Aina Lydia Oksala, o.s. Sirén (28. elokuuta 1875 Tampere – 1949) oli suomalainen opettaja ja suomentaja.60 vuotta, Aamulehti, 28.08.1935, nro 230, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 24.08.2025Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Kaarle Johannes Oksala
Aina Oksalan vanhemmat olivat ajuri Johan Gustaf Sirén ja Edla Lovisa Ahlbom. Hän sai 1892 Tampereen tyttökoulun päästötodistuksen ja suoritti sitten Helsingin suomalaisen jatko-opiston kurssin sekä 1896 yliopistollisen tutkinnon saksankielessä ja ja kirjallisuudessa. Hän teki opintomatkan Saksaan. Oksala oli opettajana aluksi Teiskon kansakoulussa sekä suomen-, saksan- ja osittain ranskankielen opettajana Tampereen ruotsalaisessa tyttökoulussa 1896–1899, saksankielen opettajana Tampereen suomalaisessa tyttökoulussa 1899–1902, ranskankielen opettajana Porvoon suomalaisessa yhteiskoulussa 1902–1905 sekä suomenkielen v.t. opettajana Jyväskylän seminaarissa kolmen lukukauden ajan 1906–1907. Oksala suomensi useita kasvatusopillisia teoksia sekä kirjoitti tutkielmia Kasvatus ja koulu-aikakauskirjaan.
Aina Oksala oli naimisissa vuodesta 1902 kasvatustieteilijä ja Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun rehtori Kaarle Oksalan kanssa. Heidän poikiaan olivat professorit Ohto Oksala, Päivö Oksala ja Tarvo Oksala.Aikalaiskirja 1934 : Kaarle OksalaKuka kukin on 1954 : Ohto, Päivö ja Tarvo Oksala
Suomennoksia Alfred Binet : Aikamme ajatuksia lapsista ; ranskankielestä suomentanut Aina Oksala ; käännöksen tarkastanut J. V. Lehtonen. Otava, Jyväskylä 1918 (alkuteos Les idées modernes sur les enfants) Albert Lilius : Kasvavien tunne-elämä nykyaikaisten tutkimusten mukaan ; suomentaneet Aina Oksala ja Juho Timonen. WSOY 1927 (alkuteos De växandes känsloliv enligt nutida undersökningar) Stefan Zweig : Shakkitarina: pienoisromaani. Gummerus 1951, 3. painos 1969 (alkuteos Schachnovelle)
Lähteet
Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Suomentajat Luokka:Vuonna 1875 syntyneet Luokka:Vuonna 1949 kuolleet