pienoiskuva|Mikkelin kaupunginsairaalan pommisuoja. Kuva: Sotamuseo 17. sotasairaala (17. SotaS) toimi talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelissä. Mikkeliä pommitettiin talvisodan aikana. Lääninsairaalaan osui useita pommeja. Maaliskuun 5. päivänä 1940 pommi tunkeutui läpi rakennuksen kellarikerroksessa sijainneeseen väestösuojaan ja surmasi siellä yli 20 ihmistä. Lisäksi useita loukkaantui.
Talvisota 17. sotasairaalan toiminta käynnistyi 13. lokakuuta 1939. Lääkintämajuri K. R. Ignatius toimi sairaalan päällikkölääkärinä. Ylihoitajatajana toimi Siiri Naukkarinen. Talouspäällikkönä toimi kauppaneuvos Aarne Jordan 31. joulukuuta 1939 asti. Tehtävässä seurasi lääninsairaalan taloudenhoitaja Yrjö Lehtinen, joka menehtyi 5. maaliskuuta 1940 tapahtuneessa pommituksessa. Tehtävässä siirtyi lääninsairaalan vt. taloudehoitaja Kalle Mattilalle. Apteekkarina toimi P.J Porthan, joka määrättiin 17. lokakuuta 1939 jo muualle. Tehtävässä seurasi apteekkari Kalle Lehtonen, joka aloitti tehtävässä 8. joulukuta 1939. Hänet vapautettiin tehtäästä 24. huhtikuuta 1940. Sairaanhoitajia sairaalassa työskenteli 68 ja lääkintälottia 7. Viipurin lääninsairaalan evakuoinnin yhteydessä Mikkellin lähetettiin 43 nuoremman kurssin sairaanhoitajaopiskelijaa. Potilaat saapuivat sairasjunalla Mikkeliin. Junan tyhjentämiseen meni aikaa 1 ½-1 1/4 tuntia ja käytössä oli kaksi paareilla vaustettua linja-autoa ja kaksi tavallista linja-autoa istuville potilaille. Piiriesikunta lähetti tarvittavan määrän paarin kantajia juna-asemalle ja sairaaloille. Sairaalaan saapuneet kylvetettiin. Sairaala joutui pommitusten kohteeksi ja ensimmäinen sairaanhoitaja kuoli pommituksessa 5. tammikuuta 1940. Maaliskuun 5. päivä 1940 tapahtuneessa pommituksessa kuoli talouspäällikkö, vahtimestari, puhelinkeskuksen hoitaja, siivojaa, keittäjä ja lotta. Sairaalan potilaita kuoli yhteensä viisi ja myös poiliklinikan potilaita kuoli viisi. +Talvisodan aikana 17. sotasairaalan osastoja olivat (13.10.1939-):OsastoSijaintiKuvaSairaansijat1.Mikkelin lääninsairaala, Mikkelipienoiskuva|Mikkelin lääninsairaala. Suur-Savon museon kokoelma. 220 sairaansijaa (50 siviilipotilaille) Lääninsairaala tuhoutui 5. maaliskuuta 1940 tapahtuneessa pommituksessa.2.Mikkelin Lyseo, Mikkeli pienoiskuva|Mikkelin Lyseo. Suur-Savon museon kokoelma 200 sairaansijaa. Lyseo ikkunat tuhoutuivat 5. tammikuuta 1940 tapahtuneessa pommituksessa ja potilaat siirrettiin Otavan maatalouskoululle. Lyseoon osui 5. maaliskuuta 1940 pommituksessa palopommi, joka tuhosi rakennuksen.3.Moision sairaala, Mikkelipienoiskuva 600 sairaansijaa4. Otavan maatalouskoulu, Mikkelipienoiskuva 100 sairaansijaa5.Seurakuntatalo, Mikkelipienoiskuva|Mikkelin seurakuntatalo. Museoviraston historian kuvakokoelma 80 sairaansijaa. Seurakuntatalo joutui pommitusten kohteeksi ja rakennus paloi 5. tammikuuta 1940. Vain potilaat vaatteineen saatiin turvaan.6.Kunnallissairaala, Mikkeli 70 sairaasijaa kulkutautipotilaille7.Sairilan kartano, Mikkelipienoiskuva 40 sairaansijaa, toipilaskoti8.Sairilan kansakoulu, Mikkeli 50 sairaansijaa, toipilaskoti9.Visulahti, Mikkeli 50 sairaansijaa, toipilaskoti10.Heikkala, Mikkeli 50 sairaansijaa, toipilaskoti11.Koivikon turvakoti, Mikkeli 101 sairaansijaa
Jatkosota 17. sotasairaalan toiminta käynnistyi 20. kesäkuuta 1941 Mikkelissä. Päällikkölääkärinä toimi lääkintämajuri Paavo Noponen, joka siirtyi 31. maaliskuuta 1942 Helsinkiin. Hänen tilalle tuli lääkintämajuri Arvo A. Männistö. Ylihoitajana toimi Siiri Naukkarinen myös jatkosodan aikana.
A-osastot ja sairaalat oli tarkoitettu kirurgisille potilaille, joiden hoitoon tarvittiin leikkaussalia, röntgeniä ja laboratoriota. B-osastoilla hoidettiin lievemmin haavoittuneita ja järjestettiin kirurgisten potilaiden kuntoutus. Lisäksi siellä hoidettiin sisätautien potilaita ja tartuntatauteja sairastavia.
Jatkosodan suurhyökkäys kuormitti haavoittuneiden kuljetuskapasitettia ja sotasairaaloita. Haavoittuneita kuljetettiin heinäkuusta syyskuuhun Saimaata pitkin proomuilla Mikkelin satamaan. Surin osa osa proomulla saapuneista siirrettiin junilla edelleen muihin sotasairaaloihin.
+Jatkosodan aikana 17. sotasairaalan osastoja olivat (17.6.1941-20.11.1944):OsastoSijaintiKuvaSairaansijat1a.Mikkelin lääninsairaala, Mikkelipienoiskuva|Mikkelin lääninsairaala. Suur-Savon museon kokoelma. 230 sairaansijaa A-kirurgisille potilaille1b.Mikkelin Lyseo, Mikkeli (28.6.1941-2.1.1942) (1944)pienoiskuva 175 sairaansijaa A-kirurgisille potilaille 150 sairaansijaa B-kirugisille potilaille (kesä 1944) sotavammapoliklinikka2. ja 7.Moision sairaala, Mikkelipienoiskuva 228 sairaansijaa A-kirurgisille potilaille. Paikkaluku laskettiin 130:een 22.10.1944. 120 sairaansijaa mielitautisille potilaille 100 sairaansijaa sisätautisille potiaille 22.10.1944 alkaen3.Koivikon turvakoti, Mikkeli 100 sairaansijaa B-kirurgisille potilaille4.Kuuromykkäin koulu, Mikkeli 142 sairaansijaa sisätautipotilaille 9.3.1944 asti ja 25.9.1944 alkaen 22.10.1944 asti. 4.Koivikon turvakoti, Mikkeli 140 sairaansijaa sisätautipotilaille 9.3.1944 alkaen 25.9.1944 asti. 5.Kaupungin sairaala ja kulkutautien sairaala, Mikkeli 68 sairaansijaa, joista 10 kulkutautisairaalassa sisätautipotilalle ja kulkutautipotilaille. Kulkutautisairaala luovutettin Mikkelin kaupungin käyttöön 20. marraskuuta 1943.6.Rouhialan kansakoulu, Mikkeli (27.6.1941-30.10.1941) 107 sairaasijaa iho- ja veneristen sairauksien potilaille Sairaalan toiminta määrättin lopetettavaksi 20. marraskuuta 1944. Sitä ennen potilaat tuli siirtää toisiin sotasairaaloihin. Lääninsairaalan jäi hoidettavaksi 11 potilasta, joita ei voitu siirtää muualle. Henkilökunta kotiutettiin, paitsi päällikkölääkäri, kommendantti, talouspäällikkö ja joitakin avustavia henkilöitä. Heidät koiutettiin 30. marraskuuta 1944. Sairaalan lopettamistilaisuus järjestettiin 25. marraskuta 1944.
Lähteet
Luokka:Talvisota Luokka:Jatkosota Luokka:Mikkelin sairaalat Luokka:Mikkelin historia