Syyte panetelleita kumppaneita vastaan (, ) on Lysiaan nimiin laitettu mutta epäperäinen oikeuspuhe, jossa joku sanoutuu irti yhdistyskumppaneistaan. Puheen numero Lysiaan puheiden joukossa on 8.

Historia

Puhe esittää liittyvänsä oikeustapaukseen, jossa puheen pitäjä puhuttelee hänelle vääryyttä tehneitä kumppaneitaan, joiden kanssa kuului samaan yhdistykseen (). Yhdistys oli olemassa ainakin osittain tiettyjen seremoniallisten velvollisuuksien suorittamista varten. Sen jäsenet vastasivat myös yhteisesti lainojen ja muiden taloudellisten järjestelyjen hoitamisesta kahden tai useamman jäsenen välillä. Puheessa puhuja esittää valituksensa kumppaneilleen ja katkaisee muodollisesti tuttavuutensa heidän kanssaan.Lamb, W. R. M.: ”Accusation of Calumny Against Fellow Members of A Society: Inroduction”. Teoksessa

Puhetta pidetään selvästi epäperäisenä, ja sen katsotaan päätyneen jostakin syystä Lysiaan aitojen puheiden joukkoon. Sen ajoitusta ei tunneta, mutta nykyisin katsotaan, että se olisi kirjoitettu kuitenkin suhteellisen pian Lysiaan ajan jälkeen.Lamb, W. R. M.: ”Accusation of Calumny Against Fellow Members of A Society: Inroduction”. Teoksessa

Sisältö

Puhuja aloittaa, että tilaisuus on suotuisa tämän tuskallisen mutta väistämättömän asian käsittelyyn. Hänen edessään ovat sekä ne, joita hän aikoo syyttää, että ne, joiden hän haluaa olevan syytöksen todistajina (kohdat 1–2). Hänen niin sanotut ystävänsä ovat puhuneet hänestä ikään kuin hän olisi tunkeutunut heidän seuraansa (3–8). He ovat myös huijanneet hänet ostamaan kelvottoman hevosen ja sittemmin asettuneet myyjän puolelle (9–13). Puhuja oli lainannut kaksitoista minaa eräälle Polykleelle, yhdistyksen toiselle jäsenelle, joka antoi vakuudeksi sairaan hevosen. Saatuaan selville eläimen tilan velkoja yritti purkaa sopimuksen, mutta toinen jäsen, Diodoros, sai hänet luopumaan tästä vakuuttamalla, että laina maksettaisiin aikanaan takaisin. Hevonen kuoli, ja velkoja huomasi, että sen sijaan, että hän olisi saanut yhdistyksen jäseniltä sitä tukea, johon hänellä oli oikeus odottaa, hänelle sanottiin hänen saaneen hevosen rahoilleen ja joutuvan kärsimään tappionsa.

Näin hän oli todellisuudessa joutunut petoksen uhriksi ja huomasi yhdistyksen muiden jäsenten olevan hänen vihollisiaan eikä voivansa saada minkäänlaista hyvitystä. He ovat myös syyttäneet häntä siitä, että hän yllyttäisi muita herjaamaan heitä (14–17). Kaikista näistä syistä hän luopuu heidän ystävyydestään. Nyt hän on turvassa – sillä he hyökkäävät vain ystäviään vastaan (18–20).

Arviointia

Richard C. Jebb luonnehtii puhetta seuraavasti: ”Tuskin kannattaa pohtia, kuinka tämä omituisen mieletön kirjoitelma on alun perin päätynyt Lysiaan teosten joukkoon. Koska se on kauttaaltaan liian yksitoikkoisen synkkä, jotta sitä voisi vahingossa pitää pilana, ei edes jonkun grammaatikon käsitys Lysiaan leikillisestä tyylistä selitä tätä liitosta. Henkilöä, joka voisi jättää hyvästit ystävilleen tällä tavalla, on varmasti vaikea kuvitella; mutta ehkä yhtä vaikeaa on – huolimatta siitä, kuinka typeriksi ’myöhäiset sofistit’ tavanomaisesti oletetaan – kuvitella kenenkään valitsevan tällaistä aihetta harjoitukseksi.”

Puheen Loeb-edition toimittaja W. R. M. Lamb kuitenkin katsoo, että puhetta voidaan pitää todellisena protestina jonkun yhdistyksen loukatun jäsenen taholta. Lamb kuitenkin huomauttaa, että puheen teksti on monissa kohdissa hyvin epävarma, ja siksi riidan yksityiskohdat jäävät osittain hämäriksi. Yksi seikka on kuitenkin täysin selvä: yhdistyksessä esiintyi poikkeuksellisen paljon keskinäistä panettelua jäsenten keskuudessa.

Lähteet

Kirjallisuutta

Lysias: Accusation of Calumny Against Fellow Members of A Society. Teoksessa

Aiheesta muualla

Λυσίας: Κατηγορία προς τους συνουσιαστάς κακολογιών. Wikiaineisto. Lysias: Accusation of Calumny. Perseus. Lysias: Accusation of Calumny. Perseus. Lysias: Accusation of Calumny. ToposText.

Luokka:Lysiaan puheet