Wiisalan Kartano on historiallinen maatila ja nykyinen majatalo Rantasalmen Hiltulan kylässä Etelä-Savossa. Kartanon juuret ulottuvat 1500-luvulle, ja se on kuulunut useille tunnetuille savolaisille ja suomalaisille suvuille. Wiisala on ollut vuosisatojen ajan osa Rantasalmen maatalous- ja kulttuurihistoriaa, ja se tunnetaan nykyisin myös retriitti- ja majoitustoiminnastaan
Varhaisvaiheet (1500–1600-luku) Wiisalan alue liittyy Putkilahden kuninkaankartanon perustamiseen vuonna 1556, jolloin Olavinlinnan päällikkö Gustaf Fincke ja valtaneuvos Ture Bielke perustivat uuden kuninkaankartanon Hiltulan kylään. Wiisalaa pidetään yhtenä mahdollisista paikoista, joilla kartanon päärakennus sijaitsi.
Kartanon vanhin säilynyt muisto on myllynkivi, joka on nykyisin nähtävissä päärakennuksen edustalla.
1600-luvulla tila siirtyi Viisasen suvulle (myös Wijsain), jonka mukaan kartano sai nimensä Wiisala. Vuodesta 1911 alettiin käyttämään muotoa Viisala, mutta nykyiset omistajat ovat palauttaneet vanhan kirjoitusasun.
1700-luku 1700-luvun alussa Wiisalasta tuli ratsutila, ja se sai numeron 61 Karjalan rakuunarykmentin järjestelmässä. Viisasten jälkeen tilan omistajaksi tuli Matts Persson Wijsaisen vävy Samuel Kilpeläinen (1744-1802). Myöhemmin Samuelin poika Erich Kilpeläinen myi tilan Rantasalmen kirkkoherralle Anders Orraeukselle (1695-1747), oletettavasti vuonna 1746, eli samana vuonna, kun hän osti naapurikartanon Fredenhofin (Ilohovin).
Orraeus kuoli saarnastuoliin marraskuussa 1747 ja hänen kuoltuaan tila jäi leskelle Brigita Heintzialle (1698–1762), minkä jälkeen se siirtyi heidän tyttärelleen Maria Orraealle (1734–1794). Maria avioitui serkkunsa, auditööri ja assessori Herman Johan Heintziuksen (1730–1784) kanssa. Näin Wiisala siirtyi Heintziuksen suvulle, jotka omistivat myös Putkisalon kartanon.
1800-luku Heintziusten omistuksen jälkeen Wiisala siirtyi 1800-luvun alussa Sopasten suvulle. Petter Sopanen rakennutti tilalle uuden päärakennuksen vuonna 1818, joka säilyi käytössä lähes 200 vuotta. 1850-luvulla omistajaksi tuli Bengt Magnus Frese, ja vuonna 1862 tila siirtyi Henrik Ungernille ja hänen pojalleen Emil Henrik Christian (von) Ungernille, joka hallitsi Wiisalaa 1860-luvulla.
Vuonna 1886 rusthollijärjestelmä lakkautettiin, ja Wiisala siirtyi tavalliseksi yksityistilaksi.
Tiaisen suku ja meijerikausi pienoiskuva|Kuva vanhasta päärakennuksesta Tiaisten ajalta pienoiskuva|Wiisalan vanha päärakennus Lindroosien aikana Vuonna 1893 Wiisalan osti David (Taavetti) Tiainen, joka toimi Rantasalmen kunnallislautakunnan puheenjohtajana vuosina 1895–1898. Hän perusti Wiisalaan meijerin ja rakennutti uuden navetan vuonna 1910.
Tiaisten perheeseen kuului useita lapsia, joista tunnetuin oli jääkärieversti Lauri Tiainen (1890–1958), talvisodan 12. divisioonan komentaja.
Lindroosin aika Vuonna 1932 Wiisalan osti metsänhoitaja Arno Lindroos perheineen. Tuolloin tila käsitti noin 650 hehtaaria, ja siellä harjoitettiin laajaa maa- metsätaloutta. Päärakennusta laajennettiin vuonna 1933, ja pihaan istutettiin kuusiaita ja omenatarha.
Lindroosin aikaan liittyy paikallisia kertomuksia muun muassa asekätköstä ja kartanon kummituksesta.
Arno Lindroosin poika Erik Lindroos (1918–1987) tunnettiin taikurina, ja hänen aikanaan Wiisala toimi Suomen Taikapiirin taikureiden ja esiintyjien kokoontumispaikkana 1900-luvun puolivälissä.
1900-luvun loppu Erik Lindroosin jälkeen Wiisala siirtyi Risto ja Pirjo Kirvesniemelle, jolloin kartanosta tuli ITE-taiteen keskus. Pihapiiri täyttyi taideteoksista ja tapahtumista, ja kartanossa vieraili myös Spede Pasanen pian ennen kuolemaansa.Tiedot saatu suullisesti Risto Kirvesniemeltä.
2000-luku Vuonna 2004 Wiisalan osti Sinikka Salmi-Lehikoinen (myöh. Sinka Viisala), mutta päärakennus tuhoutui tulipalossa tammikuussa 2005. Hän rakennutti paikalle uuden, kivirakenteisen päärakennuksen, joka valmistui 2007 ja toimi nimellä Valon Kartano, vaihtoehtohoitojen ja henkisen hyvinvoinnin keskuksena. Toiminta päättyi konkurssiin vuonna 2011.
Vuonna 2015 Wiisalan ostivat Heikki ja Aila Pärnänen, jotka pitivät kartanoa omana kotinaan.Maanmittauslaitoksen lainhuutorekisteri, tarkistettu 2024.
Kesällä 2024 Wiisalan omistajiksi tulivat pappispariskunta Mikael Busck-Nielsen ja Emiliana Skoog, jotka ovat käynnistäneet tilalla majoitus- ja retriittitoimintaa.
Lähteet
Aiheesta muualla Wiisalan kartanon verkkosivut Putkisalon kartano
Luokka:Rantasalmen rakennukset ja rakennelmat Luokka:Rantasalmen nähtävyydet