pienoiskuva|Kartta Euroopan valtioista integraatioasteen mukaan. Monitahtinen Eurooppa () on politiikan käsite, jolla tarkoitetaan eriävää tai joustavaa integraatiokehitystä Euroopan valtioiden välillä, erityisesti Euroopan unionin (EU) sisällä, jossa osa valtioista on syvemmin toisiinsa integroituneita kuin muut valtiot. Monitahtisuus ei välttämättä ole lopullinen asiaintila, vaan se voi olla myös väliaikainen ratkaisu Euroopan integraation asteittaiseksi syventämiseksi.
Käytännössä monitahtista Eurooppa on toteutettu muun muassa euron ja Schengen-alueen kohdilla, joihin kuuluu vain osa EU-jäsenvaltioista, mutta joihin loputkin jäsenvaltiot ovat velvollisia liittymään siinä vaiheessa, kun ne täyttävät tietyt kriteerit. Yhteisvaluutta euron perustana oleva talous ja rahaliitto (EMU) luotiin monitahtiseksi osaksi EU:ta vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksella, kun taas vuoden 1985 Schengenin sopimus oli alun perin viiden maan hallitustenvälinen sopimus, joka integroitiin osaksi EU-oikeutta vasta Amsterdamin sopimuksella vuonna 1997.
Toisaalta EU:n perussopimuksissa osa jäsenvaltioista on vapautettu tietyistä oikeuksista ja velvollisuuksista, esimerkiksi Tanskan kohdalla talous- ja rahaliittoon sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen (VTOA) osallistumisesta. Vastaavia erivapauksia on kuitenkin annettu vain harvoin uudemmille jäsenvaltioille.
Amsterdamin sopimuksesta lähtien EU-jäsenvaltioilla on ollut myös mahdollista toteuttaa tiiviimpää yhteistyötä, eli syventää integraatiota tietyllä politiikan alalla EU:n toimielinten ja menettelyiden kautta siten, että integraatioon osallistuu vain osa EU-jäsenvaltioista. Tiiviimpää yhteistyötä on hyödynnetty muun muassa Euroopan syyttäjänviraston, yhtenäispatenttijärjestelmän ja avio- ja asumuseron lainvalintaa koskevan asetuksen (Rooma III -asetus) kohdalla.
Keskustelu monitahtisesta Euroopasta lähti alun perin liikkeelle tarpeesta integroida itäisen Euroopan uudet demokratiat osaksi läntisen Euroopan rakenteita Neuvostoliiton ja itäblokin kaaduttua 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Ajatusta monitahtisuudesta on nostettu esiin myös Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron yhteydessä 2010-luvulla sekä Ukrainan EU:hun liittymistä koskevissa keskusteluissa 2020-luvulla.
Kritiikki Ajatusta monitahtisesta Euroopasta on kritisoitu siitä, että se voi luoda uusia tai vahvistaa olemassa olevia jakolinjoja Euroopan maiden välille.
Muun muassa Olli Rehn ja Guy Verhofstadt ovat pitäneet integraation ”syventämisen” ja ”laajentamisen” vastakkainasettelua vääränä dikotomiana ja että tosiasiassa EU:n laajentuminen ja integraation syventäminen ovat tukeneet toinen toistaan.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Eurooppalainen integraatio Luokka:Euroopan unionin historia Luokka:Poliittiset käsitteet