Väänteenjoki, aiemmin myös Väänteisjoki, on Uudellamaalla Lohjan Suittilan ja Mynterlän välissä virtaava neljä kilometriä pitkä joki, joka muodostaa varsin lyhyen alajuoksun osuuden 149 kilometriä pitkästä Karjaanjoen vesistön pääuomasta. Joki laskee Hiidenvedestä Maikkalanselkään.

Yleistä Väänteenjoki alkaa Mynterlässä Hiidenveden lahdesta, jota kutsutaan myös Mynterlänsalmeksi. Vedenvirtaus on voimakasta, sillä noin puolet Lohjanjärveen virtaavasta vedestä tulee salmen kautta. Joenniska sijaitsee vesistöviranomaisen mukaan Väänteen maatilan kohdalla juuri ennen Lavialahden leventymää. Joki on aluksi 150–400 metriä leveä, mutta se kapenee 2,4 kilometrin jälkeen 20–50 metriä leveäksi. Joen rannat ovat alkukilometrin matkalla kohtalaisen jyrkkärinteiset. Esimerkiksi Kolomäki kohoaa etelärannassa yli 60 metrin korkeuteen ja pohjoisranta yli 40 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Rannat ovat metsämaata, mutta peltojen osuus kasvaa alajuoksulle mentäessä. Pellot esiintyvät lähinnä pohjoisrannoilla, jotka ovat loivempia kuin etelärannat. Suittilaan tultaessa joki levenee hieman säännöstelypadon kohdalla. Aikaisempaa kapeaa uomaa on levennetty ja joen keskelle on jätetty keinotekoinen saari. Padon jälkeen joki virtaa liettyneessä joensuistossa Maikkalanselän Kutsilanselkään.

Väänteenjoki on ollut varsin matala ja jopa vuoden 1959 peruskartassa vesialueisiin on liitetty vesikasvillisuutta merkitsevät karttamerkit.

Säännöstelypato, venesulku ja kalatie pienoiskuva|Väänteenjoen pato kuvattuna yläjuoksulta päin. Väänteenjoen pato sijaitsee Suittilassa palvelukoti Jokelan kohdalla. Pato on rakennettu joessa sijaitsevan keinotekoisen saaren yhteyteen siten, että säännöstelyportit sijaitsevat joen vasemmalla rannalla saaren vasemmalla puolella. Saaren oikealla puolella virtaa kalatien uoma ja saaren keskelle on rakennettu kanava ja siihen kaksiporttinen Väänteenjoen sulku. Sulun sisäleveys on 3,5 metriä ja pituus 14,3 metriä. Vedenpintojen korkeusero vaihtelee 35–50 senttimetriä. Sulkuportteja käytetään käsivoimin.

Kalatie on noin 100 metriä pitkä, kivistä ja sorasta valmistettu, luonnon koskia muistuttava jokiuoma. Kalatiessä saattavat ravut ja virtavesien kalat elää ja lisääntyä. Se hyödyttää erityisesti taimenen, toutaimen ja ankeriaan siirtymistä vesistöstä toiseen.

Hydrologiaa Väänteenjoen virtaamia alettiin mittaamaan säännöllisesti Helsingin Seudun Vesihuollon rakennettua jokeen säännöstelypadon. Tässä on käytetty vuodesta 1970 alkaen mitattuja tietoja. Joen keskivirtaamaksi (MQ) ilmoitetaan 7,5 kuutiometriä sekunnissa (m³/s, mittausjakso 1970–2020 ) tai 7,6 m³/s (mittausjakso 1970–2009 ). Virtaamien vaihteluissa on mittausjakso 1970–2025. Keskiylivirtaamaksi (MHQ) ilmoitetaan 23,6 m³/s ja keskialivirtaamaksi (MNQ) 2,5 m³/s. Suurin mitattu virtaama (HQ) on 28,5 m³/s, joka sattui 21. huhtikuuta 1992, ja pienin (NQ) 0,08 m³/s, joka sattui 9. maaliskuuta 2019.

Luontoarvoja Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin (lyhenne VPD) velvoittamana on vesistöviranomainen määrittänyt Väänteenjoen tilaa. Joen tilaa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosina 2007–2008. Silloin sen ekologinen tila oli tyydyttävä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka oli tyydyttävä, biologinen tila, joka ei oltu määritetty, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli hyvä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa , mikä on tyydyttävä tulos. Joen tilaa arvioitiin toisen kerran vuosina 2012–2013. Silloin sen ekologinen tila oli tyydyttävä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka oli tyydyttävä, biologinen tila, joka ei oltu määritetty, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli hyvä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa ja kokonaistyppipitoisuus litrassa vettä, mitkä ovat tyydyttäviä tai välttäviä tuloksia.

Historiaa Vuosien 1959 ja 1963 karttoihin on Väänteenjoen nimi kirjoitettu sen kapeimmalle kohdalle, mutta myöhemmin on karttanimi sijoitettu sen leveimmälle kohdalle . Vuoden 1972 kartassa on jokeen merkitty pato. Seuraavassa vuoden 1984 kartassa on padon alapuolinen osa merkitty osittain kuivanneeksi tai niittymäiseksi entiseksi vesialueeksi (valkoinen väri). Vuoden 1996 peruskartassa on jokea levennetty sekä ylä- että alapuolelta patoa. Nykyinen saarimainen rakenne on ilmeisesti muodostettu tästä perusrakenteesta.

Vuonna 1967 valmistui 11 kilometriä pitkä Hiidenveden tunneli Hiidenveden ja Salmijärven välille. Sen tueksi rakennettiin Väänteenjokeen vuonna 1970 säännöstelypato, joka esti joen kautta kulkevan veneliikenteen. Tunnelia pitkin voitiin pumpata lisävettä Hiidenvedestä Vantaanjoen vesistöön Helsingin seudun vesihuollon turvaamiseksi. Tunneli oli käytössä vuodesta 1969 vuoteen 1977, jolloin vielä keskeneräinen Päijännetunneli korvasi sen. Hiidenveden tunnelia käytetään varajärjestelmänä 1982 valmistuneelle Päijännetunnelille, ja sitä on johdettu korvaavaa vettä esimerkiksi vuosina 2001 ja 2008 Päijännetunnelin huoltotöiden aikana. Tunnelista otetaan vettä myös Ojakkalan rinnekeskuksen rinteiden lumettamiseksi.

Länsi-Suomen vesioikeus muutti 30. heinäkuuta 1976 (päätös 31/1976) Hiidenveden säännöstelyn padotus- ja juoksutussääntöä ehtoa 16, jonka mukaan jatkossa tulisi patoa pitää täysin auki Hiidenveden vedenpinnan ylittäessä (ajankohdasta riippuen) 31,20–32,25 metriä mpy. Kun vedenpinta on näiden rajojen alapuolella, tulisi juoksutuksen olla vuorokausikeskiarvona 3,3–10 m³/s. Kevättulvan jälkeen ovat juoksutukset samansuuruiset vedenpinnan korkeuksien 32,00–32,25 metriä alapuolella, sekä syksyllä ja talvella 3,4–10 m³/s vedenkorkeuksien 31,20–32,00 metrin alapuolella. Näitä pääehtoja täydensi muutama lisäehto. Tärkein niistä on vähimmäisvirtaama 0,8 m³/s, joka on voimassa koko vuoden.

Vanha säännöstelypato korvattiin vuonna 1979 uudella padolla, jonka rinnalle rakennettiin veneiden ohituspaikka. Veneen saattoi vinssata kiskoja pitkin padon ohi. Kiskoihin oltiin tyytymättömiä ja tilalle toivottiin venesulkua. Sellainen rakennettiin ja se valmistui kesäkuussa alussa vuonna 2009. Sulku maksoi .

Karjaanjoen vesistöalueella on uittosäännöt kumottu 1970-luvulla, koska uitto on loppunut paljon aiemmin. Säännöstelypato esti myös kalojen vaellukset järvien välillä. Padon rinnalle valmistui vuonna 2008 kalatie.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto päätti (päätös 121/2006/3) vuonna 2006, että Vantaanjokeen johdettua vettä, venesulun eikä kalatien juoksutusta tarvitse ylläpitää, mikäli 0,8 m³/s vähimmäisjuoksutusta voida ylläpitää. Poikkeustilanteessa Väänteenjoen padon länsipuolella sijaitsevan kalatien kautta tapahtuva vedenjuoksutus voidaan keskeyttää kokonaan.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut haki heinäkuussa 2018 lupaa johdattaa poikkeusoloissa lisävettä Hiidenveden tunnelia pitkin Vantaanjokeen. Asiasta annettiin tammikuussa 2020 päätös, jonka mukaan lupa lisäveden johtamiseen poikkeusoloissa myönnettiin siten, että virtaama on enintään 2,5 m³/s ja kalenterikuukaudessa vettä johdetaan enintään 6,5 miljoonaa kuutiometriä.

Huomautukset

Lähteet

Luokka:Hiidenveden lähialue Luokka:Lohjan joet