thumb|130x130px|Kansainvälinen kierrätyssymboli Kierrätys Suomessa on materiaalin käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Usein kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Esineen siirtyminen uudelle omistajalle saamaan tarkoitukseen esimerkiksi kirpputorilla ei ole lainsäädännön silmissä kierrätystä, vaan uudelleenkäyttöä.
Yhdyskuntajätteen kierrätys Suomessa thumb|Kierrätettäviä kotitalousjätteitä. 1. lasipullot, 2. ohut muovi, 3. paksu muovi, 4. kartonki, 5. sekajäte, 6. säilyketölkit, 7. paperi, 8. polystyreeni, 9. lasi, 10. paristot, 11. metalli, 12. biojäte, 13. nestekartonki, 14. kangas, 15. wc-jäte.
Materiaalina kierrätettävä yhdyskuntajäte (sisältää kotitalousjätteen) kierrätystä varten jäte tulee tyypillisesti lajitella materiaalin mukaan. Yhdyskuntajätteestä voidaan lajitellaan erilleen esimerkiksi lasi, paperi, metalli, kartonki, biojäte sekä energian tuotantoon soveltuva jäte kuten yleisimmät muovit ja tietyt tekstiilit.
Esineiden kierrätyksen tehostamiseksi on olemassa kierrätyskeskuksia, joihin voi viedä tarpeettomia tavaroita, mikäli ei halua myydä niitä kirpputorilla.
Lajittelematon sekajäte ja kuivajäte loppusijoitetaan Suomessa tavallisimmin kaatopaikoille mikäli jätteenpolttolaitosta ei ole saatavilla. Jätteiden kierrätysaste on kasvanut, joten kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt.https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1htz2om3v0o07w52acotrfm Vuonna 2016 Suomen yhdyskuntajätteistä 48 % kierrätettiin, 51 % hyödynnettiin energiana, loput noin 1 % hävityspoltettiin tai sijoitettiin kaatopaikalle.
Juomapullot ja -tölkit Pantilliset juomapakkaukset ovat kierrätyksen edelläkävijöitä mihin tahansa muihin tuotteisiin ja pakkauksiin verrattuna. Palautettavia juomapakkauksia ovat muun muassa: Lasipullo – palautusaste lähes 100 % (2010) Alumiinitölkki – palautusaste yli 94 % (2010) Kierrätysmuovipullo – palautusaste yli 92 % (2010)
Uudelleentäytettävät lasipullot ovat pantillisten juomapakkausten uranuurtajia. Ne täytetään uudelleen keskimäärin 33 kertaa. Palautetut alumiinitölkit sulatetaan, ja materiaalista valmistetaan uusia juomatölkkejä. Kierrätysmuovipulloista, eli kevyistä PET-pulloista valmistetaan uusia muovipulloja sekä pakkausmateriaalia.
Kartonki ja pahvi thumb|Keräyskartonkia kerätään joko asuntoyhtiössä pieniin keräysastioihin tai aluekeräyspisteissä suurempaan koko asuinaluetta palvelevaan säiliöön (kuvassa). thumb|Kartongin keräysastia lajitteluohjeineen. Kartongin erilliskierrätys on monien kaupunkien jätehuoltomääräysten nojalla järjestettävä suuremmissa taloyhtiöissä. Kierrätysastioihin voi laittaa kartonkia ja tavallisesti myös pahvia ja nestekartonkia. Keräyskartonkia ovat kaikki kaupasta ostettujen tuotteiden paperi- ja kartonkipakkaukset. Lisäksi keräyskartonkia ovat muun muassa aaltopahvilaatikot, ruskeat kirjekuoret ja voimapaperi (esimerkiksi kaupasta ostettavat paperikassit). Nestekartonkia ovat muun muassa maito-, mehu- ja piimätölkit, alumiinivuoratut mehupurkit, kartonkiset jäätelöpakkaukset sekä puhtaat kartonkiset kertakäyttöastiat. Kartongista valmistetaan uusiokartonkia, josta valmistetaan hylsykartonkia esimerkiksi paperi- ja kangasrullien sisään. Nestekartongin vaha- ja muovipinnoitteet käytetään energiantuotannossa. Alumiinivuoraus erotellaan esimerkiksi alumiinifolion raaka-aineeksi.
Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER)
Sähkö- ja elektroniikkaromua ovat käytöstä poistetut laitteet, joita käytetään sähkövirralla, akulla, paristoilla tai aurinkoenergialla.
Sähkölaitteet, kuten jääkaapit, televisiot, tietokoneet ja pyykinpesukoneet voi Suomessa kierrättää maksutta. Vastuu kierrätyksestä on valmistajilla ja maahantuojilla, jotka perivät kierrätysmaksun uusien laitteiden hinnoissa.http://www.serty.fi/ Kierrätyspisteinä toimivat muun muassa kunnalliset jäteasemat ja useat kodinkoneliikkeethttp://www.kierratys.info/ Niin sanotut Energiansäästölamput eli pienloistelamput ja muut loistelamput ovat ongelmajätettä niiden sisältämän elohopean vuoksi.
Sähkö- ja elektroniikkaromusta saadaan talteen raaka-aineita, kuten metalleja, joita voidaan hyödyntää uusien tuotteiden valmistuksessa. Myös elektroniikassa paljon käytetyt muoviosat voidaan erotella ja hyödyntää uusissa elektroniikkatuotteissa.
Lasi
Jätelasi viedään lasinkeräysastiaan, joita on usein elintarvikeliikkeiden läheisyydessä tai jätteenkeräyspisteissä. Lasijäte lajitellaan kunnasta riippuen joko yhteen tai kahteen ryhmään: värillinen ja väritön lasi. Lasipullot voi myös viedä jätelasin keräysastiaan, mutta lasipulloille löytyy omia keräyspisteitä lähes jokaisesta kaupasta. Kierrätyslasista valmistetaan muun muassa lasipulloja, hillopurkkeja ja lasivillaa. Yli puolet joko varastoidaan tai käytetään maanrakennusaineena.http://www.jly.fi/tiedote.php?tiedote2_id=4 Kierrätetystä lasista valmistetun pakkauksen tunnistaa usein sen vihreästä tai ruskeasta väristä. Pantilliset lasipullot kiertävät parhaimmassa tapauksessa 30 kertaa.http://www.panimoliitto.fi/panimoliitto/pakkaukset
Kuumuutta kestäviksi tarkoitetut lasiesineet, kuten uunivuoat, kahvinkeitinten kannut, glögilasit, yms. eivät kelpaa tavallisen pakkauslasin kierrätykseen, koska ne valmistetaan borosilikaattilasista, jolla on korkeampi sulamislämpötila. Sulamatta jääneet klimpit saattavat aiheuttaa konevaurioita. Sama koskee posliinia.http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article139060.ece?s=r&wtm=-25092008 Myöskään tasolasi (ikkunalasi, peilit ja taidelasit) eivät sovellu tavanomaiseen lasinkeräykseen. Kun keräyslasi käytetään maarakentamiseen, voidaan kierrättää myös posliinia. Ikkunalasi voidaan kierrättää omana jakeenaan uuden lasin valmistukseen.
Metalli
Metallinkeräysastiat on tarkoitettu kotitalouksista syntyvälle niin sanotulle pienmetallille. Myös kattilat ja pienikokoiset autojen ja koneiden osat sekä tyhjät maalitölkit ovat pienmetallia. Suurikokoisen metalliromun voi viedä romuliikkeeseen tai jäteaseman metallinkeräykseen. Kierrätysyrityksistä voi myös tilata vaihtolavan metallien keräämiseen. Romukaupat ja kierrätysyritykset myös maksavat romumetalleistaPerheenäiti hurahti romukauppaan ja mullistaa nyt alaa uudenlaisella romuasemallaan – "Ihmiset yllättyvät, kun maksan vanhoista akuista" Yle, 2018. Metallien hintaan vaikuttaa metallilaatu ja maailmanmarkkinahinnat.
Metallia voi kierrättää lähes loputtomasti, sillä se säilyttää materiaaliominaisuutensa hyvin. Yleisimmät kierrätettävät metallilaadut ovat rauta, teräs, alumiini, kupari, messinki, ruostumaton teräs ja lyijy. Kierrätysmetalli on laadukas raaka-aine metalliteollisuudelle ja sitä hyödyntävät niiin terästehtaat kuin valimotkin. Kierrätetystä metallista valmistetaan metallisia puolivalmisteita ja jalostettuja lopputuotteita.
Muovi
Muovien kierrätyksessä ongelma on niiden laaja kirjo. Vuoden 2016 aikana muovinkierrätys kehittyi huomattavasti Suomessa muovijätteen kaatopaikkakiellon myötä. Samana vuonna tuottajavastuu laajeni muovipakkausten pariin. Muovinkeräyspisteitä on Suomessa 500, ja niitä hoitaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Kerätty muovijäte päätyy Riihimäelle Fortumin (ent. Ekokem) muovijalostamolle, jossa muovilaadut erotellaan toisistaan infrapunasensoreilla. Kierrätetystä muovista valmistetaan muun muassa pusseja, kalvoja ja putkia. Ringin keräyspisteisiin kelpaavat kaikki muovipakkaukset lukuun ottamatta PVC-muovia sisältäviä pakkauksia, joita käytetään nykyisin hyvin vähän.
Muovin kierrätys on ollut yleisempää jo aiemmin teollisuudessa, jossa muovilaadut ovat tiedossa. Myös palautuspulloja on kerätty kotitalouksista jo pitkään. Pulloista noin 90 % palautetaan. Vanhanmallinen panttipullo palautui täytettäväksi noin 30 kertaa ja kelpasi vielä senkin jälkeen uusien pullojen raaka-aineeksi.Kiertävä pakkaus on toiminnan perusta Nykyiset PET-muoviset pullot päätyvät yhden käyttökerran jälkeen kierrätykseen esimerkiksi fleece-kankaan valmistukseen.
Euroopan unioni arvioi, että vuonna 2022 Suomen olleen koko unionin heikoin muovinkierrättäjä.
Paperi thumb|Upotettu keräyssäiliö on tehokas tapa kerätä paperia ja säästää kuljetuskustannuksia. Suomessa paperinkeräys alkoi 1920-luvulla, kun Ruben Liebkind ensimmäisenä Suomessa erikoistui keräyspaperiin. Kurt Pilack perusti Helsingin Länsisatamaan Suomen ensimmäisen keräyspaperin lajittelulaitoksen. Vuonna 1943 perustettiin Jätekeskus Oy, sittemmin Paperinkeräys Oy (nykyiseltä nimeltään Stena Recycling), paperin keräämistä ja raaka-aineen hankintaa varten.
Paperinkeräys toimi vuodesta 1947 lähtien lukuisten asiamiesten kautta palkkioperusteella. Tietystä kilomäärästä keräyspaperia sai asiamieheltä suoraan rahapalkkion sekä suunnilleen yhtä arvokkaan "arvosetelin". Arvosetelit muistuttuivat ulkonäöltään hieman Yhdysvaltain dollariseteleitä. Kun arvoseteleitä oli koossa riittävästi, niillä saattoi ostaa sitä vastaavan rahamäärän kanssa huomattavan edullisesti monia käyttö- ja koruesineitä, muun muassa pöytähopeita (Margit-sarja), kelloja, koruja. Myös Meccano-rakennussarjat kuuluivat keräyskohteisiin. Vuonna 1965 Suomen Punainen Risti sai ostettua seitsemän ambulanssia, kun paperijuna Sallasta Inkeroisiin haki keräykseen lahjoitettua paperia. Inkeroisissa (Kouvola) toimi siihen aikaan Suomen ainoa keräyspaperin käsittelylaitos. 1960-luvulla monet partiolippukunnat rahoittivat toimintaansa muun muassa paperia keräämällä. Varsinkin maaseudun kansakouluihin hankittiin 1960-luvun alkupuolella ensimmäiset tv-vastaanottimet paljolti koululaisten keräämällä paperilla. Televisiot eivät kuitenkaan kuuluneet keräyspalkkiovalikoimaan. Keräyspalkkiosta luovuttiin 1970-luvun alussa.
Asuinalueilla on keräyskontteja erikseen paperille ja erikseen keräyskartongille tai -pahville. Paperinkeräyskonttiin saa laittaa kaiken puhtaan ja kuivan mainospostin ja postin tuoman paperin, jossa ei ole foliota, muovia, vahaa tms. sopimatonta materiaalia. Myös ikkunalliset kirjekuoret ja niitatut aikakauslehdet sekä puhelinluettelot saa laittaa.Paperinkeräys Oy - Lajitteluohjeet
Paperikuitu voidaan kierrättää 3–5 kertaa. Suomessa noin kolme neljännestä paperista kerätään, ja vuosittain keräyspaperia kertyy noin 750 000 tonnia, mikä kattaa noin 5 % paperiteollisuuden tarpeesta.http://www.kennotech.fi/doc/EKn_materiaalitehokkuusjulkaisu.pdf Keräyspaperista valmistetaan mm. sanomalehti- ja luettelopaperia, wc-paperia ja talouspaperia.
Paristot Käytettyjä paristoja ja pienakkuja voi palauttaa kaikkiin niitä myyviin liikkeisiin. Yleinen keräysväline paristoille on punainen pahvilaatikko, jossa on kyljessä pariston kuva. Paristot murskataan ja niiden sisältämät aineet käytetään uudelleen.Uutta voimaa kasvinviljelyyn – vanhat paristot kierrätetään pelloille Yle, 2016
Vaatteet ja muut poistotekstiilit Tahot kuten Pelastusarmeija, kehitysapujärjestö UFF, Fida International ja Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavaratalo keräävät kierrätyspisteissään puhtaita ja uudelleen käyttöön kelpaavia vaatteita. Järjestöjen keräämät vaatteet menevät kehitysmaihin ja muille apua tarvitseville. Osa vaatteista myydään ja niistä saatu tuotto käytetään avustustyöhön kotimaassa sekä ulkomailla.
Vuoden 2016 alusta alkaen Suomessa vaatetekstiilien sijoittaminen kaatopaikalle on kiellettyä. Tekstiilien uusiokäyttö on toistaiseksi vähäistä ja valtaosa niistä poltetaan energiaksi. Vuonna 2025 voimaan tuleva EU:n jätedirektiivin muutos velvoittaa järjestämään tekstiilien erilliskeräyksen.
Autojen ja renkaiden kierrätys Suomessa pienoiskuva|Kierrättämättömien autojen, renkaiden ja kotitaloustavaroiden omatekoisen kaatopaikan ongelmia. Ajoneuvon omistaja on oikeutettu luovuttamaan ajoneuvon mille tahansa jätelain (646/2011) mukaisesti rekisteröidylle vastaanottajalle. Vastaanottajalla on velvollisuus ottaa poistettava ajoneuvo vastaan ja antaa luovutuksesta romutustodistus, joka päättää omistajan vastuun ajoneuvosta. Vastaanottajan tulee huolehtia ajoneuvon rekisteristä poistamisesta sekä ajoneuvon käsittelystä kierrätykseen asetuksen mukaisesti.