Naisen sterilisaatio on turvallinen ehkäisymenetelmä, jossa naisen lisääntymiskyky poistetaan pysyvästi. Toimenpide tehdään yleensä katkaisemalla, tukkimalla tai poistamalla naisen munanjohtimet. Toimenpide suoritetaan tavallisesti yleisanestesiassa tähystysleikkauksena eli laparoskopiana. Sterilointi on mahdollista myös naisen niin halutessaan suorittaa heti synnytyksen jälkeen tai keisarileikkauksen yhteydessä.
Sterilisaatiosta käytetään myös kansankielistä ilmausta "piuhat poikki".
Yleisyys Vuonna 2022 maailmanlaajuisesti mitattuna naisen steriliointi oli yleisin ehkäisymenetelmä. Maailmanlaajuisesti noin 23 prosenttia (219 miljoonaa) ehkäisyä käyttävistä naisista on steriloitu. Naisen sterilisaatio on yleisintä Keski- ja Etelä-Aasiassa. Yhdysvalloissa, monessa Etelä-Amerikan maassa, Kiinassa, Intiassa ja Thaimaassa jopa 20-35 % naisista valitsee sterilisaation ehkäisymenetelmäkseen. Vähiten naisten sterilointeja tehdään Afrikassa. Kehitysmaissa sterilisaatioita tehdään eniten kaupungeissa, koska terveydenhuoltoa on heikommin saatavilla periferiassa. Sterilisaatio saattaa kuitenkin olla periferiassa asuville houkutteleva vaihtoehto, koska periferiassa ei ole välttämättä muitakaan ehkäisymenetelmiä saatavilla.
Sterilointien määrät ovat vähentyneet 2000-luvulla esimerkiksi nousevan synnytysiän sekä kuukautisvuotoja ja kipuja vähentävän hormonikierukan suosion myötä.
Suomi Vuonna 2015 suomalaisista 18–74 -vuotiaista naisista 18,5 prosenttia ilmoitti käyttävänsä sterilisaatiota ehkäisymenetelmänään. Vuonna 1992 luku oli 10,2 prosenttia.
Vuonna 2023 sterilisaatioita tehtiin Suomessa noin 2900, joista 24 % tehtiin naisille (706 kpl). +Sterilisaation saaneiden naisten ikäjakauma Suomessa (2023)IkäryhmäOsuus (%)LukumääräLähde - 29 v.4,93530 - 34 v.28,420135 - 39 v.38,927540 - 44 v.24,117045 - v.3,525 Alle 30-vuotiailla naisilla yleisimmät perusteet sterilisaatiolle olivat: synnyttänyt 3 lasta (80 %), ehkäisyvaikeudet (28,6 %), muut perusteet (14,3 %).
Yli 30-vuotiailla naisilla yleisimmät perusteet sterilisaatiolle olivat: synnyttänyt 3 lasta (32–48,4 %), ehkäisyvaikeudet (8–23,5 %), muut perusteet (1–1,8 %).
Kohdunpoistoja tehtiin Suomessa vuonna 2015 yhteensä liki 5600.
Sterilisaatiota hakevien tunnuspiirteitä Suomessa steriloitavien naisten keski-ikä vuonna 2024 oli 36,2 vuotta. pienoiskuva|Sterilisaation käyttöasteet Yhdysvalloissa eri väestöryhmien keskuudessa. Tutkittaessa Yhdysvalloissa sterilisaation saaneiden naisten tunnuspiirteitä seuraavat ominaisuudet korostuivat: yli 30-vuotias, valkoinen, matalampi koulutustaso.
Eräässä 23 maata käsittäneessä tutkimuksessa todettiin, ettei koulutustason ja sterilisaation käyttöasteen välillä ollut yhteyttä. Tulokseen on saattanut vaikuttaa se, että koulutusasteet määritellään eri maissa eri tavoilla.
Syyt sterilisaation hakemiseen Sterilisaatio hankitaan monista syistä. Näitä voivat olla esimerkiksi:
Ei halua lapsia tai oma lapsiluku on täynnä.
Muut ehkäisyvaihtoehdot eivät ole sopivia.
Raskaus olisi taloudellisesti liian kuormittavaa. Raskaus vaarantaisi äidin terveyden. Vältetään sairauksien siirtyminen lapselle. Ympäristösyyt ja maailmankatsomukselliset syyt. Vapaaehtoinen lapsettomuus identiteettinä. Raiskauksesta johtuvan raskauden ehkäisy. Varautuminen abortin ja ehkäisyn kieltämiseen lainsäädännössä.
Toimenpide Naisen sterilisaatio voidaan suorittaa erilaisilla menetelmillä. Käytössä olevat menetelmät ovat: munanjohtimien tukkiminen, munanjohtimien katkaiseminen ja munanjohtimien poisto.
Munanjohtimien tukkiminen pienoiskuva|Naisen sterilisaatio Munanjohtimien tukkimisessa munanjohtimiin voidaan laittaa silikonipinnoiteiset titaaniklipsit klipsit (Filshie-metodi), jotka puristavat munanjohtimet kiinni. Filshie-metodin ehkäisyteho on 96,83 prosenttia. Komplikaatioitta sujuva toimenpide kestää noin 22 minuuttia.
Munanjohtimien katkaiseminen Munanjohtimet voidaan myös sitoa (Pomeroy-metodi) lenkille keskiosastaan ja tämä osa poistetaan. Pomeroy-metodin ehkäisyteho on 99,37 prosenttia.
Munanjohtimien poisto Molempien munanjohtimien poisto eli molemminpuolinen salpingektomia (engl. bilateral salpingectomy, "bisalp") tuottaa paremman ehkäisytehon kuin munanjohtimien tukkiminen tai katkaisu. Raskauden riski yhdynnän kautta on tällöin teoreettisesti nolla, koska munasolu ei voi siirtyä luonnollista reittiä munasarjasta kohtuun. Koska kyseessä on niin harvinainen ilmiö, aiheesta ei ole tutkimuksia. Eräs tutkija on kuvaillut vertauskuvallisesti, että raskautumisen todennäköisyys on "yksi miljoonasta". Maailmanlaajuisesti tunnetaan vain yksittäistapauksia, joissa molemminpuolinen salpingektomia olisi pettänyt ja nainen olisi tullut raskaaksi. Vuonna 2005 julkaistussa artikkelissa todetaan, että koko englanninkielisessä maailmassa tunnettiin vain kaksi tapausta. Viimeisin tunnettu tapaus englanninkielisessä maailmassa on vuodelta 2019 Yhdysvalloista. Tutkijoiden mukaan syy voisi olla, että munanjohtimen ja kohdun yhtymäkohta ei olisi täysin sulkeutunut, minkä kautta munasolu pääsisi kohtuun. Tämä viittaisi siihen, että molemminpuolinen salpingektomia tuottaisi paremman ehkäisytehon (pettänyt yksittäistapauksissa) kuin hysterektomia (72 kpl tiedossa olevia raskauksia).
Leikkaus kestää noin 30 minuuttia. Leikkauksesta ja nukutuksesta toipumiseen osastolla menee keskimäärin 4–6 tuntia.
Munanjohtimien poistoon ei näytä liittyvän enempää komplikaatioita kuin munanjohtimien katkaisuun. Vaikka munanjohtimien katkaisu ja poistaminen ovat erilaisia toimenpiteitä, kliiniset lopputulokset eivät juurikaan poikkea toisistaan (komplikaatiot, verenhukka, vietetyt sairaalapäivät jne). Toimenpiteenä munanjohtimien poisto on arviolta korkeintaan 15 minuuttia pidempi verrattuna munanjohtimien katkaisuun tai tukkimiseen.
Pohjois-Amerikassa on suositeltu munanjohtimien poistoa ensisijaiseksi sterilisaatiotoimenpiteeksi, ja siellä on raportoitu alueita, joissa lähes 80 % sterilisaatiosta on tehty tällä tekniikalla. Suomessa ei ole tilastotietoa munanjohtimien poiston osuudesta.
Muut menetelmät pienoiskuva|Radikaali hysterektomiaNaisen sterilisaatio voidaan saada aikaan myös seuraavilla menetelmillä:
Kohdunpoisto (hysterektomia). Kohdunpoiston jälkeinen raskaus on äärimmäisen harvinaista, joten sen ehkäisyteho on todella korkea. Vuoden 2015 katsauksessa todettiin, että vuoden 1895 jälkeen tiedetään vain 72 tapausta, jossa raskaus on alkanut kohdunulkoisesti kohdunpoiston jälkeen. Vaihdevuodet alkavat kohdunpoiston myötä keskimäärin 5,5 vuotta aiemmin, vaikka munasarjoja ei poistettaisi.
Molemminpuolinen munasarjojen poisto (ooforektomia): Vaihdevuodet alkavat toimenpiteen jälkeen.
Molemminpuolinen munasarjojen ja munanjohtimien poisto (salpingo-ooforektomia). Vaihdevuodet alkavat toimenpiteen jälkeen.
Kohdunpoisto sekä molemminpuolinen munasarjojen ja munanjohtimien poisto. Vaihdevuodet alkavat toimenpiteen jälkeen.
Jos toimenpide tehdään sairauden vuoksi, siihen ei sovelleta Suomessa steriloimislakia.
Vaikkakaan termoablaatio eli kohdun limakalvon lämpöhoito ei olekaan ehkäisy- tai sterilisaatiomenetelmä, termoablaatio voi heikentää merkittävästi hedelmällisyyttä. Erään tutkimuksen mukaan raskautumisen todennäköisyys oli termoablaation jälkeen 0,24–5,2 prosenttia.
Käytöstä poistuneet menetelmät
Aiemmin munanjohtimet voitiin tukkia myös alakautta tähystämällä Essure-menetelmällä, jossa munanjohtimiin asetetaan pienet ja joustavat mikroimplantit. Kolmen kuukauden sisällä keho muodostaa implanttien ympärille sidekudosta, joka tukkii munanjohtimet. Essuren myynti Suomessa päättyi 25. kesäkuuta 2017 valmistajan mukaan vähäisen kysynnän takia.Essure Essure aiheutti terveysongelmia, josta keskusteltiin myös julkisuudessa. Essure on peruuttamaton menetelmä. Essure-implanttisterilisaation riskeinä on, että implanttien nikkeliosat lävistävät kohdun, munanjohtimet tai vatsakalvon, taikka aiheuttavat vakavia allergia- tai yliherkkyysreaktioita.Sabriya Rice: Is Essure warning a game changer? March 5, 2016. http://www.modernhealthcare.com/article/20160305/MAGAZINE/303059963
Toipuminen Toimenpiteen jälkeen tarvitaan sairauslomaa muutama päivä ja paraneminen kestää haavojen arpeutumisen ajan. Vuorokauden kuluttua leikkauksesta saa mennä suihkuun. Saunaan voi mennä viikon kuluttua, kun haavat ovat parantuneet ja uimaan ja voi mennä kahden viikon kuluttua toimenpiteestä. Sairausloman aikana tulee välttää raskaita töitä. Yhdyntää on vältettävä niin kauan kuin vuotoa esiintyy. Kivunhoidoksi riittävät yleensä reseptivapaat kipulääkkeet. Toimenpiteen jälkeen ehkäisystä on huolehdittava muilla ehkäisymenetelmillä seuraaviin kuukautisiin saakka.
Vaikutukset Naisen sterilisaation ehkäisyteho on erittäin hyvä, 99,5 prosenttia. Jos sterilisaatio pettää, alkanut raskaus on noin puolessa tapauksista kohdunulkoinen.Erkkola R (1997). "Sterilisaation valintaperusteet." Katsaus. Duodecim 113(12):1193.Perhesuunnittelun kotisivut
Sterilisaatio ei huononna tai vaaranna naisen elämänlaatua eikä aiheuta myöhempiä terveyshaittoja. Tutkimuksen (n=2721) mukaan sterilisaation saaneet naiset raportoivat 10 prosenttiyksikköä suuremmat pisteet seksuaalisessa halukkuudessa. Sterilisaation saaneet naiset myös ilmoittivat 6 prosenttiyksikköä korkeammat pisteet tyytyväisyydessä seksielämäänsä. Tutkijat epäilevät positiivisten tulosten syyksi vapautumista raskauden pelosta. Myös isompi tutkimus (n=4576) vahvistaa näkemyksen, että sterilisaatiolla ei ole heikentävää vaikutusta naisen seksuaaliterveyteen.
Munanjohtimien sulkeminen klipsein vähentää munasarjasyöpäriskiä meta-analyysien mukaan 26–34 %, kun taas munanjohtimien poiston suojavaikutuksen on arvioitu olevan jopa 70 %. Syytä tähän vaikutukseen ei tiedetä täysin.Runnebaum IB, Stickeler E. (2001). "Epidemiological and molecular aspects of ovarian cancer risk." J Cancer Res Clin Oncol. 127(2):73-9.
Haitat ja riskit Perinteisen sitomis- tai klipsisterilisaation riskejä ovat leikkaus- ja nukutuskomplikaatiot. TYKS:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan komplikaatioiden riski on hyvin pieni tekniikasta riippumatta. Filshie-metodilla toimenpiteen yhteydessä yleisin komplikaatio oli kohdun perforaatio tai kohdunkaulan repeämä. Tämän ja muidenkin komplikaatioiden riski oli tutkimuksen perusteella pieni. Lievimmätkin komplikaatiot huomioiden sterilisaation kokonaiskomplikaatiotaajuus oli eräässä tutkimuksessa vain 1,5 %. Potilaan lihavuudesta on ristiriitaisia näkemyksiä; jotkut näkevät lihavuuden mahdollisena riskitekijänä, kun taas joidenkin mielestä lihavuus ei vaikuta toimenpiteen komplikaatiotodennäköisyyteen.
Riskinä on, että suljetut munanjohtimet voivat rekanalisoitua tai klipsi ei tule alun perin asennetuksi riittävän tiukalle munanjohtimen ympärille tai edes munanjohtimeen.
Jos steriloitu nainen on alle 30-vuotias, sterilisaation pettämisriski on kaksinkertainen. Ennen sterilisaatiota sairastettu sisäsynnyttimien tulehdus kolminkertaistaa sterilisaation pettämisriskin.
Suositukset Yhdysvaltain gynekologien liitto suosittelee, että lääkärin antaman eettisen neuvonnan tulee olla neutraalia, ja siihen ei saa liittyä syrjintää esimerkiksi potilaan ikään, sukupuoleen tai lapsettomuuteen liittyen. Suosituksen mukaan potilaan itsemääräämisoikeuden tulee olla ensisijainen periaate lääkärien toiminnassa.
Intian gynekologien liitto on julkaissut sterilisaatiota koskevan hoitosuosituksen, jonka mukaan naimattomilta tai lapsettomilta naisilta ei tule evätä oikeutta sterilisaatioon heidän taustastaan johtuen.