pienoiskuva|Sävijoki jatkaa etelään Sävijärven eteläpäästä. pienoiskuva|Sävijoki yhtyy Taipaleenjoen sillan kodalla ennen Leppälammia. pienoiskuva|taipaleen kylää. Sillan takana Sävijoki yhtyy Taipaleenjokeen. pienoiskuva|Peräkunnan aluetta valuma-alueen pohjoisosissa. Sävijoki on Pirkanmaalla hieman Ikaalisissa ja pääosin Sastamalan Suodenniemellä virtaava 16 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa suuren osan 22 kilometriä pitkästä pääuomasta .

Joen kulku Sävijoella tarkoitetaan tässä artikkelissa Sävilammista alkavaa ja Taipaleenjokeen yhtyvää uomaa, jonka lähes puoliväliin sijoittuu Sävijärvi. Sävijoen nimeä käytetään Karttapaikassa Sävijärven 5,6 kilometriä pitkästä alapuolisesta uomasta, mutta järven 8,1 kilometriä pitkästä yläpuolisesta uomasta ei ole karttoihin merkitty nimeä. Koska Sävin kylä sijaitsee yläpuolisella osuudella ja koska yläpuolinen osuus alkaa Sävilammista, kutsutaan tässä myös yläpuolista osuutta Sävijoeksi. Sen sijaan Sävilammin yläpuolista uomaa kutsutaan Luomanojaksi.

Sävilammit sijaitsevat puoliksi Sastamalan Peräkunnalla ja Ikaalisten Jauhokuononmaalla, kuntien välisen rajalla. Eteläisestä Sävilammista alkava joki seuraa kuntarajaa 200 metriä, jonka jälkeen se virtaa ainoastaan Sastamalan puolella. Joen uoma on täällä peltoalueiden läpi mutkittelevasti etelään päin etenevä joki. Ensimmäiset 5,6 kilometriä sen uoma on alle 5 metriä leveä, mutta muuten sen uoma on leveämpi. Puolen kilometrin jälkeen joki joutuu metsätaipaleelle, jossa se kääntyy kohti lounasta, putoaa noin 5 metriä alemmaksi ja lisäksi alittaa kaksi yksityistietä. Kun siihen yhtyy Mustajärveltä tuleva laskuoja, kääntyy joki virtaamaan kohti etelää. Se seuraa tasaisen peltoalueen matalimpaa reittiä ja Koskenkulmalla se painuu lähes suoraan mutta kapeaan jokilaaksoon. Täällä se myös alittaa Koskenkulmalla kylätien. Koskenkulman jälkeen joki kaartaa kohti länttä ja kohtaa Suodenniemen ja Varppeen välisen yhdystien 2594. Joki jää tien itäpuolelle ja se kaartaa taas kohti etelää. Nyt joki päätyy Sävissä sijaitsevalle metsätaipaleelle, jossa joki virtaa uurtamassaan matalassa jokilaaksossa. Lopulta se tulee peltoaukealle, alittaa kaksi yksityistietä ja laskee laaksossaan Sävijärven pohjoisrantaan.

Joen alajuoksun osuus alkaa Sävijärven eteläpäässäsijaitsevasta Vähäjärven lahdesta, jossa joenniska kapenee luusuaksi. Joki väistää Satulavuoren länsipuolelta ja joutuu kapeaan jyrkkärinteiseen laaksoon, jossa joki kohtaa ensin Sahin ja Portinkorvan jälkeen Jyllinkosken. Kosken jälkeen joki saapuu kumpuilevalle peltoalueelle, jossa siihen yhtyy oikealta tuleva Lumiaisenoja. Joki virtaa kohti etelää kapeaa peltovyöhykettä seuraten. Ensimmäisen peltoalueen päättyessä joki sukeltaa metsäiseen laaksoon, jossa se kuohuaa Kotakoskessa kohti Taipaleen kylää. Joki virtaa alavassa laaksossa, johon peltomaat päättyvät laakson äyräälle. Vasemmalta tuleva Syväoja yhtyy jokeen ylimmässä suvannossa, joka on muodostunut laakson pohjalle. Joki kääntyilee pari kertaa ja virtaa sitten peltoalueen halki yhtyen Taipaleenjokeen 400 metriä ennen Leppälammia.

Luontoarvoja Sävijoki luonneditaan Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) paikkatietoaineistossa keskisuureksi kangasmaiden joeksi, jonka ekologinen tila on välttävä. Sen valuma-alue on metsävaltainen ja valuma-alueen latva-alueet muodostuvat vedenjakaja-alueen suoalueesta, joka on tiheään ojitettua. Sävijoen fosforikuormitus on 1 960 kilogrammaa vuodessa eli noin 19 kg neliökilometrille vuosittain.

Sävijoen alue Sävijoen alue (vesistöaluetunnus 35.156) sijaitsee Kokemäenjoen vesistön (35) Kokemäenjoen alueessa (35.1), jonka Kauvatsanjoen valuma-alueeseen (35.15) se kuuluu. Sävijoen valuma-alueen pinta-ala on 102,56 neliökilometriä (tai 90,18 km² ) ja järvisyys 2,12 %. Sävijoki yhtyy Taipaleenjokeen omassa vesistöalueessaan.

Sävijoen alueen pääuoma muodostuu alajuoksulla Sävijoesta, joka alkaa Sävijärvestä. Tämän osuuden pituus on 5,6 kilometriä. Sävijärven osuus pääuomasta on 2,2 kilometriä. Järveen laskee Sävilammesta alkava Sävijoen yläjuoksun osuus, jonka pituus on 8,1 kilometriä. Kun nämä kolme osuutta lasketaan yhteen, saadaan Sävijoen pituudeksi 15,9 kilometriä. Pääuoman yläjuoksun osuudeksi on vesistöviranomainen merkinnyt Paikkatietoikkunaan Isonevalta alkavan ojan. Ojan nimi ennen Sävilammiin laskemistaan on Luomanoja, mutta yläjuoksulla sen eri osuuksien nimiä ei ole merkitty karttoihin. Pääuoman yläjuoksun pituus on 5,8 kilometriä. Isoneva on tiheään ojitettu suoalue, josta on vaikea valita suurinta pääuomaan mukaan otettvaksi ojaksi. Siksi pääuoma katsotaan tässä artikkelissa alkavan Isonevan keskeltä. Pääuoman pituudeksi tulisi näin 21,7 kilometriä.

Sävijoen valuma-alueella on muutamia virtavesiä ja yli 25 järveä. Pieni Holmajärvi (2 ha) laskee Sävijoen alajuoksulle. Sävijoen alajuoksun puolivälin kohdalle yhtyy Lumiasoja (7,8 km ja 24 km²), jonka valuma-alueelta löytyy Majaniemenjärvi (1 ha), Pikkulammi, Mustajärvi (9 ha), Kalatonlampi, Alinen-Pylppynä (2 ha), Keskinen-Pylppynä (5 ha), Ylinen-Pylppynä (1 ha), Saarijärvi (5 ha), Katosjärvi (12 ha), Kalhunjärvi (1 ha) ja Kummijärvi. Pienen Kalatonjärven ja Pikkujärven laskuojat yhtyvät jokeen Sävijärven (67 ha) alapuolella. Sävijärveen laskee vain lyhyitä ojia. Yhden ojan lähteinä ovat Lamminjärvi (7 ha) ja sen yläpuolinen Viljamaanjärvi (5 ha).

Sävijoen yläjuoksun varrella ei ole merkittäviä sivuojat tai järviä. Niitä esiintyy joen yläjuoksulla, jossa Sävijokeen yhtyvät Haukijärvi (7 ha) ja alkaa eteläisestä Sävilammista (2 ha) ja Leppälammi (2 ha), kumpikin omaa ojaa myöten. Hieman ylempänä jokeen yhtyy oikealta tuleva Mustajärvi (9 ha) ja toiseksi suurin järvi Majavesi (29 ha). Mustajärveen laskevat suoalueelta Heinilampi (2 ha), Tervajärvi (7 ha) ja Valkujärvi (1 ha). Pohjoinen Sävilammi (4 ha) laskee suoraan eteläiseen Sävilammiin, jonka tärkein tulo-oja on Luomanoja.

Sävijoen valuma-alueen historiaa Varhaisin kiinteä asutus on asettunut viljelemään Leppälammin ja Märkätaipaleen eli Taipaleenjoen seutuja viimeistään 1200-luvulla. Taipaleenjoki muodosti oleellisen reitin eränkävijöille, jotka kulkivat pohjoisessa sijaitseville metsästys- ja kalastusalueilleen. Vuosina 1855–1856 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa kartoitetun Suomen pohjoisin kartta kattaa vain Leppälammin, Taipaleenjoen ja Sävijoesta vain pienen alajuoksun osuuden. Sen sijaan Senaatin kartastossa, jota valmistettiin vuosina 1870–1907, mahtuu mukaan koko Sävijoki kahdelle reunimmaiselle karttalehdelle. Alajuoksun peltoalueet kuuluvat Leppälammin ja Taipaleen kylille. Kun Sävijokea noustaan ylemmäksi tulee vastaan Holmajärven oja, jonka puronvarsi on raivattu niittymaaksi. Kapea jokilaakso on Lumiaisojalle asti peltomaata, mutta ojan kohdalla on Sävijoen laaksossa peltojen keskellä herkästi tulvivia niittymaita. Myös Lumiaisojan varret ovat niittyjä ja uomassa sijainnut lampi on kuivatettu. Sävijärven ranta-alueet ja pohjoispuoli on kartoissa merkitty peltomaaksi lukuun ottamatta Lamminjärven ja Viljamaanjärven laskupuron varret, jotka ovat kartassa vielä niittymaata. Ylempänä muodostaa joenvarsi yhtenäisen, mutta kapean viljellyn peltoalueen, jossa vain kosteampia kohti on pidetty niittynä. Mustajärven ympäristö on raivattu viljeysmaaksi, mutta Sävilammien ympäristössä on raivaustyö vasta alkamassa.

Vuoden 1928 Ikaalisten seudun taloudellisessa kartassa ovat alajuoksun osuudella peltoalueet lähes samankokoiset kuin Senaatin kartastossa. Alueella on toki metsissä pieniä pelto- tai niittypalstoja, joita ei enää viljellä. Lumiaisojan lampi ei ole vielä kuivatettu. Seudun tiestö on kehittynyt paremmaksi, kun suuri osa poluista on levennetty kyläteiksi. Sävilammien ympäristö on nyt maatalouskäytössä. Koskenkulmalla eli aikaisemmalla Peräkunnalla on peltomaan raivaus kesken, sillä siellä on peltomaita raivattu tämän jälkeen vielä lisää. Vuoden 1959 peruskartassa Lumiaisojaa kutsutaan Härkikeitaanojaksi. Valuma-alueen suot on alettu ojittamaan, mutta ojia on vielä metsissä ja soilla harvakseltaan.

Huomioita

Lähteet

* Luokka:Ikaalisten joet Luokka:Sastamalan joet