Autismikirjo (myös autisminkirjo tai autismin kirjo) on joukko niin sanottuja laaja-alaisia kehityshäiriöitä, kuten Aspergerin oireyhtymä, autistinen häiriö tai tarkemmin määrittelemätön laaja-alainen kehityshäiriöAutismisäätiö: Mikä on autismikirjo?Autismi- ja Aspergerliitto: Autismin kirjo. Niiden väestöosuuden arvioidaan olevan 0,9–2,6 prosenttiaPosserud M, Lundervold AJ, Lie SA, Gillberg C.: The prevalence of autism spectrum disorders: impact of diagnostic instrument and non-response bias. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2010 Mar;45(3):319-27.Kim, Leventhal, Koh ym. 2011. Taulukko 3.Mattila 2014. Sivut 57 ja 72.. Käsitteen "autisminkirjo" käytöllä viitataan otaksumaan, että näissä oireyhtymissä olisi kysymys pohjimmiltaan samasta ilmiöstä.

Joskus edellä mainittujen Aspergerin oireyhtymän, autistisen häiriön ja tarkemmin määrittelemättömän laaja-alaisen kehityshäiriön lisäksi autisminkirjoon voidaan lukea kuuluvaksi myös epätyypillinen autismi, älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä hyperaktiivisuusoireyhtymä sekä erittäin harvinaiset Rettin oireyhtymä ja Hellerin tauti. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, etteivät kolme viimeksi mainittua kuulu autisminkirjoon.Kielinen M. (2005) Autism in Northern Finland; A perevalence, follow-up and descriptive study of children and adolescents with autistic disorder. Doctral Thesis. Sivu 33.Chris Plauché Johnson & Scott M. Myers: Identification and Evaluation of Children With Autism Spectrum Disorders. Pediatrics, Vol. 120 No. 5 November 1, 2007, s. 1183–1215. s. 1183–1184. Rettin oireyhtymää sekä älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvää hyperaktiivisuusoireyhtymää ei olekaan sisällytetty Amerikan psykiatrisen yhdistyksen uusimman mielenterveyden häiriöiden luokituksen DSM-5 autismikirjon häiriö -diagnoosiin, joka on korvannut muiden autisminkirjon tilojen erillisdiagnoosit.Mattila 2014. Sivu 29.

Autisminkirjon häiriö ICD-11:ssä

Vaikka käsitettä autismi(n)kirjon häiriö, englanniksi autism spectrum disorder, on jo 2000-luvun alkupuolelta alkaen tutkimuskirjallisuudessa yleisesti käytetty epämääräisesti viittaamaan laaja-alaisten kehityshäiriöiden muodostamaan kokonaisuuteen tai osaan siitä, käsitteellä ei ole ollut yleisesti määriteltyä täsmällistä sisältöä ennen Amerikan psykiatrisen yhdistyksen käsikirjan DSM-5 julkaisua vuonna 2013. Kansainvälisen sairausluokituksen versio ICD-11 julkaistiin vuonna 2018, mutta se suunniteltiin otettavan käyttöön vasta 2022. Siinä autisminkirjon häiriön yleinen luonnehdinta on seuraava:

Autisminkirjon häiriölle on tunnusomaista pysyvä puute kyvyssä aloittaa ja ylläpitää vastavuoroista sosiaalista vuorovaikutusta ja sosiaalista viestintää sekä joukko rajoitettuja, toistavia ja joustamattomia käyttäytymiskaavioita ja mielenkiinnon kohteita. Häiriön alkaminen sijoittuu kehityskauteen, tyypillisesti varhaislapsuuteen, mutta oireet eivät välttämättä käy selviksi kuin vasta myöhemmin, kun sosiaaliset vaatimukset ylittävät kyvyt. Puutteet ovat riittävän vakavia heikentääkseen toimintakykyä henkilökohtaisen, perhe-, sosiaalisen, koulutus-, työ- tai muilla tärkeillä elämän alueilla. Ne ovat yleensä yleinen piirre yksilön toiminnassa ja ovat havaittavissa kaikissa tilanteissa, vaikka ne voivat vaihdella sosiaalisen, opetuksellisen tai muun tilanteen mukaan. Autisminkirjoon kuuluvilla yksilöillä älyllisen ja kielellisen kyvykkyyden taso voi olla hyvin vaihteleva.

Edelleen ICD-11 jaottelee autisminkirjon häiriön alalajeihin sen mukaan, miten esiintyy älyllisen tai toiminnallisen kielen kehityksen häiriintyneisyyttä. Näin saadaan seuraavat kahdeksan eri tyyppiä:

Autisminkirjon häiriö ilman älyllisen tai kielen kehityksen häiriötä:

Kaikki autisminkirjon häiriön määrittelevät vaatimukset täyttyvät. Älykkyys ja sopeutumiskäyttäytyminen ovat vähintään keskitasoisia siten, että sijoittuvat normaalijakautuman asteikolla vähintään noin alemman 2,3 prosentin pisteen (keskiarvo miinus kaksi keskihajontaa) yläpuolelle. Esiintyy vain lievä tai ei ollenkaan puutetta yksilön kyvyssä käyttää puhuttua tai merkkikieltä välineellisiin tarkoituksiin, kuten henkilökohtaisten tarpeiden ja toiveiden ilmaiseminen.

Autisminkirjon häiriö, johon liittyy älyllisen kehityksen häiriö muttei kielen kehityksen häiriötä:

Kaikki sekä autisminkirjon häiriön että älyllisen kehityksen häiriön määrittelevät vaatimukset täyttyvät ja esiintyy vain lievä tai ei ollenkaan puutetta yksilön kyvyssä käyttää puhuttua tai merkkikieltä välineellisiin tarkoituksiin kuten henkilökohtaisten tarpeiden ja toiveiden ilmaiseminen. Samalla esiintyvä älyllisen kehityksen häiriö pitäisi luokitella erikseen käyttäen sopivaa luonnehdintaa vakavuuden osoittamiseksi: lievä, kohtalainen, vakava, syvä, väliaikainen. Koska autisminkirjon häiriöön luonnostaan liittyy ​​sosiaalisen kyvyn puutteita, älyllisen kehityksen häiriön arvioinnissa pitäisi painottaa enemmän kykyä käsitteelliseen ajatteluun ja käytännön toimintaan kuin sosiaaliseen sopeutumiseen.

Autisminkirjon häiriö, johon liittyy kielen kehityksen häiriö muttei älyllisen kehityksen häiriötä:

Kaikki autisminkirjon häiriön määrittelevät vaatimukset täyttyvät. Älykkyys ja sopeutumiskäyttäytyminen ovat vähintään keskitasoisia siten, että sijoittuvat normaalijakautuman asteikolla vähintään noin alemman 2,3 prosentin pisteen yläpuolelle. Sen sijaan puhutussa tai muuten viestityssä kielessä esiintyy merkittävää puutteellisuutta otettaessa huomioon yksilön ikä: yksilö pystyy käyttämään vain yksittäisiä sanoja tai yksinkertaisia ​​lauseita välineellisiin tarkoituksiin kuten henkilökohtaisten tarpeiden ja toiveiden ilmaisemiseen.

Autisminkirjon häiriö, johon liittyy sekä älyllisen kehityksen että kielen kehityksen häiriö:

Kaikki sekä autisminkirjon häiriön että älyllisen kehityksen häiriön määrittelevät vaatimukset täyttyvät. Otettaessa huomioon yksilön ikä kyvyssä käyttää toiminnallista kieltä välineellisiin tarkoituksiin (esim. ilmaisemaan henkilökohtaisia tarpeita ja toiveita) on merkittävä puute tai kykyä ei lainkaan ole. Samalla esiintyvä älyllisen kehityksen häiriö pitäisi luokitella erikseen käyttäen sopivaa luonnehdintaa vakavuuden osoittamiseksi: lievä, kohtalainen, vakava, syvä, väliaikainen. Koska autisminkirjon häiriöön luonnostaan liittyy ​​sosiaalisen kyvyn puutteita, älyllisen kehityksen häiriön arvioinnissa pitäisi painottaa enemmän kykyä käsitteelliseen ajatteluun ja käytännön toimintaan kuin sosiaaliseen sopeutumiseen.

Autisminkirjon häiriö, johon liittyy kielen käytön puuttuminen muttei älyllisen kehityksen häiriötä:

Kaikki autisminkirjon häiriön määrittelevät vaatimukset täyttyvät. Älykkyys ja sopeutumiskäyttäytyminen ovat vähintään keskitasoisia siten, että sijoittuvat normaalijakautuman asteikolla vähintään noin alemman 2,3 prosentin pisteen yläpuolelle. Otettaessa huomioon yksilön ikä kyky käyttää toiminnallista kieltä välineellisiin tarkoituksiin (esim. ilmaisemaan henkilökohtaisia tarpeita ja toiveita) puuttuu kokonaan tai melkein.

Autisminkirjon häiriö, johon liittyy älyllisen kehityksen häiriö ja kielen käytön puuttuminen:

Kaikki sekä autisminkirjon häiriön että älyllisen kehityksen häiriön määrittelevät vaatimukset täyttyvät. Otettaessa huomioon yksilön ikä kyky käyttää puhuttua tai merkein viestittyä kieltä välineellisiin tarkoituksiin (esim. ilmaisemaan henkilökohtaisia tarpeita ja toiveita) puuttuu kokonaan tai melkein. Samalla esiintyvä älyllisen kehityksen häiriö pitäisi luokitella erikseen käyttäen sopivaa luonnehdintaa vakavuuden osoittamiseksi: lievä, kohtalainen, vakava, syvä, väliaikainen. Koska autisminkirjon häiriöön luonnostaan liittyy ​​sosiaalisen kyvyn puutteita, älyllisen kehityksen häiriön arvioinnissa pitäisi painottaa enemmän kykyä käsitteelliseen ajatteluun ja käytännön toimintaan kuin sosiaaliseen sopeutumiseen.

Muu määritelty autisminkirjon häiriö

Määrittelemätön autisminkirjon häiriö

Sairaus vai erilaisuutta?

Jotkut tutkijat ovat arvostelleet kielteisesti värittyneen ilmauksen "häiriö" käyttämistä etenkin Aspergerin oireyhtymän sekä älyllistä kehitysvammaisuutta sisältämättömän autismin (HFA) tapauksessa, koska heidän mielestään niissä olisi kysymys pikemminkin erilaisuudesta kuin sairaudesta.Simon Baron-Cohen: Is Asperger’s syndrome/High-Functioning Autism necessarily a disability? Invited submission for Special Millennium Issue of Developmental and Psychopathology Draft: 5th January 2000.Laurent Mottron: Changing perceptions: The power of autism. nature 479, 33–35 (3.11.2011).Sarah Allreda: Reframing Asperger syndrome. Lessons from other challenges to the Diagnostic and statistical manual and ICIDH approaches. Disability and Society 1.7.2008, s. 343–355. Englanninkielisissä maissa onkin näkynyt merkkejä asennemuutoksesta, joka tulee esiin niin, että ihmiset ovat luopuneet sanan "häiriö" käytöstä tässä yhteydessä ja alkaneet puhua autisminkirjon tiloista, engl. "autism spectrum condition".Simon Baron-Cohen et. al: UK school-based population study. The British Journal of Psychiatry (2009) 194: s. 500–509.Dr Wendy Lawson, Live online Q&A with Wendy Lawson. 14 March 2013. Toisaalta on ilmaantunut kokeellista tutkimusnäyttöä sellaisesta, että autisminkirjon tiloihin liittyisi aivoissa hermosolujen toimintaa häiritsevä tulehdusBlaylock & Strunecka: Immune-Glutamatergic Dysfunction as a Central Mechanism of the Autism Spectrum Disorders. Current Medicinal Chemistry, Volume 16, Number 2, January 2009, pp. 157-170(14)Rodriguez & Janet: Evidence of microglial activation in autism and its possible role in brain underconnectivity. Neuron Glia Biol. 2011 May; 7(2-4): 205–213 sekä myös erilaisia autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuuksia.Kushki et al: Functional autonomic nervous system profile in children with autism spectrum disorder. Molecular Autism 2014,5:39. Vuonna 2013 julkaistussa yhdysvaltalaisessa mielenterveyden häiriöiden käsikirjassa DSM-5 päädyttiinkiin käyttämään termiä autismikirjon häiriö, "autism spectrum disorder".Mattila 2014.

Autististen ihmisten yhdistysten kattojärjestön kyselytutkimuksen mukaan valtaosa autisteista ei tahdo autismin parannusta tai ehkäisyä. Euroopan unionin rahoituksella vuonna 2022 tehtävä Gemma-tutkimus onkin herättänyt kritiikkiä siitä, että siinä tulkitaan tutkittavan, miten Aspergerin syndroomaa voisi ennalta ehkäistä. Tutkimuksen tiedotteessa korostetaan, että Asperger on taakka ihmiselle itselleen ja ympäristölle ja aiheuttaa suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Tiedote on koettu vihapuheena ja tutkimus eugenistisena. Viisivuotinen tutkimus aloitettiin 2019.Greta Virranniemi: EU-rahalla tehdään autismitutkimusta, jonka tiedotteet kuulostavat natsien propagandalta – moni autisti ei halua parannusta vaan hyväksyntää Ylen uutiset 29.5.2022. Viitattu 29.5.2022

Esiintyvyys 2010-luvun aikana on suoritettu useampia väestöseulontoihin perustuvia tutkimuksia, jotka ovat antaneet aiempia tutkimuksia luotettavampia tuloksia. Näiden tutkimusten mukaan DSM-tautiluokituksen mukainen osuus autismin kirjon henkilöiden väestönosuudesta PDD-NOS-tapaukset mukaan luettuna vaihtelee välillä 0,9–2,6 prosenttiaPosserud M, Lundervold AJ, Lie SA, Gillberg C.: The prevalence of autism spectrum disorders: impact of diagnostic instrument and non-response bias. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2010 Mar;45(3):319-27.Kim, Leventhal, Koh ym. 2011. Taulukko 3.. Arviohaarukan suuruus johtuu lähinnä siitä, että osassa tutkimuksia on lähetetty potentiaalisia kirjolaisia jatkotutkimuksiin herkemmin kuin toisissa tutkimuksissa. Mitä alemmas vaadittu seulontalomakkeesta saatu vähimmäispisteraja asetetaan, sitä suurempi osa autisminkirjolaisista löydetään seulontaa seuraavassa diagnostisessa jatkotutkimuksessa.Kim, Leventhal, Koh ym. 2011. Suurin ja kattavin tähän asti suoritetuista väestönseulontatutkimuksista on antanut tulokseksi, että 2,6 prosenttia väestöstä sijoittuisi autismin kirjolle. Suomessa olisi tämän mukaan noin 140 000 autisminkirjolaista.