Erkki Pertti Ilmari Virtaranta (20. toukokuuta 1918 Karkku – 9. heinäkuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä, merkittävä itämerensuomalaisen kulttuurin tutkija ja tallentaja ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori. Hän liikkui paljon muun muassa lyydiläisten, karjalaisten (mukaan lukien tverinkarjalaisten), vepsäläisten sekä amerikansuomalaisten parissa. Virtaranta oli Suomen Akatemian jäsen. Virtaranta oli myös vuosina 1968–2005 ilmestyneen kuusiosaisen Karjalan kielen sanakirjan ensimmäinen päätoimittaja.
Elämä ja ura Virtarannan vanhemmat olivat kansakoulunopettajat Vihtori Arvid Virtaranta (1879–1959) ja Sigrid Josefiina Hietaranta (1881–1983). Pertti Virtarannan kotipitäjä oli Karkku, joka on merkitty myös hänen viralliseksi syntymäpaikakseen, vaikka tosiasiassa hän syntyi Raumalla. Virtaranta tuli ylioppilaaksi Tyrvään yhteiskoulusta vuonna 1936 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1943 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1946 sekä osallistui tohtoripromootioon vuonna 1950. Hän toimi suomen kielen lehtorina Lundin yliopistossa Ruotsissa vuosina 1948–1955, Helsingin yliopistossa suomen kielen dosenttina vuosina 1956–1959.Kuka kukin on 1978, s. 1105. Runeberg.org. Hän oli professori vuosina 1959–1981 ja historiallis-kielitieteellisen osaston dekaani 1969–1975.Pertti Virtarannan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. (Maksullinen artikkeli.) Hän sai akateemikon arvonimen vuonna 1990.
Nuoruudessaan Virtaranta perehtyi erityisesti satakuntalaisiin murteisiin, joiden historiasta kirjoitti väitöskirjansa Länsiyläsatakuntalaisten murteiden äännehistoria. Suurelle yleisölle hän tuli tutuksi lukuisista toimittamistaan teoksista, joissa suomen murteiden ja karjalan puhujat kertovat värikkäästi menneisyydestä ja talonpoikaiselämän kiinnostavista tapahtumista. Monet teoksistaan hän toimitti yhdessä vaimonsa, filosofian maisteri Helmi Virtarannan kanssa, joka myös oli kielen- ja kansanperinteen tuntija. Helmi Virtaranta antoi nimen hyvin monille miehensä teoksille. Toimiessaan Lundin yliopiston lehtorina Virtaranta kävi usein haastattelemassa Ruotsiin paenneita inkeriläisiä.
Helsingin yliopiston professorina Virtaranta perusti Suomen kielen nauhoitearkiston vuonna 1959.
Virtarannan keskeisiin tutkimushankkeisiin kuuluu myös Karjalan kielen sanakirja, jonka päätoimittajana hän työskenteli lähes kolmekymmentä vuotta, 1955–1983.
Virtaranta oli yksi Sastamalassa vuosittain järjestettävien Vanhan kirjallisuuden päivien aloitteentekijöistä vuonna 1985.
Palkinnot ja tunnustukset Nortamo-palkinto 1967 Alfred Kordelinin säätiön tieteen palkinto 1988 Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinto 1992
Teoksia
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Pertti Virtarannan julkaisuja.
Itse asiassa kuultuna. TV-haastattelu vuodelta 1993. Yle Areena.
Luokka:Akateemikot (Suomi) Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Suomalaiset kielitieteilijät Luokka:Murteentutkijat Luokka:Vuonna 1918 syntyneet Luokka:Vuonna 1997 kuolleet