.

Katoliseen kirkkoon kuuluu 15 prosenttia väestöstä.

Yhdysvalloissa kristillisiin kirkkoihin lasketaan kuuluvaksi myös mormonit ja Jehovan todistajat. Molempiin kuuluu noin prosentti väestöstä.

+ Suurimmat kirkkokunnat Marylandin osavaltiossa (2020) Yhteisö Perinne Perhe Seurakunnat Kannattajat Katolinen kirkko Yhdysvalloissa Katolinen kirkko Katoliset kirkot 305 907 317 Tunnustuskuntiin kuulumattomat seurakunnat Evankelikalismi Muut 917 365 632 Yhdistynyt metodistikirkko Päälinja Metodismi 810 207 179 Eteläinen baptistikonventio Evankelikalismi Baptismi 565 113 261 African Methodist Episcopal Church Musta protestantismi Metodismi 122 97 878 Yhdysvaltain episkopaalinen kirkko Päälinja Anglikaaninen 194 59 618

Historia Siirtokunta-aika (1632–1789) Marylandin siirtokunnassa painoivat Englannissa konfessionalismin kaudella vallinneet uskonnolliset vastakohtaisuudet. Kaarle I lahjoitti siirtokunnan ensimmäiselle Balitimoren lordille, joka oli äskettäisin kääntynyt katolisuuteen. Maryland oli tarkoitus järjestää pakopaikaksi vainotuille katolilaisille. Kun siirtokuntaa alettiin asuttaa, papeiksi tuotiin jesuiittoja. Siirtokunta nimetttiin Pyhän Neitsyen mukaisesti.Christensen & Göransson 1974, s. 463

Siirtokunnassa noudatettiin suvaitsevaisuutta. Suurmaanomistajat rakennuttivat kappeleita ja luovuttivat niitä sekä katolilaisten että protestanttien käyttöön. Uudisasukkaat olivat pääosin protestantteja, jotka paheksuivat jesuiittojen toimintaa. Kun Englannissa puheksi sisällissota kuningasta vastaan, myös Marylandin uudisasukkaat nousivat kapinaan. Emämaassa parlamentti sai voiton kuninkaasta, joten Marylandin kuvernöörin tuli hankkia siirtokunnan suostumus suvaitsevaisusulakiin. Suvaitsevaisuuslaissa myönnettiin jumalanpalvelusvapaus kaikille kristillisiin kirkkokuntiin kuuluville ja lahkonimien käyttämisestä pilkkanimenä rangaistiin.Christensen & Göransson 1974, s. 464

Vihamielisyys englantilaisten siirtomaiden ja katolisten Ranskan ja Espanjan siirtokuntien välillä kärjistyi 1600-luvun puolivälissä. Marylandissa tilanne pysyi kuitenkin melko rauhallisena, sillä alueella eli vain pieni määrä katolisia.Dué & Laboa 1998, s. 250

Lähteet

Viitteet

*