pienoiskuva|Klavdija Šulženko Klavdija Ivanovna Šulženko (; 24. maaliskuuta 1906 Harkova – 17. kesäkuuta 1984 Moskova) oli ukrainalaissyntyinen neuvostoliittolainen populaarimusiikin laulaja.Шульженко, Клавдия Ивановна Tass, viitattu 22.12.2023

Šulženko aloitti kansanlaulujen esittämisen lapsena kuultuaan isältään ukrainalaisia kansalauluja. Isä harrasti musiikkia vakavasti ja esiintyi konserteissakin. Šulženko näytteli vuosina 1923–1927 teattereissa Harkovassa, ja näyttelijänura oli hänen haaveensa.Soviet female singer Klavdiya Shulzhenko 1906-1984 Soviet Art, USSR Culture. Viitattu 23.12.2023 Hän toimi sitten muun muassa solistina Jakov Skomorovskin jazzorkesterissa. Vuodelta 1936 ovat hänen ensimmäiset äänityksensä. Vuonna 1939 Šulženko palkittiin Neuvostoliiton laajuisessa varieteetaiteilijoiden kilpailussa. Hän perusti miehensä Vladimir Korallin kanssa jazzorkesterin Leningradissa vuonna 1940. Kokoonpano tunnettiin toisen maailmansodan aikana nimellä Leningradski frontovoi džaz-ansambl. Šulženko piti sen laulajana yli 500 esitystä neuvostosotilaille. Tunnetuiksi tulivat hänen esittäminään laulut "Sini platotšek" (Jerzy Petersburski, Mihail Maksimov) ja "Davai zakurim" (Modest Tabatšnikov, Ilja Frenkel). Vuodelta 1947 on laulu "Gde že vyi teper, druzja-odnopoltšane" (Vasili Solovjev-Sedoi, Aleksei Fatjanov), josta tuli vakiintunut osa Šulženkon ohjelmistoa. Šulženko esitti toisen maailmansodan jälkeisissä konserteissaan sekä populaarisävellyksiä että sotilaslauluja. Suosituiksi tulivat muiden muassa laulut "Vals o valse" (Eduard Kolmanovski, Jevgeni Jevtušenko), "Pesenka dlja roditelei" (Aleksandr Tsfasman, Lev Vizen) ja "Tri valsa" (Aleksandr Tsfasman, Ljudmila Davidovitš, Viktor Dragunski).

Šulženko sai Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimen vuonna 1971. Hänelle myönnettiin myös lukuisia muita kunniamerkkejä uransa aikana. Hän julkaisi muistelmateoksensa vuonna 1981. Šulženko oli naimisissa muusikko Vladimir Korallin kanssa vuosina 1930–1956, ja avioliitosta syntyi poika Igor Kemper. Eron jälkeen Šulženkon elämänkumppanina oli Venäjän SFNT:n kunniataiteilija Georgi Jepifanov. Šulženko on haudattu Moskovaan Novodevitšin hautausmaalle.

Lähteet

Luokka:Ukrainalaiset näyttelijät Luokka:Neuvostoliittolaiset laulajat Luokka:Vuonna 1906 syntyneet Luokka:Vuonna 1984 kuolleet