Grožnjan () on kunta ja kylä Kroatiassa Istrian piirikunnassa. Kunnassa asuu 656 ihmistä (2021), joista 35,82 % on etnisesti italialaisia, mikä tekee Grožnjanista suhteellisesti Kroatian italialaisimman kunnan. pienoiskuva|Grožnjanin loggia. Grožnjanin kirkonkylän rakennukset ovat keskiajalle tyypillisiä. Loggia eli pylväskäytävä on rakennettu renessanssin arkkitehtuurin mukaisesti ja Pyhän Vituksen kirkko kuuluu barokkiarkkitehtuuriin.
Kylää kutsutaan taiteilijoiden kyläksi sinne 1960-luvulta lähtien muuttaneiden maalareiden, muusikoiden, kuvanveistäjien ja näyttelijöiden mukaan. Siellä sijaitsee monta taidegalleriaa.
Grožnjanin kirkonkylä on joiltain osin muurin ympäröimä. Kylään kuljettiin aikoinaan kahden portin kautta, joista suurempi on edelleen olemassa. Pienemmästä portista on jäljellä yksi pylväs, jossa liehuu kaupungin lippu.
Historia Grožnjan asutettiin jo neoliittisella kaudella, jolloin se toimi mäen päällä sijaitsevana linnoituksena. Kunnasta on löytynyt Rooman valtakunnan aikaisia mosaiikinpaloja, kolikoita ja muita arkeologisia löytöjä. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran nimeltä Istrian rajakreivin Ulric II:n vuonna 1102 Aquileian patriarkalle lähettämässä asiakirjassa.
Grožnjanin talous perustui keskiajalla pääasiassa maanviljelyyn ja karjatalouteen. Venetsian tasavalta valloitti alueen vuonna 1358 ja kehitti siitä sotilastukikohdan, minkä jälkeen Grožnjanissa harjoitettiin myös puukauppaa ja kalastusta. Vienti ja tuonti tapahtui Baštijan sataman kautta.
Grožnjaniin muutti vuoden 1630 jälkeen paljon erilaisia työläisiä, muun muassa muurareita, räätäleitä ja suutareita. Alueella panostettiin 1700-luvulla viinin- ja oliivinviljelyyn. Alueella tuotettin enimmäkseen punaviiniä ja siellä sijaitsi viidestä (1781) kahdeksaan (1796) öljyntuottomyllyä.
Istriassa otettiin käyttöön vuonna 1902 Parenzana-niminen rautatie, jonka varrella muun muassa Grožnjanin, Kostanjican ja Završjen kylät sijaitsivat. Rautatie edisti kaupankäyntiä silloin köyhyyden riivaamalla seudulla.
Vuosina 1914–1918 käyty ensimmäinen maailmansota ja Istriaa hallinneen Italian muuttuminen fasistiseksi valtioksi vaikutti monella tapaa negatiivisesti Grožnjanin seutuun. Viljelymaata takavarikoitiin ja myytiin huutokaupoissa, demokraattinen päätöksenteko lakkautettiin ja slaaviväestöä syrjittiin. Kun Italian fasistihallinto sortui vuonna 1943, Grožnjanissa perustettiin partisaanipataljoona taistelemaan natsismia vastaan.
Istrian niemimaa liitettiin Jugoslavian sosialistiseen liittotasavaltaan toisen maailmansodan (1939–1945) jälkeen. Grožnjanista muutti pois Jugoslavian vallan aikana tuhansia ihmisiä. Kunta lakkautettiin vuonna 1955, mutta perustettiin uudelleen vuonna 1993.
Maantiede pienoiskuva|Oliivipuita Grožnjanissa vuonna 2015. Grožnjanin kirkonkylä sijaitsee kallioisella mäellä noin 289 metrin korkeudella merenpinnasta. Sen pohjois- ja koillispuolella on vielä korkeampia mäkiä, mutta länteen katsoessa voi nähdä Adrianmerelle asti. Kylän eteläpuolella sijaitsee Mirnan jokilaakso. Kylät Grožnjanin kunta koostuu seuraavasta 10 kylästä (suluissa italiankielinen nimi):
Antonci (Antonzi) Bijele Zemlje (Terre Bianche) Grožnjan (Grisignana) Kostanjica (Castagna) Kuberton (Cuberton) Makovci (Macovzi) Martinčići (Martincici) Šterna (Sterna) Vrnjak (Vergnacco) Završje (Piemonte) Väestö
Grožnjanin kunnassa asuu vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan 656 ihmistä.
Etnisyys Kunnan asukkaista 50 % on kroaatteja, 35,82 % italialaisia ja 1,83 % sloveeneja. Asukkaista 6,25 % ilmoitti itsensä vain asuinpaikkansa mukaan, 1,22 % jätti ilmoittamatta ja 1,07 %:n etnisyys on tuntematon.
Äidinkieli Kunnan asukkaista kroatiaa puhuu äidinkielenään alle puolet, 49,24 %, mikä on melko harvinaista Kroatian kunnissa. Yksi henkilö ilmoitti äidinkielekseen serbokroaatin kielen, jonka standardisoitu muoto kroatia on. Asukkaista äidinkielekseen italian ilmoitti 44,51 %. Se on kunnallistasolla virallinen kieli kroatian ohella. Kahden kunnan asukkaan äidinkieli ei ole tiedossa.
Uskonto Kunnan asukkaista valtaosa eli 80,18 % on uskonnoltaan katolisia. Ortodokseja on 0,91 % ja protestantteja 0,15 % eli ainoastaan yksi henkilö. Muihin kristinuskon suuntauksiin kuuluu 4,27 % asukkaista. Kunnan asukkaista 1,07 % on muslimeja ja juutalaisia ei ole ollenkaan. Muihin uskontoihin, liikkeisiin tai filosofioihin kuuluviksi itsensä ilmoitti 0,46 %.
Kunnan asukkaista agnostikkoja on 0,46 % ja uskonnottomia tai ateisteja 5,64 %. Uskontonsa kokonaan ilmoittamatta jätti 3,05 % kuntalaisista ja 3,81 %:lla on tuntematon uskonto.
Kulttuuri pienoiskuva|Viininäyttely vuonna 2005. Grožnjan on tavallisesti rauhallista ja hiljaista seutua, mutta joka vuosi toukokuun ja lokakuun välillä muusikot täyttävät kirkonkylän kujat äänellä soittamalla klassista musiikkia ja jazzia. Kylässä järjestetään joka kesä pienimuotoinen jazzfestivaali nimeltä Jazz is Back. Siellä toimii kesäisin myös elokuvakoulu. Lähteet
Luokka:Kroatian kunnat