Kerstin (Kristiina) Henrikintytär Horn (k. noin 1597) oli aikansa rikkaimpia suomalaisnaisia, Siuntion Sjundbyn kartanon emäntä.
Elämä Kerstin Hornin isä oli aikansa mahtavimpia miehiä, valtaneuvos ja sotapäällikkö Henrik Klaunpoika Horn, Maskun Kankaisten kartanon herra. Hänen äitinsä oli Henrik Klaunpojan ensimmäinen vaimo, Elin Arvidintytär Stålarm. Kerstinin syntymävuotta ei tiedetä tarkkaan, mutta hän oli vanhempiensa ensimmäinen lapsi, ja näiden avioliitto oli solmittu noin 1544. Perheeseen syntyi hänen jälkeensä vielä yhdeksän lasta.
16. syyskuuta 1561 nuori Kerstin vihittiin Jakob Henrikinpoika Hästeskon kanssa, joka oli häntä parikymmentä vuotta vanhempi ja luonut komean uran Kustaa Vaasan ja Eerik XIV:n palveluksessa sekä sotapäällikkönä ja amiraalina että hallintomiehenä. Avioliitosta ei syntynyt lapsia, ja se päättyi lyhyeen, sillä Jakob Henrikinpoika joutui vangiksi sodassa Tanskaa vastaan syksyllä 1566 ja sai surmansa Älvsborgin linnoituksessa kesäkuussa 1567. Ennen sotaan lähtöään hän oli testamentissaan jättänyt vaimolleen kaiken maaomaisuutensa, myös sukulaisiltaan lunastamansa Siuntion Sjundbyn kartanon. Näin Kerstin Hornista tuli yksi Suomen rikkaimpia naisia. Miehensä perimää maaomaisuutta hän ei lain mukaan voinut saada, sillä sen oli kuljettava suvussa, mutta Eerik XIV vahvisti hänen oikeutensa miehensä ostamiin ja lahjoituksena saamiin maihin. Kerstin sai kymmenen erämaata Rautalammilta sekä kolme koukkua maata Kalvolan eri kylistä perinnölliseksi omaisuudekseen, ja myöhemmin uusi kuningas Juhana III vahvisti Kerstinin oikeuden hänen miesvainajansa kuninkaalta saamiin lahjoitusmaihin. Muusta omaisuudesta, kuten irtaimistosta, käytiin jonkin verran neuvotteluja Jakob Henrikinpojan suvun kanssa, mutta lopulta miehen sukulaiset olivat tyytyväisiä saamiinsa korvauksiin.
Sjundbyn kartanon komea kivinen päärakennus, joka aikoinaan oli Suomen suurin yksityisasunto, oli pantu alulle Jakob Henrikinpojan eläessä, mutta hänen kuollessaan rakentaminen oli luultavasti vielä kesken. Mahdollisesti rakennustyöt jatkuivat vielä tammikuussa 1570, koska silloin kartanon emäntä Kerstin Horn vietti toiset häänsä isänsä kartanossa Kankaisissa. Toinen aviopuoliso oli hänkin puolisoaan vanhempi, mahtava ja rikas mies: noin 45-vuotias Klaus Åkenpoika Tott, sotapäällikkö, valtaneuvos, kuninkaan neuvonantaja, kihlakunnantuomari ja eri aikoina Suomen eri alueiden käskynhaltija.
Myös Klaus Åkenpoika oli leski, ja hänelle oli ensimmäiseltä puolisoltaan Karin Karlintytär Gyllenstiernalta jäänyt kolme lasta. Hän asettui perheineen asumaan Sjundbyhyn, ja heinäkuussa 1571 kuningas siirsi Jakob Henrikinpoika Hästeskon läänitykset hänelle. Kerstinin tiedetään ajoittain seuranneen miestään tämän sotaretkille, mutta perheen kasvaessa hän joutui pysyttelemään enimmäkseen Sjundbyssä. Hänelle ja Klaus Åkenpojalle syntyi seitsemän lasta:
Brita (k. ennen 1604); Henrik (k. 1602 tai 1603), Turun linnanpäällikkö, naimisissa Eerik XIV:n tyttären Sigrid Erikintytär Vaasan kanssa; Hans (k. noin 1605), kuningas Sigismundin hovimies; Elin (k. 1632), naimisissa valtaneuvos Hans Erikinpoika Ulfsparren kanssa; Karin (k. noin 1619), naimisissa käskynhaltija Johan Månsinpoika Ulfsparren kanssa; Kerstin (k. 1624), naimisissa Svean hovioikeuden varapresidentin Jakob Jakobinpoika Snakenborgin (Bååt) kanssa; Anna (1581–1646), naimisissa Etelä- ja Pohjois-Suomen sekä Ahvenanmaan maaherran, Turun hovioikeuden presidentti Bror Andersinpoika Rålambin kanssa.
1580-luvun lopulla Klaus Åkenpoika joutui kiistaan kuninkaan kanssa ja menetti kaikki läänityksensä, myös Sjundbyn, jonka Kerstin Henrikintytär kuitenkin onnistui saamaan takaisin haltuunsa Klaus Åkenpojan kuoltua 1590. Kerstinin tiedetään hoitaneen Sjundbytä ainakin kuusi vuotta, sillä Klaus Åkenpojan perinnönjako toimitettiin 1596. Kerstin kuoli tämän jälkeen, kenties 1597. Tarkkaa kuolinvuotta ei tiedetä, mutta Kerstinin perinnönjako suoritettiin vasta 1604. Jo tätä ennen, vuonna 1603, Sjundby oli siirtynyt hänen miniälleen Sigrid Vaasalle. Myös Sigridin äiti Kaarina Maununtytär vieraili usein Sjundbyssä, jonka pihalla oleva saarni on perimätiedon mukaan hänen istuttamansa.
Kerstin Hornin elämä on aiheena Ursula Pohjolan-Pirhosen historiallisessa romaanissa Sjundbyn kartanon valtiatar.
Lähteet
Luokka:Vuonna 1597 kuolleet Luokka:Suomalaiset aateliset Luokka:1500-luvulla syntyneet