Leevi jõgi on Viron Põlvamaalla Põlvassa ja Kanepissa virtaava 41 kilometriä pitkä Ahja jõen sivujoki.
Nimi Joen nimi liittyy alajuoksulla sijaitsevaan Leevijõen kylään. Joenvarsikylien mukaan voidaan jokea kutsua myös nimillä Tudu jõgi, Valgejõgi, Tõdu. ja Matu jõgi.
Joen kulku Leevi jõgi alkaa Ööbikujärven koillisrannasta Kanepissa Aiasten kylässä . Joen latvauomat on kuin pieniä puroja, jotka mutkittelevat uurtamassaan kapeassa uomassa. Uomaan muodostuu enemmän vettä Otepään ylänköalueen lähteistä ja vasta suurimman sivu-uomansa Sulaojan jälkeen sen luonne on jokimainen. Ensimmäiset viisi kilometriä joki virtaa itään ja puolimatkassa Savernaan se on padottu tekojärveksi (Kiltre lomp). Joki alittaa lammen jälkeen Otepää-Savernan välisen maantien 147 ja Savernassa valtatien 2. Savernassa joki on padottu 600 metriä pitkäksi lammeksi, joka mutkittelee jokilaaksossaan. Nyt joki kääntyy kohti pohjoista viideksi kilometriksi. Se ohittaa vedellä täyttyneen louhoksen (Kolleri karjäär), jonka jälkeen jokilaakso levenee ja joki alkaa meanderoida voimakkaasti. Puolivälin jälkeen on jokeen rakennettu pato, joka on muodostanut taakseen patojärven Matu veskijärv. Joki saapuu Veskin kylään, jossa siihen yhtyy ensin Pusu oja ja sitten Sulaoja. Kylässä on Sulaoja padottu Veskimõisa järveksi. Joen meanderointi on vähäisempää ja siltoja on vähän.
Joen virtaussuunta on seuraavat 12 kilometriä koillinen. Uoman ympäristö on enimmäkseen peltopalstojen rikkomaa metsämaata. Matkalla se kohtaa Tõdun ja Karilatsen kylät. Tõdun jälkeen joki kuntarajan siirtyen Kanepin puolelta Põlvan puolelle. Karilatsissa se muuttuu peltomaiden joeksi, jonka ympärillä on runsaasti asutusta. Jokea on padottu useaan otteeseen ja uoman vieressä on runsaasti sivulampia ja makkarajärviä. Leevijõen kylässä patotukset muodostavat suurimmat tekojärvet: Veskijärven ja Külajärven. Jokeen on tehty kalateitä ja ylijuoksutusuomia tulvien aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Samalla joki kääntyy viimeisiksi kilometreiksi virtaamaan kohti kaakkoa. Siellä joki yhtyy Ahja jõgeen Koorasten kylässä. Joen yhtymäkohta Ahja jõella sijaitsee 66,6 kilometriä sen suistosta yläjuoksulle.
Luontosuhteita Leevi jõesta on tavattu ainakin 13 kalalajia: taimen, kirjolohi, harjus, hauki, särki, ahven, turpa, salakka, törö, kivennuoliainen, mutu, kymmenpiikki ja kivisimppu. Kirjolohi on Karilatsin kalankasvattamojen karkulainen ja suutari ja salakka ovat peräisin jokeen padotuista tekojärvistä. Jalokaloja esiintyy koko joen pituudelta, vaikka joki onkin padottu useasta kohdasta. Myös majavat rakentavat jokeen patoja.
Piigaste oja ei vaikuta pääuomaansa merkittävästä, koska se yhtyy pääuomaansa vasta alajuoksulla. Siinä elää vähintään kahdeksan kalalajia: taimen, harjus, hauki, särki, ahven, mutu, kivennuoliainen ja kivisimppu. Puro on arvokas kalojen lisääntymisalueena esimerkiksi Ahja jõen taimenelle ja harjukselle. Täälläkin pesii majava.
Valuma-alue Leevi jõgi sijaitsee Narvanjoen vesistöalueen Emajoen valuma-alueella, jonka Ahja jõen valuma-alueeseen se kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on , joka on Ahja jõen valuma-alueesta. Leevi jõen valuma-alueen vedenjakajan jakavat Ahja jõen valuma-alueella ainoastaan eteläpuolella virtaavan Hilba jõen valuma-alue. Pohjoispuolella sijaitsevat Mõra jõen valuma-alue, luoteessa Põrijõen valuma-alue ja lännessä Võhandu jõen valuma-alue.
Patoja ja vesimyllyjä Valuma-alueen lounaisosassa sijaitsee Otepään ylänköalue, jonka rinteillä kosket ovat tavallisia. Niinpä uomiin on vuosisatoja rakennettu vesimyllyjä eri tarkoituksiin. Pääuomassa on riittävästi vettä ollut Leevijõen kylässä, jossa vesimyllyt ovat toimineet vuosisatoja. Koski on nykyään muutettu patojärviksi, joissa on nykyään kalatiet. Sivu-uomien padoista ja myllyistä ovat esimerkkeinä Tsähkna veski, joka on Piigaste ojan vesimyllyn paikka, Sahkri veski, joka on toiminut Sulaojalla ja Poka veski Valgejõella.
Sivu-uomia Leevi jõen sivu-uomia on vesistöviranomaisen tietokannassa kuusi ja niiden koko vaihtelee suuresti. Alla olevaan taulukkoon on koottu niistä suurimmat. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen valuma-alueen pinta-alaa. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa riveittäin. lasku-uomannimi pääuomankohta etäisyysAhja jõelle joenpituus(km) virtaama(MQ)(m³/s) valuma-alue(km²) lähteet Piigaste oja Karilatse 1 21 36 2,–,2,2,–,2 Vastse-Kuuste oja Leevijõe 3,3,–,–,–,– Järvemäe oja Karilatse 12 2 6 2,–,2,2,–,2 Sulaoja Veski 27 15 48 2,–,2,2,–,2 Pusu oja Veski 28 6 7 2,–,2,2,–,2 Albre oja 39 3 3 2,–,2,2,–,2 Mikumõtsa oja 40 5 6 2,–,2,2,–,2 Lähteet: 1 = tieto luettu sivu-uoman omasta artikkelista, 2 = Keskkonnaregisteristä virtaveden omista tiedoista, 3 = Regio: Eesti teedeatlas.
Järviä Leevi jõen pääuomassa sijaitsee Ööbikujärv (1 ha), Matu veskijärv (1 ha), Veskijärv (7 ha), Külajärv (16 ha) ja Kiltre lomp. Sen sivuojassa Piigaste ojalla on kaksi järveä: Tsähknä veskijärv ja Janokjärv (11 ha). Sulaojalla ovat Tikutaja järv (2 ha), Veskimõisa järv ja Krüüdneri järv, Pikareinu ojalla Kalalomp, Pusu ojalla Kuksina järv (1 ha), Ristikerkujärv (1 ha) ja Unsa järv (1 ha), Vastse-Kuuste ojalla Asu järv (5 ha) ja pienellä Albre ojassa sijaitsee Albre järv.
Huomautukset
Lähteet
* Luokka:Viron joet