Abloyn kiristystapaus on suomalainen rikostapaus, jossa kolme veljestä yritti kiristää lukkovalmistaja Abloy Oy:ltä ja saksalaiselta ASSA ABLOY Sicherheitstechnik GmbH:lta yhteensä 37 miljoonaa euroa uhkaamalla julkistaa tietoja yhtiöiden elektromekaanisten lukkojen turvallisuuspuutteista. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi veljekset 28. kesäkuuta 2024 törkeän kiristyksen yrityksestä kukin kahden vuoden ja 11 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Itä-Suomen hovioikeus piti tuomiot ennallaan 3. syyskuuta 2025.
Tausta
Veljekset Anssi Tiitus Pukari (s. 1974), Henri Topias Pukari (s. 1980) ja Pauli Tapio Pukari (s. 1982) olivat kaikki työskennelleet lukitusalalla. Kaikilla kolmella oli aiempaa työhistoriaa lukitusratkaisuja valmistavassa iLOQ:ssa, joka on Abloyn kilpailijayritys. Pauli Pukari oli lisäksi työskennellyt vuosina 2004–2010 poliisina Oulun, Turun ja Tampereen poliisissa sekä vanhempana rikoskonstaapelina keskusrikospoliisissa, ja kuulunut myöhemmin iLOQ:n johtoryhmään.
Anssi Pukari oli kehittänyt menetelmän, jolla tiettyjen Abloyn ja Assa Abloy Sicherheitstechnik GmbH:n valmistamien elektromekaanisten lukkojen sähköinen turvaosa voitiin ohittaa lukon omalla avaimella ilman näkyviä murtojälkiä. Kyseisiä lukkoja ja kulunhallintaratkaisuja oli asennettu korkean turvallisuusluokituksen kohteista tavallisten yritysten toimitiloihin Suomessa, Saksassa ja muissa maissa.Abloy Oy:n ja ASSA ABLOY Sicherheitstechnik GmbH:n kirjalliset vaatimukset 1.3.2024. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, asia R 23/1476. Lukkoja käytettiin myös kriittisen infrastruktuurin kohteissa.
Tapahtumien kulku
Yhteydenotto ja alkuvaiheen viestittely
Pauli Pukari otti ensimmäisen kerran yhteyttä Assa Abloy -konsernin toimitusjohtajaan 10. marraskuuta 2021 keksityllä salanimellä "Magnus Nilsson" sähköpostiosoitteesta [email protected]. Viestissä kerrottiin löydetystä tavasta ohittaa yhtiön lukkojen sähköiset turvaelementit. Henkilöllisyytensä salaamiseksi veljekset ostivat käteisellä uuden tablettitietokoneen ja prepaid-liittymän, käyttivät VPN-yhteyttä ja viestivät englanniksi. Pauli Pukari vastasi sähköpostiviestinnästä yhtiöiden kanssa ja Henri Pukari avusti viestien sisällön laatimisessa sekä viestintälaitteiden hankinnassa.
Joulukuussa 2021 "Nilsson" toimitti Abloylle videoklipin todisteena siitä, että hänen kehittämänsä manipulointikeino toimii. Tässä vaiheessa hän ei vielä esittänyt rahallisia vaatimuksia. Viestissään 31. joulukuuta 2021 "Nilsson" totesi, ettei ole valmis paljastamaan henkilöllisyyttään ennen kuin kaikista ehdoista on sovittu.
Viestien koveneminen ja rahavaatimus
Viestinvaihto jatkui kevään 2022 aikana. Abloy kertoi "Nilssonille", minkälaisia palkkioita ja korvauksia yritys tavallisesti maksaa ulkopuolisesta konsultointityöstä, ja tiedusteli huhtikuussa, minkälaisen korvauksen tämä odotti saavansa. Veljekset kieltäytyivät tapaamisesta tai puhelinneuvottelusta ennen sopimusta yhteistyön ehdoista.
Viestien sävy muuttui vuoden 2022 aikana uhkaavaksi. "Nilsson" kirjoitti 17. helmikuuta 2022 päivätyssä viestissään, että tiedoilla voi olla "kriittinen vaikutus" yhtiön liiketoimintaan ja että ne "merkitsevät myös erilaista palkitsemisasteikkoa". "Nilsson" toi 4. huhtikuuta 2022 päivätyssä viestissään esille mahdollisen uhan tietojen väärinkäytöstä, ja 28. huhtikuuta hän esitti vaatimuksen 37 miljoonan euron kertakorvauksesta. Abloyssa summaa pidettiin rajusti ylimitoitettuna. Iltalehden mukaan Abloy oli tarjonnut alkuvaiheessa keksinnöstä 30 000–100 000 euron kertakorvausta sillä ehdolla, että viestin lähettäjä paljastaisi henkilöllisyytensä.
Heinäkuussa 2022 "Nilsson" yritti tavoitella suoraan koko konsernin hallituksen jäseniä. Viestissään hän kertasi aiempia havaintojaan, esitti laatimiaan riskiarvioita ja vaati henkilökohtaista vastausta viimeistään 1. elokuuta 2022. Vastausta ei tullut.
YouTube-uhkaus ja määräaika
"Nilsson" ilmoitti 24. marraskuuta 2022 ladanneensa YouTubeen kaksi yksityistä videota, joissa hän esitti lukkojen manipulointikeinoja, ja jakoi Abloylle katselulinkit videoihin. Hän asetti 1. tammikuuta 2023 määräajaksi, jonka jälkeen videot julkaistaisiin kaikkien nähtäville. Samassa yhteydessä "Nilsson" ilmoitti peruvansa aiemman palkkiotarjouksensa eikä pyytävänsä enää korvausta löydöistään.
Viimeinen sähköpostiviesti Abloylle lähetettiin 26. joulukuuta 2022.
Esitutkinta
Abloy Oy teki 9. joulukuuta 2022 tutkintapyynnön keskusrikospoliisille "Magnus Nilssonin" toiminnasta. Yhtiö jatkoi tämän jälkeen viestinvaihtoa "Nilssonin" kanssa pelatakseen aikaa, jotta poliisi ehtisi selvittää kiristäjän henkilöllisyyden. Iltalehden mukaan Abloy käytti viestinnässään apuna brittiläistä kiristystapauksiin erikoistunutta yritystä pitääkseen "Nilssonin" rauhallisena. Abloy ilmoitti 23. joulukuuta palaavansa asiaan lomakauden päätyttyä 9. tammikuuta ja painotti, etteivät neuvottelut jatku, mikäli videot julkaistaan sitä ennen. "Nilsson" suostui tähän.
Keskusrikospoliisi sai selvitettyä veljesten henkilöllisyyden vuodenvaihteessa 2022–2023 ja teki kiinnioton tammikuun 2023 alussa. Vanhin veljeksistä oli kiinniotettuna kaksi päivää, ja kaksi nuorempaa olivat kiinniotettuina ja vangittuina 13 päivää. Tämän jälkeen kaikki kolme olivat matkustuskiellossa 2,5 kuukauden ajan. Kiristys jäi yritykseksi, koska yhtiöt eivät suostuneet maksamaan vaadittua summaa.
Oikeudenkäynti
Tapaus käsiteltiin Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa Joensuussa 3.–4. kesäkuuta 2024. Syyttäjä ja asianomistajat vaativat oikeudenkäyntiä salaiseksi lukkojen turvallisuustietojen suojaamiseksi, mutta käräjäoikeus päätti käsitellä asian julkisesti. Oikeuden mukaan turvallisuuspuutteen osoittaminen ei ollut salaamisen peruste. Oikeus kuitenkin salasi kirjallisena todisteena esitetyt lukkojen manipulointivideot.
Veljekset kiistivät syytteen ja katsoivat, että kyseessä olivat tavanomaiset liikeneuvottelut eivätkä kiristys. Puolustuksen asianajaja Kari Eriksson totesi, ettei tuoteturvallisuusvian havaitseminen ja osoittaminen voi olla rikos ja että palkkiopyyntö ei ollut yhteydessä videoiden julkaisemiseen.
Tuomio
Käräjäoikeus tuomitsi 28. kesäkuuta 2024 Anssi Pukarin, Henri Pukarin ja Pauli Pukarin kukin törkeän kiristyksen yrityksestä kahden vuoden ja 11 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Rangaistus oli lähellä rikoslain 31 luvun 4 §:n mukaista enimmäisrangaistusta, joka törkeän kiristyksen yrityksestä on kolme vuotta vankeutta.
Oikeuden mukaan veljekset olivat suunnitelleet toimintansa huolellisesti ennakolta, ja heidän välillään oli työnjako. Pauli Pukari oli osin poliisitaustansa vuoksi valittu vastaamaan yhtiöiden kanssa käydyistä sähköpostikeskusteluista. Rangaistuksen mittaamiseen vaikuttivat tavoitellun taloudellisen edun suuruus, rikoksen suunnitelmallisuus sekä Abloylle aiheutuneet kulut ja mainehaitat. Veljekset tuomittiin yhteisvastuullisesti maksamaan Abloy-yhtiöille vahingonkorvausta sekä selvittely- ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin 230 000 euroa.
Abloy Oy:n viestinnän ja HR:n johtaja Petri Lempiäinen totesi, että kyseiset lukitusratkaisut olivat sisäisten ja ulkoisten asiantuntija-arvioiden mukaan turvallisia ja niiden käyttöä oli voitu jatkaa normaalisti. Abloyn mukaan kiristysyritys ei koskenut kuluttajatuotteita vaan ammattimaisten loppukäyttäjien käyttämää lukitusratkaisua.
Hovioikeus
Veljekset valittivat tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen ja vaativat syytteiden hylkäämistä tai rangaistusten lieventämistä. Veljekset vetosivat muun muassa siihen, että 37 miljoonan euron korvausvaatimus oli ollut "heitto" tai "vitsi" ja että kyseessä olisi voinut olla korkeintaan kiristyksen yrityksen valmistelu, joka ei ole rangaistava teko.
Hovioikeus piti 3. syyskuuta 2025 antamassaan ratkaisussa käräjäoikeuden tuomiot ennallaan. Hovioikeus totesi, että Pukareilla oli sinällään ollut tarjota Abloylle laillisesti hankkimiaan tietoja, joista myös Abloy oli ollut tuotteidensa kehittämisen näkökulmasta kiinnostunut. Veljekset olivat kuitenkin määritelleet korvausvaatimuksensa lähinnä asianomistajille tietojensa julkistamisesta mahdollisesti aiheutuvan liiketoiminnallisen vahingon mukaan, ja vaatimus oli ollut ilmeisessä epäsuhteessa tarjotun tiedon tuotekehitykselliseen arvoon nähden. Hovioikeuden mukaan menettely ei ollut vastannut liike-elämän tavanomaisia toimintatapoja.
Hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Veljekset ovat ilmoittaneet aikovansa hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Hovioikeus totesi ratkaisussaan, ettei törkeän kiristyksen tai sen yrityksen osalta ole korkeimman oikeuden ennakkopäätöskäytäntöä, jossa olisi kyse vastaavan suuruisesta taloudellisesta edusta.
Lähteet
Luokka:2020-luvun rikokset Suomessa