thumb|300px|Kahden vuosikymmenen matkapuhelinten kehitys vuoden 1992 Motorola 8900X-2:sta vuoden 2014 iPhone 6 Plus -puhelimeen. Matkapuhelin on puhetta ja tekstiviestejä lähettävä ja vastaanottava radiopuhelin. Matkapuhelinta kutsutaan yleisesti kännykäksi, joka on Nokian vuonna 1989 rekisteröimä tuotemerkki.PRH Tavaramerkkitietokanta
Suurin osa matkapuhelimista on nykyisin niin sanottuja älypuhelimia, joilla voi myös käyttää Internetiä ja matkapuhelimelle suunniteltuja tietokoneohjelmia. Älypuhelimissa on monia muitakin toimintoja, kuten kamera ja radio. Alun perin matkatöihin kehitetty matkapuhelin on korvannut Suomessa yksityishenkilöiden osalta lähes kokonaan puhelinverkkoon kiinteästi kytkettävän lankapuhelimen.
Toimintaperiaate Matkapuhelin lähettää mikroaaltosäteilyä kaikkiin ilmansuuntiin puhelujen ja internetiä käyttävien tietokoneohjelmien aikana sekä käyttäjälle näkymättömien toimintojen, kuten GPS-sijaintitoiminnon tai Wi-Fi- ja Bluetooth-valmiustilojen ollessa päällä. Pieni osa säteilystä saavuttaa lähimmän 2G-, 3G-, 4G- tai 5G-tukiaseman, joka muuntaa säteilyyn koodatun mobiilidatan valokuidusta rakennettuun runkoverkkoonHidasteleeko netti? Näin hankit ja rakennat valokuituyhteyden. 1.10.2016. https://www.mikrobitti.fi/neuvot/hidasteleeko-netti-nain-hankit-ja-rakennat-valokuituyhteyden/c13dd193-89b9-3235-861e-99c0c456e7f9 syötettäviksi valopulsseiksi.
Matkapuhelin tarvitsee, toisin kuin lankapuhelin, varastoitua sähköenergiaa toimiakseen: tätä varten matkapuhelimessa on ladattava akku.
Matkapuhelinten määrä
Maailmassa oli noin 4,6 miljardia matkapuhelinliittymää vuoden 2009 lopussa Kansainvälisen televiestintäliiton ITU arvion mukaan, ja matkapuhelimen käyttäjiä arvioitiin olevan yli neljä miljardia.
Matkapuhelimen käyttö yleistyi Suomessa etenkin 1990-luvun jälkipuoliskolla ja matkapuhelinliittymien määrä yli kymmenkertaistui vuosina 1995–2017Langattomat sukupolvet 1G, 2G, 3G, 4G, 5G… 15.06.2018 https://www.ficom.fi/ajankohtaista/uutiset/langattomat-sukupolvet-1g-2g-3g-4g-5g%E2%80%A6 . Suomessa ei tilastoitu aiemmin yksittäisten kuluttajien puhelimenomistusta, mutta yli puolessa kotitalouksia oli vähintään yksi matkapuhelin vuonna 1997, ja vuonna 2000 tällaisten talouksien osuus oli jo 85 prosenttiaMatkapuhelin lähes kaikilla talouksilla Uusin elektroniikka kuitenkin vielä harvinaista. 10.4.2002. https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_04_02_matkapuhelin.html.
Suomessa oli vuoden 1994 lopussa yhteensä 675 565 matkapuhelinliittymää autoradiopuhelimet mukaan luettuina. Ne jakautuivat seuraavan taulukon mukaisesti: +Matkapuhelinliittymät Suomessa 31.12.1994Liittymän tyyppiFinnet-yhtiötTelecom FinlandYhteensäARP -19 17119 171NMT-450 -186 780186 780NMT-900 -352 228352 228AutoNet7 231 -7 231GSM48 612 (Radiolinja)61 543110 155 Telen mukaan vuonna 1994 matkapuhelinten käyttäjistä 75 % oli yrityksiä ja ammatinharjoittajia. Tilanne oli kuitenkin muuttumassa, sillä 2/3 uusista asiakkaista oli yksityishenkilöitä. Samana vuonna uusista matkapuhelimista yli 90 % oli käsipuhelimia. Uusista GSM-puhelimista käsipuhelinten osuus oli melkein 100 %.
Vuonna 2005 jo lähes puolet kotitalouksista oli sellaisia, jossa kaikki puhelut hoidettiin kännykälläSentraalisantroista kännykkäkansaan – televiestinnän historia Suomessa tilastojen valossa. Tilastokeskus 24.9.2007. https://www.stat.fi/tup/suomi90/syyskuu.html , ja kahden vuoden kuluttua enää alle viidessä prosentissa talouksia oli lankapuhelinLankapuhelin – varma yhteys ulkomaailmaan. https://yle.fi/uutiset/3-6760330.
Noin 87 prosenttia suomalaisista omisti älypuhelimen vuonna 2021. DNA:n teettämän kyselyn mukaan 5-6-vuotiaista suomalaista jo 87 prosenttia omisti matkapuhelimen vuonna 2022 ja 7-vuotiaista 100 prosenttia. Kysely ei ollut satunnaistettu, vaan se tehtiin digitaalisen kuluttajapaneelin jäsenten keskuudessa. Osa lasten matkapuhelimista on peräisin puhelinyhtiöiden tekemistä hyväntekeväisyyslahjoituksista.
Yleensä myös kouluikäiset lapset omistavat Suomessa matkapuhelimen. MTV:n kuluttajapaneeliin osallistuvien vanhempien ensimmäistä luokkaa käyvistä lapsista jo noin 74 prosentilla oli matkapuhelin vuonna 2017DNA Koululaistutkimus 2017. Yhteenveto medialle 4.8.2017. Sivu 8. https://corporate.dna.fi/documents/94506/930199/DNA+Koululaistutkimus+2017_yhteenveto_medialle.pdf/ed3a0fc8-754d-1702-5334-e4a2fb87f9f2.
Matkapuhelimen kehitys thumb|150px|Nokia 3310 oli Suomen yleisin puhelin (5,1 %) jo vuonna 2007, jolloin Suomen noin neljästä miljoonasta matkapuhelimesta 86 % oli Nokioita.
Radiopuhelimia on käytetty pitkään 1900-luvulta lähtien ensin erilaisina kokeiluina ja myöhemmin etenkin toisessa maailmansodassa. Historian ensimmäiset matkapuhelimet täyttivät auton tavarasäiliön eivätkä olleet helposti kannettavissa. Siviilikäyttöön matkapuhelimet saatiin laajemmin 1950-luvulta lähtien, kädessäpidettäviä matkapuhelimia oli saatavilla vuodesta 1973 alkaen.
Vuonna 1960 avattiin Ruotsissa maailman ensimmäinen osittain automatisoitu autoradiopuhelinjärjestelmä MTA. Autoradiopuhelimet perustuivat vielä putkiradiotekniikkaan ja releisiin. Puhelimen autoon asennettava laitteisto painoi tuolloin yhteensä 40 kiloa. Vuonna 1962 esiteltiin modernisoitu versio MTB, joka perustui transistoritekniikkaan. Vuonna 1971 julkaistua MTD-versiota myytiin huomattavasti enemmän kuin aikaisempaa. Suomessa avattiin vuonna 1971 käsivälitteinen valtakunnallinen Autoradiopuhelin (ARP) -verkko, jolla oli noin 11 000 käyttäjää vuonna 1976 ja 35 000 viimeisenä toimintavuonna 1986.
Motorolan tutkijaa ja johtajaa Martin Cooperia pidetään ensimmäisen käytännöllisen kädessäpidettävän matkapuhelimen eli käsipuhelimen kehittäjänä. Motorola ja AT&T olivat käyneet kovaa keskinäistä kilpajuoksua matkapuhelimen kehittämisessä. Lopulta 3. huhtikuuta 1973 Cooper soitti kilpailijalleen, AT&T:n Joel S. Engelille raskaalla, mutta kädessä pidettävällä matkapuhelimellaan, jota myöhemmin valmistettiin nimellä Motorola DynaTAC.http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/2963619.stm DynaTAC ei vielä tuolloin ollut kaupallinen tuote, vaan se ilmestyi markkinoille vasta vuonna 1984.Kettunen & Paukku, s. 32–33
Suomalainen Salora valmisti maailman ensimmäisen kaupallisen kannettavan matkapuhelimen vuonna 1974. Kyseessä oli Suomen ARP-verkossa toimiva SRP-24, joka painoi viisi kiloa ja jonka akku kesti noin työpäivän. Laitteen ansiosta Salorasta tuli Suomessa matkapuhelinten markkinajohtaja.Kettunen & Paukku, s. 23
Maailman ensimmäinen automaattinen matkapuhelinverkko avattiin Japanissa vuonna 1979. NTT oli rakentanut ensimmäisen sukupolven (1G) matkapuhelinverkon Tokion kaupunkialueelle. Viidessä vuodessa verkko laajeni kattamaan koko Japanin väestön. Vuonna 1981 avattiin samantyyppinen pohjoismainen NMT-verkko Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Saudi-Arabia oli tosin ehtinyt avata oman NMT-450 verkkonsa kaupalliseen käyttöön jo kuukautta ennen Pohjoismaita.
NMT oli maailman ensimmäinen matkapuhelinverkko, joka mahdollisti puhelimen käyttämisen ulkomailla eli verkkovierailun (roaming).
Matkapuhelimet olivat vielä 1980-luvulla niin kalliita, että niitä käyttivät lähinnä varakkaat yrittäjät. Esimerkiksi vuoden 1987 Mobira Cityman maksoi kokonaiset 24 000 markkaa, mikä vastaa vuoden 2018 rahassa rahanarvokertoimella korjattuna yli 7 400 euroa.
Motorola oli matkapuhelintekniikan uranuurtaja, joka vaikutti suuresti matkapuhelimien kehittymiseen malleillaan Motorola MicroTAC, jossa oli kansi näppäimistön suojana, ja erityisesti vuoden 1996 mallillaan Motorola StarTAC, joka oli ensimmäinen suuren yleisön suosion saanut matkapuhelin.
Yhdysvaltain ensimmäinen 1G-verkko oli nimeltään Advanced Mobile Phone System (AMPS)AT&T article. Corp.att.com (1946-06-17). Retrieved on 2012-12-30. ja se avattiin Chicagossa vuonna 1983. Useat muutkin maat avasivat omia matkapuhelinverkkojaan 1980-luvulla.
Suomessa paikalliset puhelinyhtiöt avasivat AutoNet-matkapuhelinverkon vuonna 1989. Se merkitsi Suomessa myös kilpailun alkamista matkapuhelinmarkkinoilla, sillä aiemmin niitä oli hallinnut yksinään Posti- ja telelaitos ARP, NMT 450- ja NMT 900 -verkoillaan.
Ensimmäisen yhä käytössä olevan toisen sukupolven (2G) verkon avasi kaupalliseen käyttöön vuonna 1991 suomalainen Radiolinja, joka on sittemmin sulautunut osaksi Elisaa. Tuolloin käyttöön otettiin digitaaliset GSM-matkapuhelinverkot.
Vuonna 2001 japanilainen NTT avasi ensimmäisen kaupallisen WCDMA-standardiin perustuvan kolmannen sukupolven (3G) matkapuhelinverkon.http://www.umtsworld.com/umts/history.htm
3G-verkkojen perusominaisuuksia ovat nopeat datayhteydet, jotka on toteutettu HSPA-perheen HSDPA ja HSUPA-tekniikoilla. Näitä kutsutaan vaihtelevasti nimillä 3.5G, 3G+ ja turbo 3G. Datansiirtonopeuksia on ennestään nopeuttanut LTE-tekniikka, jota on kutsuttu myös nimellä 3.9G.
3G:n jälkeen ovat tulleet neljännen ja viidennen sukupolven 4G- ja 5G-verkot.
Kuudennen sukupolven (6G) verkot ovat kehityksen alla ja niiden arvioidaan tulevan vuoden 2030 aikoihin tai hieman aikaisemmin.
Matkapuhelintyyppejä pienoiskuva|pysty|Simpukkapuhelin avattuna.
Matkapuhelimen perustyyppi on nykyään GSM-puhelin, jolla voi soittaa ja lähettää sekä vastaanottaa tekstiviestejä. Uudemmissa malleissa puhelin voi valita useammasta eri taajuusalueesta, jolloin kyseessä on kaksi-, kolmi- tai jopa nelitaajuuspuhelin. Yksinkertaista matkapuhelimen Internet-selailua varten kehitettiin WAP-puhelimet, kuten Nokia 7110 vuodelta 1999, joka perustui paljolti Nokia 6150:n tekniikkaan.
Seuraavana kehitysvaiheena olivat GPRS-matkapuhelimet, joiden pakettikytkentäinen tietoliikenneratkaisu mahdollisti puhelukanavan varaavaa piirikytkentäistä datasiirtoa joustavamman ratkaisun tiedonsiirrolle esimerkiksi WAP:ia varten. Manner-Suomeen kolmelle televerkko-operaattorille valmistuivat GPRS-verkot keskikesäksi 2001 ja ne olivat maanlaajuiset niin kuin GSM-verkot muutoinkin.
Seuraavat kehitysvaihe GPRS:ää nopeamman EGPRS:n eli EDGE:n myötä olivat kamerapuhelimet, joista alkoi kehittyä multimediapuhelimia. Kun tietoliikenne ja puhe alkoivat siirtyä 3G-verkossa, tuli musiikin ja musiikkivideoiden lataaminen mielekkääksi. Multimediapuhelimen vei melko pitkälle Sony Ericsson, jossa ruotsalaisen puhelinyritys Ericssonin kumppanina oli japanilainen viihde-elektroniikkayritys Sony. Samaan aikaan, kun mediapuhelimet yleistyivät, alettiin edullisempiin malleihin lisätä viihdytykseksi FM- eli ULA-radio, vaikkei puhelimissa ollut 3G:tä eikä kameraa. 2010-luvun alusta älypuhelimet ottivat markkinoilla entistä suuremman roolin ja lopulta valtasivat ne niin kutsutuilta peruspuhelimilta. Älypuhelimia myytiin peruspuhelimia enemmän ensimmäistä kertaa vuonna 2013.
Tuoteryhmiä
Matkapuhelinten määrän moninkertaistuttua alkoivat laitteet erota toisistaan niihin liittyvien ominaisuuksien perusteella. Tavallisia, pääasiassa vain puheluiden soittamiseen tarkoitettuja puhelimia on kutsuttu peruspuhelimiksi, kuten esimerkiksi Nokian 1000-sarja. Halvan hinnan avulla niitä pyrittiin markkinoimaan kehitysmaihin. Samankaltaisia, tosin ominaisuuksiltaan monipuolisempia, olivat Nokian 2000- ja 3000-sarjat.
Kamerapuhelimiksi sanotaan matkapuhelimia, joissa on digitaalikamera. Digitaalikamera sisältyy hyvin moniin tavallisiin puhelimiin, mutta kameran tarkkuus on parantunut VGA:sta useiden miljoonien pikselien kameroihin. Samalla myös videoleikkeet ovat kehittyneet näiden myötä.
Multimediapuhelimiksi sanottiin matkapuhelimia, joissa oli yleensä digitaalikamera sekä riittävästi sisäänrakennettua tai SD-muistia musiikki- tai videotiedostojen tallentamiseen. Sonyn kautta viihde-elektroniikan kokemusta hankkinut Sony Ericsson sekä Nokia toivat 2000-vuosikymmenen puolivälissä markkinoille runsaasti tämän tyyppisiä laitteita. Näitä olivat mm. Nokia N93, Sony Ericsson K750 ja Sony Ericsson K800. 2010-luvun puolivälissä käytännössä halvimmatkin älypuhelimet oli varustettu monipuolisilla multimediatoiminnoilla, joten nimitys on jäänyt vähitellen pois käytöstä.