Työmiehen perhe oli Yleisradiossa vuosina 1949-1951 esitetty kuunnelmasarja, jonka käsikirjoitti ja ohjasi Hella Wuolijoki salanimellä Juhani Tervapää. Se kertoo Helsingissä asuvan työmies Kustaa Rantasen suvun vaiheista 1800-luvun lopusta 1950-luvun alkuun. Kuunnelmasta tehtiin myös näytelmäsovitus ja julkaistiin siihen pohjautuva romaani.

Taustaa

Työmiehen perhe syntyi vuonna 1945 Yleisradion pääjohtaksi valitun Wuolijoen uudistaessa laitoksen ohjelmapolitiikkaa. Hänen tarkoituksenaan oli saada kaikki kansankerrokset edustetuksi Yleisradion ohjelmistossa, jolloin syntyvät muun muassa radio-ohjelmat Metsäradio, Työmiehen tunti, Maamiehen tunti ja Maaseudun ilta. Vasemmistolainen Wuolijoki halusi myös luoda työväenluokkaisen vastineen vuodesta 1938 esitetylle porvarilliselle Suomisen perhe -kuunnnelmasarjalle. Hän käsikirjoitti Työmiehen perheen, jonka ensiesitys kuultiin Työmiehen tunnissa vuoden 1949 alussa.

Kustaa Rantasen perheen tarina alkaa 1800-luvun lopusta jatkuen toisen maailmansodan päättymiseen ja sodan jälkeisiin vuosiin. Tarinan alussa torpanpoika Kustaa Rantanen lähtee tavoittelemaan parempaa toimeentuloa ja itsenäisempää elämää Helsingistä. Perheen kohtaloa ohjaavat vuosien varrella Suomen historian käännekohdat, kuten suurlakko, torpparikysymys, sisällissota, työväenliikkeen jakautuminen, äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen nousu ja sotavuodet.Jäntti 2017, s. 5.

Julkisuudessa on myös väitetty, ettei sarja olisi todellisuudessa Wuolijoen kirjoittama. Taidemaalari Ulla Rantasen mukaan sarjan kirjoitti hänen isänsä Frans Johannes Rantanen, joka lähetti käsikirjoituksen Wuolijoelle. Hella Wuolijoen elämäkerran kirjoittaneen Pirkko Kosken mukaan on mahdollista, että sarjan pohjana on Rantasen käsikirjoitus, jonka Wuolijoki muokkasi kuunnelmasarjaksi. Kirjallisuudentutkija Jukka Ammondtin mukaan kuunnelman kirjoitti Wuolijokea ihaillut puuseppä Frans Johannes Rantanen, joka lähetti koko tekstin Wuolijoelle. Ammanondtin mukaan Wuolijoella ei ollut kuunnelmassa voimakkaasti ilmi tulevia proletaarikokemuksia. Alkuperäistä käsikirjoitusta ei kuitenkaan ole löytynyt innokkaana harrastajakirjoittajana tunnetun F. J. Rantasen jäämistöstä, eikä ole tiedossa oliko hän milloinkaan tekemisissä Wuolijoen kanssa. Rantasen puolison kerrotaan tunnistaneen myöhemmin ilmestyneen romaanin miehensä käsikirjoitukseksi. Ammondtin mukaan tarinassa on niin paljon yhtymäkohtia Rantasen perhehistoriaan, että hän on sen alkuperäinen käsikirjoittaja. Wuolijoki olisi tehnyt siihen omia lisäyksiään jotka myöhemmin siirtyivät voimakkaampina romaaniin.Jäntti 2017, s. 9.

Kuunnelma Työmiehen perhettä esitettiin joulukuusta 1948 vuoden 1951 loppuun saakka. Käsikirjoittajaksi ja ohjaajaksi ilmoitettiin Wuolijoen salanimi Juhani Tervapää. Wuolijoki loi kuunnelman vastapainoksi porvarilliseksi kokemalleen Suomisen perheelle. Hän pyrki myös lisäämään poliittisten ja yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyä radiossa. Kunnelmasta sensuroitiin viisi sota-aikaa kuvaavaa jaksoa, joita pidettiin sopimattomina. Ohjelmajohtaja Jussi Koskiluoman mukaan niissä ei ollut vaikean aiheen vaatimaa objektiivisuutta.Jäntti 2017, s. 6-7. Roolihahmojen esittäjistä tunnetaan vain Sasu Haapanen (kertoja), Vilho Siivola (Kustaa Rantanen) ja Tyyne Haarla (Mari Rantanen).

Wuolijoki erotettiin pääjohtajan paikalta kesäkuussa 1949, minkä jälkeen uusi johto ei pitänyt suotavana sarjan jatkamista entisen kaltaisena, ja osa jo valmiiksi nauhoitetuista jaksoista jäi lähettämättä. Historiallisten tapahtumien sijaan Wuolijoelle ehdotettiin uusia epäpoliittisia jaksoja, joissa keskitytään nykypäivään. Wuolijoki hyväksyi ajatuksen pitkin hampain ja kirjoitti sarjaa edelleen sen lopettamiseen vuoteen 1951 saakka. Työmiehen perheestä on säilynyt sarjan 29 ensimmäistä jaksoa sekä muutama myöhemmin lähetetty jakso. Yle Areenassa on kuultavissa kymmenen jaksoa.

Romaani

Kesällä 1949 Wuolijoki neuvotteli Tammen johtajan Untamo Utrion kanssa tekstin painamisesta näytelmänä tai romaanina. Vuonna 1950 Wuolijoki kirjoitti kuunnelman pohjalta samannimisen romaanin, johon sisältyivät myös sensuroidut sota-aikaa kuvaavat jaksot.Jäntti 2017, s. 7. Kustantajat vetäytyivät kuitenkin hankkeesta tai kieltäytyivät sen julkaisemisesta.Jäntti 2017, s. 7. He pitivät sitä jopa propagandistisena ja porvareita halventavana tendenssiromaanina.Jäntti 2017, s. 2. Työmiehen perhe ilmestyi postuumisti vasta 1970 Weilin + Göösin kustantamana. Teoksen esipuheen on kirjoittanut Wuolijoen tytär Vappu Tuomioja.Jäntti 2017, s. 7. Romaani käännettiin myös venäjäksi.Jäntti 2017, s. 9. Romaanin kohdalla Wuolijoki ei enää turvautunut salanimeen, vaan tarjosi sitä kustantajille omalla nimellään.Jäntti 2017, s. 8.

Työmiehen perhe on realistinen kehitysromaani.Jäntti 2017, s. 2. Romaanissa on 36 lukua, joista jokainen käsittää yhden kuunnelman jakson.Jäntti 2017, s. 7. Historialliset tapahtumat kuvataan pääpiirteittäin lukujen alussa, minkä jälkeen ne kytkeytyvät Rantasen perheen vaiheisiin.Jäntti 2017, s. 5.

Juoni

Romaanin tapahtumat alkavat vuonna 1895 torppari Kustaa Rantasen kotikylästä Etelä-Hämeessä. Vähämäen rusthollin isäntä lisätessä torppariensa taksvärkkipäiviä Kustaa päättää muuttaa leveämmän leivän perässä Helsinkiin, jonne myöhemmin saapuu myös hänen kihlattunsa Mari Mattila.Jäntti 2017, s. 35-38. Kustaa saa aluksi työpaikan mööpelitehtaalta ja asunnon Ruoholahden villoista. Mari puolestaan saa työpaikan Vähämäen isännän Helsingissä asuvan pojan tohtori Vähämäen perheen palvelijattarena. Pariskunnalle syntyy neljä lasta.Jäntti 2017, s. 39-40.

Kustaa lähtee myös työväenliikkeen toimintaan ja on aktiivisesti mukana vuoden 1905 suurlakon tapahtumissa. Seuraavana kesänä hän liittyy Johan Kockin johtamaan punakaartiin ja osallistuu Viaporin kapinaan. Epäonnistuneen kapinan jälkeen Kustaa saa kuusi vuotta vankeutta, jonka hän istuu Turun Kakolassa. Kustaa palaa kotiinsa 1912, jolloin lapset ovat jo työelämässä ja maksavat perheen vuokran.Jäntti 2017, s. 39-40.Jäntti 2017, s. 48-49.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Rantaset muuttavat hellahuoneestaan Itäiseltä Viertotieltä vuokraamaansa kamarin ja keittiön käsittävään huoneistoon. Kustaa työskentelee nyt Hietalahden telakalla puuseppänä. Sisällissodan käynnistyttyä Kustaa ja hänen poikansa Matti ja Arvi liittyvät punakaartiin. Tytär Liisukka puolestaan toimii punakaartin sairaanhoitajana. Tohtori Vähämäki joutuu punaisten vangiksi mutta pääsee vapaaksi Kustaan suhteiden avualla. Vähämäen pojat osallistuvat sotaan valkoisten joukoissa.Jäntti 2017, s. 68-71.

Kustaa päätyy lopulta Hennalan vankileirille, jossa on myös hänen veljensä Aatu, joka teloitetaan.Jäntti 2017, s. 30. Myös Kustaan toinen veli Jaakko on sodan jälkeen vankileirillä ja vapautuu lopulta Vähämäen isännän pelastamana.Jäntti 2017, s. 42-44. Liisukka saa neljä vuotta vankeutta mutta armahdetaan Katajanokan vankilasta jo kolmen kuukauden istumisen jälkeen.Jäntti 2017, s. 55-60. Pojista Matti kaatuu Tampereen taistelussa PyynikilläJäntti 2017, s. 60-65. ja Arvi pakenee kapinan loppuvaiheessa Viipurin kautta Pietariin, jossa hän työskentelee kirjapainossa ja liittyy laittoman SKP:n jäseneksi.Jäntti 2017, s. 51-54. Matin leski Siiri jää yksin lastensa Villen ja Jussin kanssa. Lapset päätyvät lopulta Kustaan ja Marin hoiviin, kun Siirin uusi mies ei halua heitä luokseen asumaan.Jäntti 2017, s. 60-65.

Liisukka on sodan jälkeen toimistotyössä. 1920-luvun puolivälissä hän tutustuu apulaiskonttoripäällikkö Juhani Vikmaniin, jonka on ensimmäisen kerran tavannut jo sisällissodan aikana Katajanokalla tämän ollessa vartiosotilaana. Juhani on vuoden 1918 tapahtumien johdosta oppinut ajattelemaan asioita myös punaisten kantilta. Liisu avioituu Juhanin kanssa, ja hänestä tulee perinteiseen tapaan kotirouva, joka pääsee porvarillisen elämän makuun. Liisu ei kuitenkaan unohda juuriaan, ja lopulta myös Juhani liittyy SDP:n jäseneksi. Liisukka edustaa puolueen oikeistosiipeä ja haukkuu kommunistiveljeään Arvia,Jäntti 2017, s. 55-60. joka on palannut Suomeen organisoimaan SKP:n maanalaista toimintaa. Hän perustaa puolueosastoja Pohjanmaalle, Karjalaan ja Hämeeseen, mutta joutuu lopulta Valpon haaviin ja päätyy kahdeksaksi vuodeksi Tammisaaren pakkotyölaitokseen. Arvilla on myös vaimo Inari, jonka hän on tavannut Pietarissa.Jäntti 2017, s. 51-54.

Arvin oikeusprosessin aikana Kustaa ottaa yhteyttää serkkuunsa Edvard Järviseen, joka on Kustaan tädin Tiltu Rantasen avioton lapsi. Vähämäen rusthollin navettapiikana työskennellyt Tiltu sai viisi lasta eri työmiesten kanssa. Hän kuoli nuorena, jolloin vanhin poika Edvard päätyi kauppiaan leski Järvisen hoiviin. Edvard luki itsensä tuomariksi ja pitää nyt menestynyttä asianajotoimistoa Helsingissä. Kustaa pyytää serkkuaan Arvin puolustusasianajajaksi, mutta Edvard on unohtanut vain lapsena tapaamansa Kustaan, eikä ole kiinnostunut yhtäkkiä esiin putkahtaneesta sukulaisestaan. Hän ei myöskään ota vastaan Arvin tapausta, koska ilmoittaa ettei hänen toimistonsa hoida poliittisia juttuja. Wuolijoen mukaan Edvard on kirjan ainoa porvarillinen roisto, joka on myös unohtanut juurensa. Serkun tapaaminen voimistaa Kustaan ikivanhaa herravihaa entisestään.Jäntti 2017, s. 66-68.

Samoihin aikoihin Kustaa ja Mari vierailevat pitkästä aikaa kotikylässään vanhassa Rantalan torpassa. Vanhemmat ovat jo kuolleet, ja veli Antti viljelee nyt torppaa itsenäisenä pienviljelijänä Viinu-puolisonsa kanssa. Kustaan ja Marin tapaavat samalla tyttärensä Sallin, joka on muuttanut Antin pojan Jaakon luokse saatuaan äpärälapsen avioliitossa olleen metallimies Kallen kanssa.Jäntti 2017, s. 71. Jaakko on mukana työväenliikkeessä ja joutuu vuonna 1930 äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen muiluttamaksi. Sieppaajien joukossa on myös tohtori Vähämäen poika Toivo. Pariskunta onnistuu pelastamaan Jaakon ja saavat hänet Helsinkiin turvaan, ja lopulta Kustaa lyö Vähämäkien kanssa sovinnon kättä.Jäntti 2017, s. 74-78.

Vuosikymmmenen lopussa Kustaan pojanpoika Jussi on työssä samalla verstaalla hänen kanssaan. Jussi päättää kuitenkin kirjoittaa ylioppilaaksi ja ryhtyy lukemaan lakia. Opiskelijaelämää viettäessään hän etääntyy työväenluokasta ja tulee porvariksi. Jussi avioituu professoriksi nimitetyn tohtori Vähämäen tyttären Helenan kanssa mutta kaatuu talvisodassa.Jäntti 2017, s. 60-65. Kustaan ja Marin toinen lapsenlapsi Ville joutuu myös sotaan, josta hän palaa karjalaisen evakkotyttö Pirkkomiisun kanssa. Pirkkomiisun perhe muuttaa väliaikaisesti Rantasten luokse, mutta palaa jatkosodan alettua kotiinsa Viipuriin.Jäntti 2017, s. 45-47.

Teatteri Kuunnelman näytelmäsovitusta Työmies Rantasen perhe esitettiin Suomen Työväen Teatterissa 1949–1951, Tampereen Työväen Teatterissa 1973–1976 ja Ykspihlajan Työväen Näyttämöllä 1976.Jäntti 2017, s. 7. Tampereella rooleissa nähtiin muun muassa Veikko Sinisalo (Kustaa Rantanen), Raili Veivo (Mari Rantanen), Antti Litja (Matti), Leila Karttunen (Liisukka), Kari Kihlström (Arvi) ja Maija-Liisa Majanlahti (Salli). Näytelmän ohjasi Mikko Majanlahti.

Lähteet

Viitteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Luokka:Suomalaiset radiokuunnelmat Luokka:Hella Wuolijoen näytelmät Luokka:Vuoden 1970 kirjat Luokka:Suomalainen työväenkulttuuri