Hyvä veli on Mauno Saaren käsikirjoittama ja Timo Bergholmin ohjaama kuusiosainen television minisarja vuodelta 1995. Dokumentaarinen draamasarja kertoo varsin tuoreeltaan ja todenmukaisesti Suomen pankkikriisistä 1990-luvun alussa, siihen johtaneista syistä ja sen keskelle joutuvista politiikan ja talouselämän päättäjistä. Useimmilla päähahmoilla on tarkat esikuvansa todellisuudessa, mutta heidän roolinimensä on muutettu.
Sarjan käsikirjoitus pohjautuu Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin eli Skopin viimeisen pääjohtajan Christopher Wegeliuksen päiväkirjoihin, joista Mauno Saari toimitti myös kirjan nimeltä Minä, Christopher Wegelius – Päiväkirja pimeiden voimien vuosilta (1992).
Mauno Saaren, Timo Bergholmin ja tuottaja Kari Kyrönsepän yhteistyö jatkui Hyvää veljeä fiktiivisemmässä vuoden 1998 minisarjassa Presidentin mies.
Rooleissa
Jaksot Olemme järkyttyneitä, otamme osaa. Ensiesitys 30. tammikuuta 1995. Vuonna 1987 Skop ostaa konkurssikypsän Tampellan, jota pääjohtaja Matti Yli-Niemi ei suostu pilkkomaan. Kahta vuotta myöhemmin Skop itse on paljolti tämän takia vararikon partaalla ja sen pääjohtaja päätyy itsemurhaan. Hänen tilalleen nousee Mats Degerö. Iske nyt! Ensiesitys 6. helmikuuta 1995. Matti Yli-Niemi ja Mats Degerö yrittävät vallata Helsingin Osakepankin, mutta Yhdyspankki tulee väliin. Auttajat. Ensiesitys 30. lokakuuta 1995. 1990-luvun taitteessa Skopilla ja Degeröllä ei ole monia ystäviä, mutta sentään yksi: Suomen Pankin Asko Ellilä. Suomeen iskee paha lama ja koko pankkisektori on vaakalaudalla. Koplaajat. Ensiesitys 6. marraskuuta 1995. Skop päätyy Suomen Pankin kontrolliin ja moni haluaisi oman palansa Tampellasta. Uusi ministeri Lauri Matintupa tekee epätavallisen ehdotuksen ja joutuu siitä poliisikuulusteluihin. Maan perijät. Ensiesitys 29. huhtikuuta 1996. Kansallispankin uusi johtaja Heikki Poutilainen, rehellinen mies eikä edes pankkimies, joutuu valehtelemaan työkseen pitääkseen tulevan suurfuusion salassa. Tilinteko. Ensiesitys 30. joulukuuta 1996. Kuvitteellinen jälkipuinti Suomen pankkikriisistä, jossa päättäjät kokoontuvat televisiostudioon keskustelemaan aiheesta.Tapahtuma-aikana on ”ihan äsken tai aivan kohta”.
Vastaanotto Sarjaa esitettiin Ylen ykköskanavan Kotikatsomo-ohjelmapaikalla harvakseltaan kahden vuoden aikana, pikemminkin erillisinä 1- tai 2-osaisina televisionäytelminä kuin tiiviinä minisarjana: kaksi ensimmäistä jaksoa alkuvuodesta 1995, kaksi seuraavaa loppusyksystä, viides jakso huhtikuun lopussa 1996 ja viimeinen jakso saman vuoden joulukuun lopussa.
Helsingin Sanomien Jukka Kajava piti sarjaa ensimmäisen jakson perusteella erittäin kiinnostavana huolimatta ajoittain hieman teatraalisesta tekstistä ja näyttelemisestä. Kolmannen ja neljännen jakson ensiesitysten alla hän totesi Hyvän veljen olevan erittäin hallittua ja tiivistä sekä loistavasti näyteltyä televisioteatteria. ”Tavallinen katsojakansalainen ei voi olla ajattelematta: Onko tässäkään vielä koko totuus? Kun on valehdeltu niin paljon, niin eikö saman tien vieläkin enemmän?” Viimeisen jakson nähtyään Kajava kirjoitti: ”Mielenkiintoista oli tuta maanantai-iltana, että finaaliinsa ehtinyt Hyvä veli oli tässä erillisjaksossaankin, synkeänä Suomi-utopiana, jäntevä ja vaikuttava luomus, yksi koko kauden parhaista tv-draamoista.”
Lähteet
Luokka:1990-luvun suomalaiset televisiosarjat Luokka:Tositapahtumiin perustuvat elokuvat Luokka:Poliittiset trillerit Luokka:Yle TV1:n televisio-ohjelmat Luokka:Televisiosarjat liike-elämästä