Kirgisian parlamenttivaalit 2025 järjestettiin 30. marraskuuta. Niissä valittiin kaikki 90 edustajaa Kirgisian korkeimpaan neuvostoon. Vaalit olivat vuodella ennenaikaiset, sillä parlamentti päätti syyskuussa hajottaa itsensä. Sitä perusteltiin poliittisen tilanteen vakauttamisella ennen vuoden 2027 presidentinvaaleja, mutta asiantuntijat ovat myös arvioineet presidentti Sadyr Žaparovin halunneen hyötyä maan hyvästä taloudellisesta suhdanteesta. Kirgistan on hyötynyt muun muassa siitä, että maan kautta on kierretty pakotteita, joita Venäjälle on asetettu sen hyökättyä Ukrainaan.
Taustaa Edelliset parlamenttivaalit järjestettiin marraskuussa 2021. Vuoden 2020 lokakuun parlamenttien tulos oli mitätöity sen jälkeen, kun oppositio ja kansainväliset vaalitarkkailijat syyttivät presidentti Sooronbai Žeenbekoville uskollista hallitusta vaalivilpistä ja maassa puhkesi laajoja mielenosoituksia. Parlamentti valitsi uudeksi pääministeriksi silloisen oppositiojohtaja Sadyr Žaparovin, jonka mielenosoittajat olivat vapauttaneet vankilasta. Muutaman viikon poliittisen sekasorron jälkeen presidentti hyväksyi hänen nimityksensä ja erosi itse, sanoen haluavansa välttää tilanteen väkivaltaisen kärjistymisen. Tämän jälkeen Žaparov nimitti itsensä virkaatekeväksi presidentiksi. Vain kuukauden kuluttua hän erosi molemmista viroista asettuakseen ehdolle tammikuun 2021 presidentinvaaleissa, jotka hän voitti. Marraskuussa 2021 järjestetyissä parlamenttivaaleissa Žaparovia tukevat puolueet saivat enemmistön.
Vaalien alla maassa on pidätetty opposition edustajia ja toimittajia sekä suljettu itsenäisiä medioita. Žaparovin valta on yleisesti ottaen vahvistunut ja demokratian tila maassa heikentynyt.
Vaalijärjestelmä Vaalijärjestelmää muutettiin vuonna 2025 niin, että aiemmasta sekavaalitavasta siirryttiin henkilövaaliin, jossa kustakin vaalipiiristä valitaan kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta, jos heidän puolueensa ylittävät äänikynnyksen (viisi prosenttia valtakunnallisesti ja puoli prosenttia jokaisessa vaalipiirissä). Mikäli kolme eniten ääniä saanutta ovat kaikki samaa sukupuolta, valitaan kolmanneksi eniten saaneen sijaan eniten ääniä saanut toista sukupuolta edustava ehdokas. Kansainväliset tarkkailijat arvostelivat samassa yhteydessä toteutettua ehdokasmaksujen korotusta ja vaalipiirien rajoja, joiden ne katsoivat syrjivän maan vähemmistöjä.
Äänioikeus- ja ehdolleasettumisikäraja on 21 vuotta. Puolueiden ehdokaslistoilla yhden sukupuolen osuus ei saa ylittää 70 prosenttia kaikista ehdokkaista. Lisäksi vähintään 15 prosentin ehdokkaista on oltava alle 35-vuotiaita. Äänestyspakkoa ei ole.
Tulokset Vaaleissa valittiin 84 sitoutumatonta ehdokasta, jotka tukevat Žaparovia ja lisäksi kolme hallinnolle uskollisen Yntymak-puolueen edustajaa. Äänestysprosentti oli noin 37. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön vaalitarkkailijoiden mukaan vaalit eivät olleet vapaat.
Yhdessä vaalipiirissä äänestystulos kumottiin, koska äänestyspaikoille oli asennettu salaisia kameroita. Kyseisessä vaalipiirissä järjestetään myöhemmin uusi äänestys.
Lähteet
Luokka:Vuoden 2025 vaalit parlamenttivaalit 2025