John Stevens Junior (s. 17. huhtikuuta 1994 Springfield, Massachusetts, Yhdysvallat) on yhdysvaltalais-kanadalainen entinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Hän pelasi suurimman osan ammattilaisurastaan AHL:ssä, jossa hän edusti Bridgeport Sound Tigersia, Utica Cometsia sekä Abbotsford Canucksia, jonka varakapteenina Stevens toimi kolmella kaudella. Hän voitti Canucksissa Calder Cupin vuonna 2025. Stevens pelasi uransa viimeisen kauden 2025–2026 SM-liigajoukkue Kiekko-Espoossa. Hän toimii nykyään AHL-joukkue Hartford Wolf Packin apuvalmentajana. Viitattu 24.8.2025
Ura Juniori- ja yliopistovuodet Stevens syntyi Massachusettsin Springfieldissa, kun hänen isänsä John Sr. pelasi tuolloin AHL-joukkue Springfield Indiansissa. Nuoremman John Stevensin kotikaupunki on kuitenkin New Jerseyn Sea Isle City. Hän aloitti jääkiekkoilun viisivuotiaana Sewellin kaupungissa. Stevens pelasi kolme kautta samassa osavaltiossa Pennsaukenin kaupungissa Team Comcastin eri ikäluokkien joukkueissa, kunnes Dubuque Fighting Saints varasi hänet 60. pelaajana USHL:n varaustilaisuudessa 2010. Samana kesänä Stevensin varasi myös Plymouth Whalers 159. pelaajana OHL:n varaustilaisuudessa.
Stevens pelasi vuodet 2010–2012 Salisbury Schoolin high school-joukkueessa, jonka kapteenina hän toimi jälkimmäisellä kaudella 2011–2012, jolloin Stevens myös pelasi kaksi ottelua hänet varanneen Dubuque Fighting Saintsin USHL-joukkueessa. Häntä ei varattu NHL:ään vuoden 2012 varaustilaisuudessa, mutta Stevens sai samana kesänä kuitenkin kutsun Philadelphia Flyersin kehitysleirille. Kaudella 2012–2013 hän jatkoi Fightning Saintsissa, jossa Stevens pelasi 59 runkosarjaottelua tehopistein 13+35=48 ja yhdeksän pudotuspeliottelua tehopistein 1+1=2. Hän voitti kauden päätteeksi USHL:n mestaruuden, Clark Cupin. Stevens pelasi kauden aikana myös USHL/NHL Top Prospects Gamessa.
Vuodet 2013–2017 Stevens kävi Northeastern Universityn yliopistoa. Freshman-vuotensa 2013–2014 päätteeksi hänet valittiin Hockey Eastin akateemiseen tähdistökentälliseen. Junior-vuotenaan 2015–2016 Stevens nousi joukkueensa varakapteeniksi. Hän oli tehoilla 10+25=35 Northeasternin kolmanneksi paras pistemies. Stevens voitti Hockey Eastin mestaruuden ja hänet valittiin divisioonan akateemiseen tähdistökentälliseen. Senior-vuotenaan 2016–2017 Stevens nousi Northeasternin kapteeniksi. Hän pelasi loukkaantumisen vuoksi vain 25 ottelua, mutta Stevens teki niissä yli piste per peli-tahdilla 28 tehopistettä. Hänet valittiin kauden päätteeksi Hockey Eastin akateemiseen tähdistökentälliseen, senior-vuosiluokan tähdistökentälliseen sekä palkittiin Northeasternin parhaana miesurheilijana Herbert Gallagher Awardilla.
Ammattilaisura Viimeisen yliopistokautensa päätteeksi maaliskuussa 2017 NHL-varaamaton Stevens teki kaksivuotisen tulokassopimuksen New York Islandersin kanssa. Kaksi päivää myöhemmin hän siirtyi koeaikasopimuksella ("amateur try-out") AHL-joukkue Bridgeport Sound Tigersiin, jossa Stevens pelasi loppukaudella 2016–2017 kahdeksan runkosarjaottelua tehden yhden syöttöpisteen. Lokakuussa hän joutui sivuun ylävartalovamman vuoksi vain päivä ennen AHL-kauden 2017–2018 alkua. Stevens palasi kaukaloihin marraskuussa ja pelasi Sound Tigersissa 68 runkosarjaottelua tehopistein 7+12=19.
Lokakuussa 2018 New York Islanders asetti Stevensin loukkaantuneiden listalle vain muutama päivä ennen kauden 2018–2019 alkua. Kuntouduttuaan joulukuussa seura lähetti hänet Bridgeport Sound Tigersin AHL-joukkueen vahvuuteen. Stevens pelasi siellä loppukaudella 25 runkosarjaottelua tehden seitsemän tehopistettä ja neljä pudotuspeliottelua tehden yhden syöttöpisteen. Kauden jälkeen Islanders ei tehnyt hänelle perustarjousta, mutta Stevens teki heinäkuussa rajoittamattomana vapaana agenttina vuoden mittaisen AHL-sopimuksen Sound Tigersin kanssa. Hän osallistui samana syksynä myös Islandersin NHL-harjoitusleirille. Tammikuussa 2020 Sound Tigers kauppasi Stevensin Utica Cometsiin myöhemmin päätettävää korvausta vastaan. Koronaviruspandemian lyhentämällä kaudella 2020–2021 hän pelasi siellä 24 ottelua.
Heinäkuussa 2021 Stevens teki vuoden mittaisen ja kaksisuuntaisen NHL-sopimuksen Vancouver Canucksin kanssa. Lokakuussa seura asetti hänet siirtolistalle. Koska mikään toinen NHL-seura ei napannut Stevensia vuorokauden kuluessa, hänet lähetettiin AHL-joukkue Abbotsford Canucksiin, jonka varakapteeniksi Stevens nousi. Hän pelasi siellä kokonaan kauden 2021–2022 tehden runkosarjassa 68 ottelussa tehot 19+24=43, joilla Stevens oli joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä ja neljänneksi paras pistemies. Pudotuspeleissä hän pelasi kaksi ottelua ilman tehopisteitä. Kesäkuussa 2022 Stevens teki Vancouver Canucksin kanssa vuoden mittaisen ja kaksisuuntaisen jatkosopimuksen. Hänet lähetettiin syksyn harjoitusleirin päätteeksi siirtolistan kautta farmiin. Kausi 2022–2023 Stevensilla osoittautui rikkonaiseksi ja hän pelasi vain runkosarjassa vain 43 ottelua.
Heinäkuussa 2023 Stevens teki kaksivuotisen AHL-sopimuksen Abbotsford Canucksin kanssa. Hän osallistui samana syksynä myös Vancouver Canucksin NHL-harjoitusleirille. Kaudella 2023–2024 Stevens palasi Abbotsfordin varakapteeniksi. Kausi 2024–2025 hänellä jäi loukkaantumisten vuoksi vain 45 ottelun mittaiseksi ja se päättyi helmikuussa 2025. Stevens voitti kauden päätteeksi kuitenkin Calder Cupin.
Kaudeksi 2025–2026 Stevens siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella SM-liigajoukkue Kiekko-Espooseen. Hän kuuli seurasta aiemmin hänen joukkuetoverinaan Dubuque Fighting Saintsin USHL-joukkueessa pelanneelta Peter Quennevillelta. Stevens nousi kauden aikana myös joukkueen kapteenistoon loukkaantumisten myötä. Jatkoaika.com-verkkolehden toimittaja Eero Hurmerinnan mukaan hän kuului kuitenkin Kiekko-Espoon epäonnistujiin, eikä hän noussut ratkaisurooliin oikeastaan missään vaiheessa kautta. Hurmerinnan mukaan Stevensin parhaat vaiheet osuivat tammikuulle ja kauden lopulla häneen pystyi kuitenkin luottaamaan puolustuspäässä ja aloituksissa, mutta missään vaiheessa hän ei noussut joukkueessa todelliseksi huippuvahvistukseksi. Hurmerinnan mukaan Stevensin kautta leimasivat kuitenkin myös hölmöt rangaistukset.
Elokuussa 2025 Stevensin ura vahvistettiin päättyneeksi, kun hänen uutisoitiin siirtyvän AHL-joukkue Hartford Wolf Packin apuvalmentajaksi.
Yksityiselämä Stevensin pikkuveli Nolan pelasi kaudella 2025–2026 hyökkääjänä Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla HockeyAllsvenskan-joukkue Södertäljessä. Viitattu 24.8.2025 Veljesten kanadalainen isä John Stevens pelasi omalla urallaan puolustajana yhteensä 53 NHL-ottelua Philadelphia Flyersissa ja Hartford Whalersissa. Hän toimii nykyään NHL-seura Vegas Golden Knightsin apuvalmentajana, mutta on aiemmin toiminut myös Philadelphia Flyersin ja Los Angeles Kingsin päävalmentajana. Viitattu 24.8.2025
Stevens harrasti Salisbury Schoolin high schoolissa myös jalkapalloa, baseballia ja soutua.
Tilastot 2011–2012 Dubuque Fighting Saints USHL 2 0 0 0 0 – – – – – 2012–2013 Dubuque Fighting Saints USHL 59 13 35 48 14 9 1 1 2 6 2013–2014 Northeastern Univ. H-East 37 7 15 22 20 – – – – – 2014–2015 Northeastern Univ. H-East 36 4 17 21 16 – – – – – 2015–2016 Northeastern Univ. (A) H-East 40 10 25 35 45 – – – – – 2016–2017 Northeastern Univ. (C) H-East 25 5 23 28 20 – – – – – Bridgeport Sound Tigers AHL 8 0 1 1 0 – – – – – 2017–2018 Bridgeport Sound Tigers AHL 68 7 12 19 23 – – – – – 2018–2019 Bridgeport Sound Tigers AHL 25 3 4 7 21 4 0 1 1 2 2019–2020 Bridgeport Sound Tigers AHL 16 3 2 5 12 – – – – – Utica Comets AHL 24 3 6 9 10 – – – – – 2020–2021 Utica Comets AHL 24 6 4 10 12 – – – – – 2021–2022 Abbotsford Canucks (A) AHL 68 19 24 43 72 2 0 0 0 0 2022–2023 Abbotsford Canucks AHL 43 6 13 19 22 5 1 0 1 0 2023–2024 Abbotsford Canucks (A) AHL 68 14 21 35 51 6 0 1 1 4 2024–2025 Abbotsford Canucks (A) AHL 45 4 11 15 20 – – – – – 2025–2026 Kiekko-Espoo (A) SM-liiga 48 10 13 23 80 5 0 1 1 2 9 kautta yhteensä AHL 389 65 98 163 243 – – – – – 1 kausi yhteensä SM-liiga 48 10 13 23 80 5 0 1 1 2
Lähteet
Viitteet
Luokka:Yhdysvaltalaiset jääkiekkoilijat Luokka:Kanadalaiset jääkiekkoilijat Luokka:Yhdysvaltalaiset jääkiekkovalmentajat Luokka:Kanadalaiset jääkiekkovalmentajat Luokka:Vuonna 1994 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt