Unkarin vuoden 2026 parlamenttivaalit järjestettiin 12. huhtikuuta 2026. Niissä Viktor Orbánin johtaman Fidesz-puolueen 16 vuotta kestänyt valta kaatui ja Péter Magyarin uusi oppositiopuolue Tisza nousi valtaan.
Tausta
Vaalitapa ja sen kritiikki Unkarin parlamentti valitaan yksivaiheisella vaalilla, jossa 106 vaalipiirikohtaista paikkaa jaetaan kunkin vaalipiirin voittajalle, loput 93 edustajanpaikkaa valtakunnallisen listan ehdokkaille suhteellisen vaalitavan mukaan. Kukin äänestäjä antaa siis kaksi ääntä, oman vaalipiirinsä sekä valtakunnalliselle listalle. Järjestelmää on arvosteltu vääristäväksi ja voittajapuoluetta suosivaksi, ja siinä on nähty mahdollisuuksia virheisiin ja jopa vaalipetoksiin.
Nationalistista Fidesz-puoluetta johtava Viktor Orbán oli toiminut Unkarin pääministerinä keväästä 2010 lähtien, ja Fidesz-puolue yhdessä apupuolueensa Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen (KDNP) kanssa oli vuodesta 2010 lähtien saanut kaikissa vaaleissa (2010, 2014, 2018, 2022) parlamenttiin määräenemmistön. Unkarin vaaleja oli luonnehdittu ”vapaiksi mutta ei reiluiksi”. Massiivista vaalitulosten manipulointia ei ole pystytty osoittamaan, mutta kansalaisjärjestöt ja tarkkailijat olivat todenneet useita tapauksia, joissa äänestäjiä lahjottiin, ehdolle asettumiseen vaadittavia kannattajaääniä oli väärennetty, ja etenkin naapurimaiden unkarilaisvähemmistöille mahdollistetussa kirjeäänestyksessä ilmeni epäselvyyksiä ja tietosuojaongelmia. Myös vaalipiirien rajojen muuttelun ja ennen kaikkea Fidesz-puolueen mediaylivoiman – hallituksen valvonnassa oli suurin osa perinteisestä mediasta, paperilehdistä, radio- ja televisiokanavista – oli väitetty vääristävän asetelmaa Fideszin eduksi.
Valtapuolue ja haastaja: Fidesz ja Tisza Fideszin päähaastaja vaaleissa oli uusi, käytännössä vasta vuoden 2024 europarlamenttivaalien alla aktivoitu keskustaoikeistolainen ja EU-myönteinen Tisza-puolue, jonka johtaja on entinen Fideszin sisäpiiriläinen Péter Magyar.
Unkarilaisissa mielipidemittauksissa esiintyi merkittävää vaihtelua eri tutkimuslaitosten välillä. Osa mittauksista osoitti selvää johtoa hallitsevalle Fidesz-puolueelle, kun taas osa mittauksista osoitti selvää johtoa opposition Tisza-puolueelle. Opposition usean prosenttiyksikön voittoa ennustivat esimerkiksi Medián, Závecz Research, 21 Research Centre ja IDEA Institute. Hallituksen yhtä selvää voittoa ennustivat hallitusta lähellä olevat ajatuspajat Nézőpont ja Alapjogokért Központ (’Perusoikeuksien puolesta -keskus’) sekä The Hungarian Social Research Institute.
Hallituksen vaalikampanjassa painotettiin Unkarin suhdetta Ukrainaan ja Euroopan unioniin. Fidesz näki Venäjän hyökkäyksen alla olevan Ukrainan uhkana Unkarin energiansaannille, joka on riippuvainen Venäjältä saatavasta öljystä, ja syytti Tiszan olevan viemässä Unkaria mukaan Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan. Tisza puolestaan keskittyi vaalikampanjassaan Unkarin elinkustannuksiin, palveluihin (esimerkiksi koulujen, terveydenhuollon ja lastensuojelun sekä julkisen liikenteen surkeaan tilaan) ja korruptioon sekä toivoi Unkarin pitävän etäisyyttä Venäjään. Ukrainan tukemisen, maahanmuuton ja EU-budjetin hyväksynnän suhteen Péter Magyaria on kuitenkin pidetty nuivana, eivätkä Tiszan mepit esimerkiksi kannattaneet Ukrainan 90 miljardin tukea Euroopan parlamentin äänestyksessä.
Fidesziä suosi myös naapurimaiden vanhojen unkarilaisvähemmistöjen sekä etnisten kiintiövähemmistöjen perinteinen tuki. Sen avulla Fideszin katsottiin voivan saada parlamenttiin enemmistön, vaikka se saisikin vaaleissa Tiszaa pienemmän äänimäärän. Jos Tisza olisi saanut vaaleissa parlamenttiin pienen enemmistön, sen valtaa olisi rajoittanut se, että parlamentissa vaaditaan kahden kolmasosan enemmistöä niin perustuslaillisissa uudistuksissa kuin monessa muussakin merkittävässä päätöksessä.
Hallituksen vaalikampanjan tukena oli sen hallinnassa oleva yleisradioyhtiö sekä suurin osa perinteistä paperimediaa. Lisäksi Fidesz-puolueen kannattajia pyrittiin mobilisoimaan sosiaalisessa mediassa ensin ”Taistelijoiden klubi” (Harcosok klubja) -organisaation, sitten ”Digitaalisten kansalaispiirien” (Digitális Polgári Kör) avulla. Tiszan vaalityö nojasi toisaalta Internetiin ja sosiaaliseen mediaan, toisaalta puolueen paikallisosastojen ruohonjuuritason toimintaan ja Péter Magyarin ahkerasti tekemiin maakuntakiertueisiin.
Vaalikampanjassa runsaasti julkisuutta saivat vaalien alla myös Fidesz-puolueen johdon, Viktor Orbánin ja ulkoministeri Péter Szijjártón epäilyttävän tiiviit Venäjä-yhteydet.
Muut puolueet Tisza-puolueen nousu oli pahasti syönyt useimpien entisten oppositiopuolueiden ennestäänkin heikkoa kannatusta, ja monet niistä arvioivat mahdollisuutensa liian heikoiksi ja jättivät ehdokkaat kokonaan asettamatta, ettei Tiszan vaalivoitto ja Orbánin järjestelmän kaatuminen vaarantuisi. Vaalien ulkopuolelle jättäytyi ainakin seitsemän pienempää puoluetta: liberaali Momentum, vihreät LMP ja Vuoropuhelu, sosialistipuolue MSZP, Jobbik-puolueen entisen johtajan Gábor Vonan perustama Második Reformkor (’Toinen reformikausi’), yrittäjä György Gattyánin perustama Megoldás Mozgalom (’Ratkaisu-liike’) sekä Momentumin entisen mepin Katalin Csehin tunnetuksi tekemä uusi Humanisták (’Humanistit’).
Vitsipuolue Kaksihäntäinen koira kehotti kannattajiaan äänestämään sitä vain valtakunnalliselta puoluelistalta ja antamaan vaalipiirikohtaisen äänensä muille oppositiopuolueille. Se ei saanut yhtään ehdokastaan läpi. Sosiaaliliberaali Demokraattinen koalitio lähti vaaleihin mutta kärsi murskatappion. Sen tulos jäi reilusti alle äänikynnyksen.
Jotkin mielipidemittaukset ennustivat, että Fideszin ja Tiszan lisäksi vain laitaoikeistolainen Meidän kotimaamme -liike ylittäisi äänikynnyksen ja pääsisi parlamenttiin, ja näin kävikin. Puolue säilytti kuusi edustajanpaikkaansa. Meidän kotimaamme on Fidesziä ideologisesti oikeistolaisempi. Koska se on monessa avainkysymyksessä lähempänä Fidesziä kuin Tiszaa, se olisi mahdollisesti ollut parlamentissa Fideszin liittolainen, jos Fidesz olisi saanut sen avulla enemmistön.
Valtakunnalliselle listalle ehdokkaita pystyi asettamaan vain viisi puoluetta tai vaaliliittoa: Fidesz-KDNP, Tisza, Meidän kotimaamme -liike, Demokraattinen koalitio ja Kaksihäntäinen koira. (Ehdokkaan asettamiseen vaaditaan viisisataa kannattajaa, ja valtakunnalliseen ehdokaslistaan osallistuakseen puolueella on oltava vähintään 71 ehdokasta.) Näiden lisäksi ainakin joihinkin vaalipiireihin asettivat ehdokkaita lukuisat pienpuolueet. Tässä joukossa olivat aiemmin merkittävistä puolueista tai niiden perillisistä ainakin oikeistopuolue Jobbik, jolla oli ehdokkaita 104 vaalipiirissä, entisen äärioikeistolaisen Oikeus ja elämä -puolueen (MIÉP) jatkajaksi perustettu samanniminen pienpuolue, joka onnistui asettamaan vain yhden ehdokkaan yhteen vaalipiiriin, tai itsensä marxilais-leniniläiseksi määrittelevä ”Unkarin työväenpuolue” (Magyar Munkáspárt), yksi entisen kommunistisen valtiopuolueen (MSZMP) perillisistä (vaaliliitossa ”Solidaarisuuden puolueen”, Szolidaritás Pártja, kanssa). Näistä pienpuolueiden vaalipiiriehdokkaista ei yksikään päässyt läpi.
Omat ehdokkaansa asetti myös kaksitoista Unkarin kansallisia vähemmistöjä edustavaa järjestöä. Vähemmistöjen ehdokkaita voivat äänestää, valtakunnallisen puoluelistan ehdokkaiden sijasta, ne äänestäjät, jotka ovat rekisteröityneet vähemmistöjen vaaliluetteloon. Käytännössä mahdollisuuksia oman ehdokkaan läpi saamiseen on ainoastaan kahdella suurimmalla vähemmistöryhmällä, romaneilla ja saksalaisilla. Vuosien 2018 ja 2022 vaaleissa Unkarin saksalaisvähemmistön listalta oli kansanedustajaksi valittu Imre (Emmerich) Ritter. Vuoden 2026 vaalien alla vähemmistöäänestäjien luetteloihin rekisteröityneiden äänestäjien määrä putosi selvästi, luultavasti siksi, että äänestäjät eivät halunneet hukata ääntään vaan mieluummin vaikuttaa ratkaisevaan kilpaan Fideszin ja Tiszan kesken. Vähemmistöjen listoilta ei tullut valituksi yksikään ehdokas.
Puolueiden ulkopuolinen toiminta Vaalien lähestyessä Tisza-puolueen tueksi asettui useita sitoutumattomia tahoja, jotka pitivät tärkeimpänä Orbánin järjestelmän kaatamista. Yhdeksi merkkitapaukseksi nousi kaksi päivää ennen vaaleja Budapestissa yli satatuhatpäisen yleisön koonnut ”järjestelmänpurkajaiskonsertti”, jota ei järjestänyt Tisza vaan sitoutumattoman somevaikuttaja Róbert Puzsérin johtama ”Kansalaisvastarintaliike” (Polgári Ellenállás Mozgalom). Konsertissa esiintyi useita suosittuja artisteja, ja puhujien joukossa olivat Unkarin puolustusvoimien kapteeni Szilveszter Pálinkás ja poliisin kyberrikosyksikön entinen komisario Bence Szabó, jotka äskettäin olivat riippumattomassa mediassa kertoneet armeijan ja poliisin toimintaan liittyvistä laittomuuksista ja korruptiosta.
Sitoutumattoman DE!-yhteisön juuri vaalien alla julkistamassa dokumenttielokuvassa ”Äänen hinta” esitettiin haastatteluihin perustuvia väitteitä, joiden mukaan Fidesz-puolue olisi aikaisemmissa vaaleissa hankkinut etenkin syrjäseudun vähäosaisten ihmisten ääniä lahjonnan ja pelottelun avulla. DE!-yhteisö koulutti yli 2000 vapaaehtoista valvojaa, jotka liikkuivat jalan ja moottoripyörillä vaalihuoneistojen lähistöllä pitämässä silmällä epäilyttävää toimintaa, esimerkiksi äänestäjien kuljettamista paikalle pikkubusseilla ja palkkion maksamista äänestyksen jälkeen. Yhteisö kertoi dokumentoineensa yhteensä 255 epäiltyä väärinkäytöstä ja todennäköisesti estäneensä lukuisia rikkomuksia.
Tulokset pienoiskuva|Vaalien jälkeisen kansanjuhlan jälkiä seuraavana aamuna Budapestin Batthyány térillä, missä Tisza-puolueen vaalivalvojaisia vietettiin Vaalien tulosta on Unkarissa laajalti luonnehdittu ”järjestelmänvaihdokseksi” ja verrattu sosialistisen järjestelmän kaatumiseen vuonna 1989. Tisza sai odotettua paremman tuloksen ja ylsi 141 paikalla kahden kolmasosan enemmistöön. Fidesz-KDNP-vaaliliitto sai 52 paikkaa ja Meidän kotimaamme -liike kuusi paikkaa. Muut puolueet samoin kuin kansalliset vähemmistöt jäivät vaille edustajanpaikkaa.
Äänestysprosentti oli ennätyskorkea, kirjeäänet mukaan lukien 78,99 %.
Naisia oli valituista edustajista 25 %, mikä on selvästi EU-maiden keskiarvoa vähemmän mutta kuitenkin huomattavasti enemmän kuin edellisellä kaudella, jolloin naisedustajien osuus oli 16 %, ja enemmän kuin koskaan vapailla vaaleilla valituissa Unkarin parlamenteissa. Aiemmasta poiketen myös parlamentin puhemieheksi ja osaan varapuhemiesten tehtävistä nimitettiin nainen.
Vaalien jälkeen Péter Magyar riitautti vaalituloksen yhden vaalipiirikohtaisen edustajanpaikan osalta ja vaati uusintavaalia. Vasin läänin toisessa vaalipiirissä (Sárvár) Fidesz-puolueen ehdokas oli niukasti voittanut edustajanpaikan Tiszan ehdokkaan jäädessä vain 258 ääntä vähemmälle. Samassa vaalipiirissä oli ehdokkaana ollut sattumalta Péter Magyar -niminen sitoutumaton henkilö, joka oli ilmoittautunut ehdolle vasta juuri ennen määräaikaa ja saanut 909 ääntä, ja Tiszan mukaan kyseessä oli ollut Fidesz-puolueen järjestämä operaatio äänestäjien hämmentämiseksi. Vasin läänin poliisin ilmoitettiin tutkivan asiaa.