pienoiskuva|Viipurissa toimineen 13. sotasairaalan sotilaspuhelinkeskus toukokuussa 1942. 13. sotasairaala (13. SotaS) toimi talvisodan aikana Lappeenrannassa, Sippolassa, Pyterlahdessa ja Lapinjärvellä. Jatkosodan aikana sotasairaala toimi Lapinjärvellä ja Kuusankoskella sekä Viipurin valtauksen jälkeen marraskuusta 1941 alkaen Viipurissa.
Talvisota 13. sotasairaala perustettiin 13. lokakuuta 1939. Perustamisessa käytettiin vuonna 1934 laadittua ja 1936 tarkistettua perustamiskäskyä. Sairaalan varusteet puuttuivat lähes täysin. Ratsuprikaatin sairaalasta otettiin 14. lokakuuta 1939 käyttöön 250 sänkyä. Jo seuraavana päivänä 15. lokakuuta 1939 oli valmiina 250 sairaansijaa Armilan koululla kun ensimmäinen potilas otettiin hoidettavaksi. Koska kulkutautiosasto oli sijoitettu ratsuprikaatin sairaalaan, oli siellä kaikki tarvittavat välineet, jotka taas puuttuivat muualta. Instrumenttien ja muiden sairaanhoitovälineiden hankinta oli vaikeaa. Seinäjoella toiminut lääkintävarikko ei kyennyt auttamaan hankinnoissa. Kaupungin apteekeista ja rohdoskaupoista hankittiin sairaanhoitovälineitä, kuten alusastioita, virtsapulloja ja jääpusseja.
Päälikkölääkärinä toimivat Erkki Jokivartio (14.10.1939–9.12.1939) ja Y. Sunderling (9.12.1939–28.2.1940). Apteekkarina toimi Eevert Ruuskanen. Hammaslääkäreinä toimivat Erik Schroderus (16.10.1940–1.3.1940) ja Irja Jokivartio (5.2.–3.3.1940). Talouspäällikkönä toimi sotilasvirkamies Mauri Hiltunen (14.10.1939–17.5.1940). Ylihoitajina toimivat L. Pätiälä (14.10.1939–16.10.1939), Lotta Kivinen (16.10.1939–3.3.1940) ja A. Paavilainen (15.10.1939–17.5.1940). Pastorin tehtävässä toimi Jouko Lakio (14.5.1939–). +13. sotasairaala Lappenrannassa 13.10.1939–29.2.1940OsastoSijaintiKuvaSairaansijatAArmilan kansakoulupienoiskuva 250 kirurgian ja sisätautien sairaansijaaKulkutautiosastoRatsuprikaatin sairaala 100 sairaansijaa kulkutautipotilaille sekä myöhemmin myös sisätautipotilailleLArmilan vanha kansakoulu (15.10.1940 alkaen) Sakkovankila 100 sairaansijaa iho- ja sukupuolitautien potilaille
150 sairaansijaa iho- ja sukupuolitautien potilaille (toiminta siirtyi myöhemmin tänne)PPeltolan koulupienoiskuva 200 sisätautien sairaansijaaKir. Lappeenrannan yleinen sairaala 21 sairaansijaa (pääosin siviileille) loka-marraskuussa 1939 31 sairaansijaa lisää sodan sytyttyä pommitusten vuoksi siirrettiin myöhemmin kirurginen osasto osaksi A-osastoa 26. helmikuuta 1940 tapahtuneiden Lappeenrannan pommitusten jälkeen päätettiin sotasairaala siirtää Virojoelle Pyterlahden kansanpistoon. Sairaala saavutti täyden toimintavalmiuden 5. maaliskuuta 1940 Pyterlahdessa. +13. sotasairaala Virojoela Pyterlahden kansaopistossa 5.–8.3.1940OsastoSijaintiKuvaSairaansijatPyyterlahden kansanopisto Samaan aikaan tapahtunut neuvostojoukkojen tekemä hyökkäys Virolahden saaristoon pakotti etsimään heti uuden sijoituspaikan sairaalalle. Uudeksi sijaintipaikaksi määrättiin Sippola. Muutto oli valmis 8. maaliskuuta 1940. Sairaala oli toimintavalmis taas 10. maaliskuuta 1940. +13. sotasairaala Sippolassa 10.3.–16.4.1940OsastoSijaintiKuvaSairaansijatAKasvatuslaitos 210 sairaansijaaBSeurakuntatalo 50 kirurgista sairaansijaaCKirkonkylän kansakoulu 80 sisätautien sairaansijaaD KulkutautiosastoHirvelän kansakoulu (viereikkäin sijainneet ylä- ja alakoulut) 120 kulkutautipaikkaa Päämajan lääkintäosasto antoi 8. huhtikuuta 1940 määräyksen 13. sotasairaalan siirtämisestä Sippolasta Lapinjärvelle. Samalla 15. sotasairaala liitettiin 13. sotasairaalaan. Lähellä sijaitsi 51. sotasairaala, jossa hoidettin sisätautipotilaita. Näin 13. sotasairaalassa voitiin vähentää sistautisairaansijoja. Sairaala saavutti toimintavalmiuden 16. huhtikuuta 1940. + 13. sotasairaala Lapinjärvellä 16.4.1940-OsastoSijaintiKuvaSairaansijatAAlkoholistihuoltolan päärakennuspienoiskuva 160 kirurgista sairaansijaaBAlkoholistihuoltolan eristysrakennuksen yläkertapienoiskuva 20 psykiatrista sairaansijaaCMaanviljeyskoulu (koulurakennus ja oppilaskoti) 140 sairaansijaa tartuntautipotilailleDNuorisoseurantalo 100 sairaansijaa pääosin sisätautipotilaille
Jatkosota Sotasairaala muodostui osastoista, joiden toimintaan vaikuttivat hoidettavat sairaudet ja niiden vaikeusaste. A-osastot ja sairaalat oli tarkoitettu vaikeille kirurgisille tapauksille, joiden hoitoon tarvittiin leikkaussalia, röntgeniä ja laboratoriota. B-osastoilla hoidettiin lievemmin haavoittuneita ja järjestettiin kirurgisten potilaiden kuntoutus. Lisäksi siellä hoidettiin sisätautien potilaita ja tartuntatauteja sairastavia.
Jatkosodan alkuvaiheessa Lapinjärvellä ja Kuusankoskella kesällä ja syksyllä 1941 Liikekannallepano toteutettiin ylimääräisenä harjoituksena, johon reserviläiset kutsuttiin henkilökohtaisesti 18. kesäkuuta 1941 alkaen. Tällöin perustettiin 13. sotasairaala Lapinjärvellä 18. kesäkuuta 1941, ja se oli toimintavalmis viikon kuluttua eli 25. kesäkuuta 1941 käsittäen 300 kirurgista 100 sisätautipaikkaa. 13. SotaS oli alun perin alistettu IV armeijakunnan evakuointisairaalaksi.
+Jatkosodan aikana 13. sotasairaala toimi aluksi Lapinjärvellä:Jaossairaala SijaintiKuvaSairaansijatALapinjärven alkoholistihuoltola,Lapinjärvipienoiskuva päärakennus (160 sairaansijaa) 18.6. – 6.7.1941.BLapinjärven alkoholistihuoltolan eristysrakennuspienoiskuva 40 A-kirurgista sairaansijaaCLatokartanon maanviljelyskoulu, Lapinjärvi 100 B-kirurgista sairaansijaa, toiminnassa 18.6. – 6.7.1941.DNuorisoseurantalo, Lapinjärvi 70 sisätautien sairaansijaaELapinjärven keuhkotautiparantola, Lapinjärvi 30 sisätautien sairaansijaa, toiminnassa 18.6. – 6.7.1941.
Koska 13. SotaS sijainti Lapinjärvellä muun muassa rautatieyhteyksien puuttumisen vuoksi oli hankala, se siirrettiin 3. heinäkuuta 1941 alkaen Kuusankoskelle. Aluksi pystytettiin 400 potilalle kirurginen osasto sisätautiosaston jäädessä edelleen Lapinjärvelle. Lapinjärven toiminta lopetettiin pian sen jälkeen niin, että toiminta oli yksinomaan Kuusankoskella 17. heinäkuuta 1941 alkaen 700 potilaalle. Toimintaa selkiytti tässä vaiheessa se, että Kotkassa siinä vaiheessa toiminut Viipurin lääninsairaala siirtyi osaksi Kuusankoskella toiminutta 13. sotasairaalaa. Syksyn alussa rintama siirtyi suomalaisten edetessä entistä kauemmaksi Kuusankoskelta, jonka vuoksi potilasmäärä väheni. Viipurin valtauksen jälkeen päämajasta ilmoitettiin, että 13. SotaS tulisi muuttamaan Viipuriin niin pian kuin olosuhteet sallivat.
+Jatkosodan aikana 13. sotasairaala toimi Kuusankoskella (3.7.1941–27.10.1941):Jaossairaala SijaintiKuvaSairaansijatAKymiyhtiön ammattikoulu, Kuusankoskipienoiskuva 400 sairaansijaa, toiminnassa 7.7.– 30.10.1941BKuusankosken keskuskansakoulu, Kuusankoski 200 sairaansijaa (120 sisätautien sairaansijaa ja 80 iho- ja sukupuolitautien sairaansijaa), toiminnassa 7.7.– 30.10.1941CPilkan kansakoulu, Kuusankoskipienoiskuva 100 sairaansijaa tartuntatautipotilaille, toiminnassa 7.7.– 30.10.1941
Siirtyminen Viipuriin marraskuu 1941 – kesäkuu 1944 13. sotasairaala pääsi muuttamaan Viipuriin ja siellä Viipurin sotilassairaalan päärakennukseen pitkien korjaustöiden jälkeen so. vesi- ja lämpöjohtojen korjaustyöt. Muutto Kuusankoskelta Viipuriin tapahtui 27. lokakuuta 1941, ja 13. SotaS oli toimintavalmis 1. marraskuuta 1941. Alkuvaiheessa sairaala käsitti 610 potilaspaikkaa käsittäen erikoisaloina kirurgian, sisätaudit, korvataudit, silmätaudit sekä kulkutaudit. Sairaalalle alistettiin jo aiemmin Viipurissa toiminut varuskunnan sairaala, joka sijaitsi Monreposin kartanon rakennuksissa. Sinne sijoitettiin kulkutautiosasto. Muut osastot sijoitettiin Viipurin sotilassairaalan jäljellä oleviin rakennuksiin. Viipurin Diakonissalaitoksen rakennus saatiin vesi- ja lämpöjohtojen korjausten jälkeen sotasairaalan käyttöön 10. tammikuuta 1942. Tällöin sairaalan kokonaispaikkaluku oli noussut 800:aan. Sairaalan toimiessa osana väkimäärältään kasvavaa siviiliyhteiskuntaa siihen jouduttiin perustamaan oma erillinen 17 paikkaa käsittävä synnytysosasto. Asemasotavaiheen aikana sotasairaalan potilaspaikoista 1/4 oli siviilipotilaiden käytössä. +Jatkosodan aikana 13. sotasairaala toimi Viipurissa (1.11.1941–17.6.1944):Potilasosasto SijaintiKuvaSairaansijatAViipurin sotilassairaala, Viipuripienoiskuva 735 sairaansijaa, toiminnassa 1.11.1941 – 18.6.1944BViipurin sotilassairaala (entinen keuhko-osasto), Viipuri 100 sairaansijaa iho- ja sukupuolitautien potilailleCViipurin sotilassairaala (entinen kulkutautiosasto), Viipuri 65 sairaansija kulkutautipotilaileDViipurin Diakonissalaitos, Viipuripienoiskuva 250 sisätautien sairaansijaa, toiminnassa 10.1.1942 –18.6.1944EITR:n sairaala, Viipuri 32 ihotautien sairaansijaa (toiminnassa 20.8.1942–)Monrepos, Viipuripienoiskuva 60 kulukutautien sairaansijaa, (toiminnassa 1.11.1941 – 10.1.1942)Konkkalan parantola, Viipurin mlkpienoiskuva 250 sairaansijaa, toiminnassa 19.12.1943 – 18.6.1944, kurkkumätä- ja salmonellapotilaat, B-sisätautitapaukset, sukupuolitautitapauksethaavotuneiden evakuointikeskus 15.6.1944–RRauhan piirimielisairaala, Joutsenopienoiskuva 200 varapaikkaa kirurgiseksi osastoksi 10.2.1944–
Varautumista tulevaan aktiiviseen sodankäyntiin oli Rauhan sairaalaan perustettava 200 paikkainen kirurginen potilasosasto 13. SotaS:n alaisuuteen 10. helmikuuta 1944 alkaen, jolla olikin suuri merkitys kesäkuussa käynnistyneiden sotatoimien vuoksi. Potilasruuhka olikin välitön Viipurin sotilassairaalan tiloissa 9. kesäkuuta 1944 venäläisten suurhyökkäyksen käynnistyttyä. Sairaalapaikat täyttyivät parissa tunnissa. Samanaikaisesti siviilihaavoittuneet kuormittivat sotasairaalaa lisää.
Siirtyminen Kuusaankoskelle ja Voikkalle kesäkuussa 1944 ja sotasairaalan toiminnan lopettaminen +Jatkosodan lopussa 13. sotasairaala palasi Kuusaankoskelle ja Voikkaalle (19.6.–30.11.1944): Jaossairaala SijaintiKuvaSairaansijatAKuusankosken keskuskansakoulu, Kuusankoski 300 (myöhemmin 315) A-kirurgista sairaansijaa, toiminnassa 19.6.1944 – 16.11.1944BKymiyhtiön ammattikoulu, Kuusankoskipienoiskuva 350 A-kirurgista sairaansijaa, toiminnassa 19.6.1944 – 20.11.1944CVoikkaan seuratalo, Voikkaapienoiskuva 150 B-kirurgista sairaansijaa (myöhemmin 160), toiminnassa 19.6.1944 – 17.9.1944DVoikkaan kansakoulu, Voikkaapienoiskuva 250 B-kirurgista sairaansijaa (myöhemmin sisätautien ja neurologian), toiminnassa 19.6.1944 – 25.9.1944EKuusankosken keuhkotautiparantola, Kuusankoskipienoiskuva 150 sairaansijaa (100 neurokirugia ja 50 silmätaudit), toiminnassa 25.6.1944 – 9.11.1944FPilkan kansakoulu, Kuusankoskipienoiskuva 200 sairaansijaa (200 sisätautien ja sekatapaksille), myöhemmin 150 kulkutautipaikkaa toiminnassa 3.7.1944 – 16.11.1944HKymintehtaan kansakoulu, Kuusankoski 200 sairaansijaa kulkutautipotilaille, toiminnassa 13.7.1944 – 18.10.1944IKymintehtaan seuratalo, Kuusankoski 175 sairaansijaa sekatapauksille, myöhemmin iho- ja veneeristen tautien potilaille, toiminnassa 18.8.1944 –16.11.1944
Sotatoimien rauhoituttua kävi sotasairaalan maksimaalinen paikkaluku tarpeettomaksi. Jaostosairaaloita Kuusankoskella ja ympäristössä vapautui sairaalakäytöstä vaiheittain niin, että ensimmäinen vapautui 17. syyskuuta 1944 ja viimeinen 20. marraskuuta 1944. Potilaitten kliininen hoitoonottaminen lopetettiin 12. marraskuuta 1944. 13. sotasairaalan toiminta loppui 30. marraskuuta 1944.
Henkilökunta