Hautalanmäki on asuin- ja tilastoalue Muuramessa kirkonkylän pohjoisosassa, valtatien 9 itäpuolella. Tilastoalue kattaa varsinaisen Hautalanmäen lisäksi Tervamäen asuinalueen ja Punasillan teollisuusalueen. Vuoden 2020 lopussa tilastoalueella oli 1 273 asukasta.
Hautalanmäen alue koostuu vanhemmasta 1900-luvun alulla syntyneestä tienvarsiasutuksesta sekä uudemmista, 1990- ja 2000-luvuilla kaavan mukaan rakennetuista asuinalueista. Suurin osa Hautalanmäen asuinrakennuksista on omakoti- tai rivitaloja, ainoastaan Nilatien varrella on muutama kerrostalo.
Maantiede Hautalanmäki sijaitsee Muuramen kirkonkylän pohjoisosassa. Tilastoalueen länsirajana toimii valtatie 9 ja etelärajana Kinkovuorentie (seututie 6090), ja myös vanha nelostie (6113/16620) kulkee alueen läpi. Hautalanmäen tilastoalue rajoittuu pohjoisessa Rannankylän, etelässä Kotiranta-Paavalinvuoren ja keskustan sekä lännessä Rajala-Sulunsalmen tilastoalueisiin, idässä puolestaan Jyväskylän, entisen Säynätsalon kunnan Kinkovuoreen.
Hautalanmäen ja Tervamäen asuinalueet on rakennettu samannimisten mäkien rinteille. Hautalanmäen länsirinteellä seututien 16620 varrella on noin neljän hehtaarin laajuinen kuusivaltainen lehtometsä, jonka pensaskerroksessa esiintyy muun muassa lehtokuusamaa, punaherukkaa, terttuseljaa sekä lehtipuiden taimia. Hautalanmäen alueella kasvaa myös harvinaistunutta hirvenkelloa.
Historiaa Vanha asutus pienoiskuva|Vanhan nelostien vartta Punasillassa. Vanhinta asutuksen kerrostumaa Hautalanmäellä edustavat sen eteläosassa sijaitsevat Hautalan, Hietalan ja Heikkilän tilakeskukset.Myllykoski 2012, s. 41–47. Taloista vanhin on Heikkilä, joka perustettiin Nuuttilana vuonna 1645. Hietala perustettiin 1700-luvun alussa ja Hautala vuonna 1772.Ruuskanen 1989, s. 74–84. Talojen nykyiset päärakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Hietalan talolla on toiminut kestikievari sekä Muuramen ensimmäinen puhelinkeskus.Ruuskanen 1989, s. 523–524.
Hautalanmäen kautta kulkee vanhan Laukaantien hyvin säilynyt osuus, joka alkaa Hautalan talon läheltä ja kulkee pohjoiseen Partastenmäkien kautta Jyväskylän Keljonkankaalle. Kapeimmillaan ura on nykyään Partastenmäillä, jossa polun varrelta on löydetty muun muassa 1700-luvun rahoja. Tien varrelle alkoi syntyä mökkiasutusta pääosin 1920- ja 1930-luvuilla.
Vanhan Hautalanmäen alue arvioitiin vuonna 1993 valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, mutta otettiin pois luettelosta vuonna 2009.Myllykoski 2012, s. 41–47. Alue on yhä merkitty maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittäväksi.
Uusi asutus Suurin osa nykyisestä Hautalanmäestä oli asumatonta metsää 1990-luvulle saakka, jolloin vanhan Hautalanmäen itäpuolelle alettiin kaavoittaa uutta asuinaluetta. Aluksi alueesta oli suunniteltu toteutettua omakotivaltaisempaa, mutta 1990-luvun laman takia kaavaan varattiin tilaa myös rivi- ja kerrostaloille. 2000-luvulla tonttien loppuessa Hautalanmäeltä asemakaavaa laajennettiin Tervamäelle, jonka rakennuttamista oli suunniteltu alkuperäisen kaavan yhteydessä.
Punasilta Punasilta on entistä Hautalan tilan maata, jonka Muuramen kunta osti 1950-luvulla. Alueelle oli alun perin tarkoitus rakennuttaa kunnalliskoti, mutta syrjäisyytensä vuoksi paikalle alettiin suunnitella teollisuusaluetta. Kunta myi suurimman osan maasta Jyväskylän Autotalolle ja yhden hehtaarin Kohon huonekalutehtaalle. Varsinaisesti yritysalue alkoi muodostua vuonna 1965 aloittaneen Muuramen Autotalon ympärille. Ensimmäinen yritysalueen asemakaava hyväksyttiin vuonna 2005, ja tonttien kysynnän vuoksi kaavaa laajennettiin jo vuonna 2009.Myllykoski 2012, s. 93. Uudempaa laajennusta Ison Palojärven suuntaan on suunniteltu vuoden 2024 syyskuusta lähtien.
Palvelut pienoiskuva|Leikarin päiväkotikoulu vuonna 2014. Leikarin päiväkoti sijaitsee Hautalanmäellä. Rakennuksessa järjestettiin myös perusopetusta vuosiluokille 1–2 ennen vuoden 2025 elokuuta, jolloin perusopetus siirrettiin Muuramen keskustaan Mäkelänmäen kouluun.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Muuramen kylät ja alueet