Jane Drew (24. maaliskuuta 1911 Thornton Heath, Englanti – 27. heinäkuuta 1996 Cotherstone, Englanti) oli brittiläinen arkkitehti, joka oli miehensä Maxwell Fryn kanssa niin sanotun trooppisen modernismin edelläkävijöitä. He suunnittelivat monia rakennuksia Länsi-Afrikassa ja olivat mukana myös Intian Chandigarhin suunnittelussa. Drew oli myös Britannian varhaisimpia koulutettuja naisarkkitehtejä.

Nuoruus ja opiskelu Jane Drew syntyi 1911 Thornton Heathissä. Hänen isänsä oli kirurgisten välineiden suunnittelija, ja hänen äitinsä oli opettaja, joka kannusti tytärtään opiskelemaan.

Jane Drew kävi yksityistä Croydon High Schoolia ja sitten 1929–1934 Lontoossa Architectural Associationin arkkitehtuurikoulua. Hän piti koulussa luovista kursseista sekä juhlista, mutta hänen koulumenestyksensä oli vaihtelevaa.

Ura Drew kohtasi valmistuttuaan paljon ennakkoluuloja, ja hänen oli vaikeita saada töitä. Hän sai kuitenkin paikan Joseph Hillin rinnalta, mutta hän ei kuitenkaan pitänyt työstä. Voitettuaan pienen sairaalan suunnittelukilpailun ja saatuaan useampia kotitaloja suunniteltavakseen hän perusti oman toimiston. Drew suunnitteli uransa alkuvaiheessa muun muassa vuosina 1941–1943 keittiöitä British Commercial Gas Corporationille. Keittiösuunnitelmat olivat usein sellaisia, joita annettiin naisille. Hänen päättämä uunin standardikorkeus oli edelleen 2000-luvun alussa käytössä Britanniassa. Drew yritti itse auttaa naisia arkkitehtuurissa ja otti toimistoonsa vain naisia töihin. Toimisto oli kuitenkin lyhytikäinen, sillä se joutui pommitetuksi toisessa maailmansodassa.

Drew oli vuosina 1944–1946 Brittiläinen Länsi-Afrikan residenttiministerin kaupunkisuunnittelun apulaisneuvonantajana. Hän perusti 1946 miehensä Maxwell Fryn kanssa Fry, Drew and Partnersin, joka keskittyi trooppisten maiden suuriin suunnitteluprojekteihin. He olivat niin sanotun trooppisen modernismin edelläkävijöitä. Heidän teoksistaan Village Housing in the Tropics (1947) ja Tropical Architecture in the Humid Zone (1956) tuli trooppisen arkkitehtuurin avainkirjoja, ja he suunnittelivat muun muassa Ibadanin yliopiston rakennuksia (1953–1959). Drew ja Fry suunnittelivat lisäksi 1950-luvun aikana muun muassa noin 20 koulua Ghanassa sekä Accraan ja Tarkwaan yhteisökeskuksen.

Drew ja Fry lähtivät 1951 auttamaan Le Corbusier’a Intiaan Punjabin osavaltion uuden pääkaupungin Chandigarhin suunnittelussa. Ei ole ihan täysin varmuutta, kutsuiko Le Corbusier heidät apuun, vai oliko Jawaharlal Nehru kutsunut heidät vakuuttuneena heidän työstään Afrikassa. Drew ja Fry olivat joka tapauksessa kolmen vuoden ajan suunnittelemassa Chandigarhia.

Drew’n merkittävimmät suunnitelmansa Chandigarhiin olivat edulliset asuntoratkaisut sektoreille 22 ja 23. Hän oli myös toteuttamassa Le Corbusier’n ja Pierre Jeanneret’n kanssa asuntoaluesuunnitelmia, jotka ympäröivät terveyskeskuksia, elokuvateattereita, kouluja ja puistoja. Hänen suunnitelmiin kuuluvat Chandigarhin pääsairaala ja sektori 23:n kokeellinen toisen asteen oppilaitos.

Drew jatkoi uraansa 1960- ja 1970-luvuilla Britanniassa. Hänen töitään siellä ovat muun muassa Lontoon Institute of Contemporary Arts (1964), johon hän suunnitteli myös huonekalut, sekä Milton Keynesin Open University (1969–1977).

Drew oli 1980-luvulla ensimmäisenä naisena vierailevana professorina Harvard Graduate School of Designissa. Hän opetti vuosikymmenen aikana myös MIT:ssä. Britanniassa hän oli myös Architectural Associationin ensimmäinen naispuheenjohtaja.

Drew sai vuonna 1996, muutama kuukautta ennen kuolemaansa, Brittiläisen imperiumin ritarikunnan ritarikomentajan arvon ja arvonimen dame. Architects’ Journal on alkanut hänen kuolemansa jälkeen jakaa Jane Drew -palkintoa.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Brittiläiset arkkitehdit Luokka:Vuonna 1911 syntyneet Luokka:Vuonna 1996 kuolleet