Tao (omakielinen nimi Ciriciring no tao tai Pongso no Tao) on austronesialaisten kielten batanesilaiseen alaryhmään kuuluva kieli, jota puhuu Taiwanille kuuluvalla Lanyun saarella asuva samanniminen alkuperäiskansa. Se on ainoa Taiwanin alkuperäisväestön puhuma kieli, joka ei kuulu formosalaisiin kieliin, vaan malaijilais-polynesialaisiin kieliin. Se, kuuluvatko batanesilaiset kielet pohjoisfilippiiniläisiin kieliin vai muodostavatko ne oman tästä itsenäisen kieliryhmänsä austronesialaisten kielten sisällä, ei ole kuitenkaan vielä täysin selvää. Taon voidaan myös katsoa muodostavan kieli- tai murrejatkumo muiden lähisukukieltensä kanssa, jotka kattavat Lanyun ja Batanesin saaret.
Kielestä, ja sitä puhuvasta alkuperäiskansasta, käytetään toisinaan myös nimeä yami. Tämä nimi on peräisin Japanin siirtomaa-ajalta ja sen antoi etnologi Torii Ryūzō ja sitä pidetään nykyään ristiriitaisena. Taiwanin alkuperäiskansojen neuvsto suosittaa nimitystä tao.
Kirjakieli ja murteet Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Uusi testamentti käännettiin taoksi ensimmäisen kerran vuonna 1994.
Taon lähin sukulaiskieli on Filippiinien puolella puhuttava itbayat eikä taolla katsota olevan tunnettuja murteita.
Puhujamäärät ja status Vuonna 2007 taolla arvioitiin olevan noin 3 000. Puhujat painottuvat vanhempaan väestöön ja kielen käyttöympäristö rajoittuu lähinnä kotioloihin. Kielen katsotaan olevan kuoleva.
Taiwanin parlamentti sääti vuonna 2017 lain, joka korotti kaikki Taiwanin alkuperäiskansojen kielet, tao mukaan lukien, kansallisen kielen asemaan. Lain nojalla valtiovallalla on velvollisuus suojella näitä kieliä ja edistää niiden käyttöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi paikallishallintoa kannustetaan kääntämään julkaisujaan taoksi alueilla, joilla kielen puhujia asuu.
Fonologia
Konsonantit LabiaaliAlveolaariRetrofleksiPalataaliVelaariUvulaariGlottaaliNasaalimnŋKlusiilip | btɖk | gʔAffrikaattat͡ʃ | d͡ʒFrikatiivivʂχLateraalilTremulanttiɽPuolivokaaliwj Lähde:Rau & Dong (2006): s. 80 & 82
Vokaalit EtinenKeskinenTakainenSuppeaiuPuolisupppeaəPuoliavoinAvoina Sanapaino on lähtökohtaisesti viimeisellä tavulla, mutta se voi poiketa tästä.
Lähde:
Kielioppi ja sanasto Reduplikaatiota käytetään sekä substantiivien että verbien kohdalla. Sitä voidaan toteuttaa joko koko sanan osalta tai vain sen osassa. Reduplikaatiolla ilmaistaan muun muassa substantiivien kohdalla monikkoa ja verbien kohdalla sitä, että tekeminen on toistuvaa.Rau & Dong (2006): s. 84–85 Persoonapronomineista erotetaan ensinnäkin niin sanottu vapaa ja sidonnainen versio. Tämän lisäksi me-pronominissa tehdään ero inklusiivin ja ekslusiivin välille. Kaksikko ei ole käytössä.Rau & Dong (2006): s. 123
Sanajärjestys on perustapauksissa verbi-alkuinen. Huomionarvoista on, että kysymyssanan sisältävissä lauseissa nuoremmat puhujat näyttävät suosivan SVO-sanajärjestystä todennäköisesti mandariinikiinan vaikutuksesta.Rau & Dong (2006): s. 97
Verrattuna muihin Taiwanin alkuperäiskieliin taon sanastossa on huomattavasti enemmän yhteneväisyyksiä Filippiineillä puhuttavien austronesialaisten kielten kanssa. Lisäksi kielessä esiintyy huomattava määrä japanilaisia lainasanoja.
Lukusanat 1–10 taoksi: 12345678910ásadóatíloápatlímaánempítowáosíampóo
Lähteet
Viitteet
Luokka:Taiwanin kielet Luokka:Austronesialaiset kielet Luokka:Uhanalaiset kielet