Homeerinen hymni Dionysokselle () on Dionysokselle omistettu antiikin kreikkalainen hymniruno, joka on ensimmäinen niin kutsutuista homeerisista hymneistä. Se vahvistaa Dionysoksen syntymyytin ja hyväksynnän olympolaisten jumalten joukossa.West, Martin L.: ”Homeric Hymns: Introduction”. Teoksessa Homeric Hymns 2003, s. 3–22.
Historia
Hymni Dionysokselle ajoitetaan 600-luvun eaa. lopulle sillä perusteella, että siinä ilmeisesti esiintynyt tarina on sama joka tunnetaan muusta runoudesta ja vaasimaalauksista jo noin vuodesta 600 eaa. alkaen. Tarinan suosio voi olla seurausta siitä, että hymni oli tuohon aikaan jo laajalti tunnettu. Hymnin on arveltu siinä mainittujen paikannimien perusteella olevan peräisin kaakkoisen Aigeianmeren alueelta, tai ainakin runoilija kirjoittaa kyseisen alueen näkökulmasta.
Hymni on säilynyt nykyaikaan vain neljänä katkelmana. Kaksi niistä on peräisin muissa antiikin aikaisissa teoksissa olleista lainauksista, joista toinen on osittain päällekkäin eräästä papyruslöydöstä tunnetun kohdan kanssa. Kolmas katkelma on säilynyt toisessa papyruksessa. Neljäs katkelma runon lopusta on säilynyt hymnien käsikirjoituksessa juuri ennen seuraavaa Hymniä Demeterille.
Sisältö
Hymni oli kirjoitettu heksametrimitassa. Se sisälsi ilmeisesti kertomuksen siitä, kuinka Dionysos otettiin vastaan Olympokselle ja Hera hyväksyi hänet. Kun Hera synnytti Hefaistoksen, hän inhosi synnyttämäänsä rampaa lasta ja heitti hänet taivaasta mereen. Siellä Hefaistos viipyi vuosikausia nereidien luona, kehittäen taitojaan. Lopulta hän lähetti äidilleen kauniin valtaistuimen, johon oli kätkenyt salaisen mekanismin. Kun Hera istuutui siihen, hän huomasi jääneensä loukkuun. Kukaan muista jumalista ei kyennyt vapauttamaan häntä. Siksi Hefaistos täytyi saada palaamaan ja purkamaan tekonsa. Ares lupautui hakemaan hänet väkisin, mutta epäonnistui, sillä Hefaistos puolustautui tulella, jota Ares ei kyennyt kohtaamaan. Tämän jälkeen Dionysos lähti liikkeelle viinin kanssa, juotti Hefaistoksen humalaan ja toi hänet hyväntuulisena takaisin Olympokselle. Hefaistos vapautti Heran, ja Hera puolestaan palkitsi Dionysoksen suostuttelemalla muut olympolaiset ottamaan hänet jumalten joukkoon.
Säilyneet katkelmat käsittelevät ennen kaikkea Dionysoksen syntyperää, jumalallista asemaa ja kulttia. Niissä torjutaan erilaiset paikalliset kertomukset jumalan syntymästä (Drakanos, Ikaros, Naksos, Alfeios ja Theba) ja korostetaan, että Zeus synnytti Dionysoksen salassa Heralta, kaukana ihmisten maailmasta, Nysan vuorella. Hänet esitellään syntyneenä Zeuksen reiteen ommeltuna, ja hänen äitinsä Semele mainitaan jumalattarena nimellä Thyone. Zeus itse vahvistaa Dionysoksen jumalallisen aseman, määrää hänelle uhrikultin ja kolmen vuoden välein toistuvat juhlat, sinetöiden päätöksensä jumalallisella nyökkäyksellä. Hymni päättyy rapsodiseen päätöskaavaan: laulajat rukoilevat Dionysoksen suosiota ja hyvästelevät hänet sekä hänen äitinsä.Hymni Dionysokselle, katkelmat A, B, C ja D.
Lähteet
Kirjallisuutta Suomennos
Katkelmia hymnistä Bakkhokselle. Teoksessa
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia
To Dionysus (fragments). Teoksessa
Aiheesta muualla
Εἰς Διώνυσον. Wikiaineisto. Hymn 1 to Dionysus. Perseus. Hymn 1 to Dionysus. Perseus. Homeric Hymn to Dionysus. ToposText. To Dionysus. Theoi Greek Mythology.
Luokka:Homeeriset hymnit