Neuvostoliiton pommitukset Suomessa 25. kesäkuuta 1941 muodostivat laajan yllätysilmahyökkäyksen Suomen kaupunkeja, teollisuuskeskuksia ja sotilaallisia kohteita vastaan. Hyökkäykseen osallistui 487 neuvostoliittolaista lentokonetta, jotka pudottivat yli 1 000 pommia. Kohteina oli ainakin 15 kaupunkia ja teollisuuskeskusta.Nenye ym. 2017, s. 41

Suomen sodanaikaisen tiedotteen mukaan ilmavoimat ja ilmatorjunta ampuivat hyökkäysten aikana alas 23 neuvostoliittolaista lentokonetta. Luku perustuu hyökkäystä seuranneena päivänä julkaistuihin suomalaisiin lehtitietoihin. Myöhemmin tarkka määrä tarkentui 26 koneeseen. Geust & Hazanov 2001, s. 78

Hyökkäysten suurimmat aineelliset tuhot syntyivät Turussa, Kotkassa, Heinolassa ja Lappeenrannassa. Pommituksia tehtiin myös useille muille paikkakunnille eri puolilla maata.

Tausta Operaatio Barbarossaan valmistautuvia saksalaisia joukkoja alkoi saapua Suomeen 7. kesäkuuta 1941. Ne suuntasivat pohjoiseen tulevaa sotatoimea varten. 17. kesäkuuta puolustusministeri Rudolf Walden määräsi maanlaajuiset ylimääräiset harjoitukset.Nenye ym. 2017, s. 39

Suomen hallitus ilmoitti suurvalloille pyrkivänsä pysymään puolueettomana ja jatkavansa diplomaattisia suhteita Neuvostoliittoon. Saksalaisille tehtiin selväksi, että Suomelta voitiin odottaa vain puolustuksellisia toimia ennen Neuvostoliiton toimia Suomea vastaan. Saksan Norjan-armeijalle alistettua Suomen III armeijakuntaa oli kielletty ylittämästä rajaa. Poliittisista syistä saksalaiset antoivat omille joukoilleen saman käskyn 24. kesäkuuta. Suomen aluetta ei siten ollut määrä käyttää lähtöalueena hyökkäykseen ennen Neuvostoliiton toimia.

Saksa ilmoitti 21. kesäkuuta 1941 Suomelle aloittavansa hyökkäyksen Neuvostoliittoon seuraavana päivänä. Aamulla 22. kesäkuuta pitämässään radiopuheessa Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels ilmoitti Suomen ja Saksan olevan yhteistyössä (). Kaikille Suomessa olleille suurlähetystöille ilmoitettiin nopeasti, että Suomi pysyisi puolueettomana niin pitkään kuin mahdollista ja jatkaisi rauhanomaisia diplomaattisuhteitaan Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto kuitenkin käynnisti pommitussotatoimet Suomeen vain muutamia tunteja operaatio Barbarossan alkamisen jälkeen. Ilman provokaatiota Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat 22. kesäkuuta suomalaisten linnoitteita ja aluksia Hangon sekä Ahvenanmaan alueella. Lisäksi useissa kohdin maiden rajaa suomalaisia joukkoja tulitettiin tykistöllä ja käsiaseilla. Suomi ei vastannut näihin tapauksiin. Näistä julistamattomista sotatoimista huolimatta Neuvostoliiton suurlähetystö pysyi Suomessa, mutta suurlähettiläs kieltäytyi edes ottamasta vastaan Suomen virallista vastalausetta näistä laittomista iskuista. Illalla 23. kesäkuuta Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov vaati, että Suomen hallitus ilmoittaa suhtautumisensa Saksan aloittamaan sotaan. Vastausta ei voitu toimittaa: Neuvostoliitto oli jo katkaissut kaikki Moskovan ja Helsingin väliset viestiyhteydet.

Suomi ja Neuvostoliitto valmistautuivat molemmat välirauhan aikana sotaan. Presidentti Risto Ryti oli jo ennen pommituksia pitänyt uutta sotaa Talvisodan jälkeen Neuvostoliiton kanssa Suomen kannalta käytännössä väistämättömänä. Hän katsoi sodan olevan Suomen ainoa pelastus ja arvioi, ettei Neuvostoliitto luopuisi pyrkimyksestään vallata Suomi.Nenye ym. 2017, s. 42

Neuvostoliitto teki useita rajaloukkauksia Suomen alueella 22.–24. kesäkuuta 1941. Neuvostoliitto ampui muun muassa tykillä suomalaista troolaria, joka pyrki ulos Petsamon vuonosta. Hirsilammella Immolanjärven seudulla suuri joukko neuvostosotilaita ampui Suomen puolelle useita laukauksia rajavartioita kohti. Suomi ei vastannut sotilaallisesti näihin rajaloukkauksiin.

Laaja hyökkäys Neuvostoliiton ilmavoimat aloittivat ilman sodanjulistusta laajat pommitukset 25. kesäkuuta 1941 noin kello 4 aamulla satojen lentokoneiden voimin. Hyökkäykset kohdistuivat siviili- ja teollisuuskohteisiin sekä sotilaallisiin kohteisiin. Pääosa vahingoista syntyi siviilikohteissa. Ilmahyökkäysten kanssa samanaikaisesti neuvostotykistö avasi tulen rajalla.

Tuhot paikkakunnittain Forsby Forsbyhyn pudotettiin pommeja. Henkilövahingoista tai rakennusten tuhoutumisesta ei ilmoitettu.

Forssa Forssa mainittiin pommituskohteena. Käytetyissä lehtilähteissä ei ilmoitettu kaupungissa syntyneitä vahinkoja.

Hangon seutu Hangon vuokra-alueen ympäristössä oli vilkasta ilmatoimintaa. Noin 20 neuvostoliittolaista hävittäjää tulitti lähisaaria konekivääreillä. Neuvostoliiton tykistö ampui Suomen alueelle ajoittain iltapäivään saakka.

Tykistötuli kohdistui Hangon länsipuoliseen saaristoon. Kohteiksi mainittiin Morgonlandet, Porsö, Maltskär, Storholm, Kamsholm ja Prästö. Tulituksen aiheuttamista vahingoista ei ilmoitettu.

Heinola pienoiskuva|Pommitusten tuhoja Heinolassa. Heinolaa pommitettiin kahdesti. Ensimmäisessä pommituksessa kahdeksan taloa syttyi tuleen ja seitsemän ihmistä kuoli. Toisessa pommituksessa kaksi taloa syttyi tuleen ja yksi ihminen kuoli. Kaupungissa paloi yhteensä kymmenen taloa ja kuoli kahdeksan ihmistä.

Uuden Suomen mukaan pommitukseen osallistui ensimmäisellä kerralla 14 konetta ja toisella kertaa kuusi pommikonetta. Pommit ja niiden aiheuttamat tulipalot tuhosivat kaksi kokonaista korttelia. Keskikoulu, Pohjoismaiden Yhdyspankin haarakonttori, kauppiaan liike- ja asuintalo sekä Heinolan tuomiokunnan arkisto kärsivät suuria vaurioita. Koneet tekivät syöksyjä matalalle ja ampuivat siviilejä missä heitä vain näkyi.

Helsingin seutu

Helsinki ja Helsinki-Malmin lentoasema olivat 25. kesäkuuta pommitettujen kohteiden joukossa. Uuden Suomen julkaisemassa kuvassa palopommin kerrottiin sytyttäneen talon tuleen Helsingin lähistöllä. Muita rakennusvahinkoja tai vahinkoja ei käytetyissä lähteissä yksilöity.

Helsingissä raportoitiin olleen päivän aikana kaikkiaan viisi ilmahälytystä.

Hämeenlinna Hämeenlinna mainittiin pommituskohteena. Käytetyissä lehtilähteissä ei ilmoitettu kaupungissa syntyneitä vahinkoja.

Joensuu pienoiskuva|Neuvostoliiton ensimmäisen pommituksen jälkiä Joensuun I kaupunginosassa ja Niinivaarassa. Kuva: Puolustusvoimien kuva-arkisto.

Joensuuta pommitettiin kahdesti. Ensimmäiseen pommitukseen osallistui 19 lentokonetta ja toiseen kolme lentokonetta. Pommituksissa syttyi yksi tulipalo ja useita ihmisiä haavoittui. Palaneen rakennuksen tyyppiä ja aineellisten vahinkojen määrää ei ilmoitettu.

Kemijärvi Kemijärvelle tehtiin ilmahyökkäys. Aineellisia vahinkoja tai henkilövahinkoja ei käytetyissä lehtilähteissä yksilöity.

Kotka Kotkan kaupungissa ja Enso-Gutzeitin tehdasalueella syttyi laajoja tulipaloja. Ensimmäiseen kello 10.50 alkaneeseen pommitukseen osallistui 20 lentokonetta. Pommitukset jatkuivat päivän aikana, ja kello 16.30 kaupunkia pommitti 22 lentokonetta.

Enso-Gutzeitin tehdasalueella tuhoutuivat Norskan saha, Kimpilän kuivaamo, työväen ruokalarakennus, kuljetuslaitteita, palokalustovaja, kaksi pienempää varastorakennusta ja selluloosatehtaan seulahuone.

Tulipalossa tuhoutui lähes 600 standardia sahatavaraa ja noin 20 000 kiintokuutiometriä propsia eli kaivospuuta. Tehtaan oma palokunta sekä Kotkan ja lähiseudun palokunnat saivat pelastettua suuren lautatarhan.

Enso-Gutzeitin tehdasalueen vahingot arvioitiin noin 30 miljoonaksi markaksi. Kotkan kaupungin ja tehdasalueen kokonaisvahingoiksi arvioitiin 35-45 miljoonaa markkaa. Åbo Underrättelser arvioi kokonaisvahingot 35-40 miljoonaksi markaksi.

Kotkan kaupungissa tuhoutui useita taloja. Tuhoutuneiden rakennusten joukossa oli sanomalehti Etelä-Suomen lehtitalo. Pommituksissa ei aikalaislehtien tietojen mukaan kuollut ketään. Yksi sammutustyöhön osallistunut henkilö loukkaantui vakavasti.

Neuvostoliittolaiset lentokoneet tulittivat Kotkassa myös siviiliväestöä konekivääreillä.

Lahti Lahti oli yksi pommitettujen kaupunkien ja teollisuuskeskusten joukossa. Käytetyssä kirjallisuuslähteessä ei yksilöity kaupungissa syntyneitä vahinkoja.

Lappeenranta Lappeenrantaa pommitettiin aamulla kahdesti. Kaupunkiin pudotettiin palopommeja ja kevyitä räjähdyspommeja. Kaupungissa syttyi useita tulipaloja ja siviilejä haavoittui. Lentokoneet tulittivat kaupunkia myös konekivääreillä.

Palopommi sytytti piharakennuksen, jota ei saatu pelastettua. Muutaman metrin päässä sijainnut seitsemänhenkisen perheen asuintalo syttyi myös tuleen ja tuhoutui lähes kokonaan. Rakennuksesta jäi jäljelle vain hiiltyneitä osia.

Paineaalto heitti perheen äidin taaksepäin portaissa ja särkyneiden ikkunoiden lasia lensi sisälle. Perheen lapset olivat nukkumassa ullakkohuoneessa. Yhdeksänvuotias tyttö sai sirpaleen oikean olkapään seudulle ja hänet vietiin sotilassairaalaan.

Toiseen taloon osunut palopommi läpäisi katon. Palo saatiin nopeasti sammutettua eikä rakennus kärsinyt vakavia vaurioita. Kaikkea irtaimistoa ei saatu pelastettua.

Lauritsala ja Pajarila Lauritsalan Pajarilassa kolme palopommia putosi pellolle ja yksi metsään. Pommit eivät aiheuttaneet raportoituja vahinkoja. Lentokoneiden konekiväärituli ei myöskään aiheuttanut vahinkoja.

Loviisa Loviisassa palopommi osui sairaalaan. Rakennuksessa syttyi tulipalo, mutta se saatiin sammutettua alkuvaiheessa.

Mikkeli Mikkeliin tehtiin ilmahyökkäys. Aineellisia vahinkoja tai henkilövahinkoja ei käytetyissä lehtilähteissä yksilöity.

Nokia Nokian pommituksessa kuoli yksi ihminen. Rakennusvahinkoja ei ilmoitettu.

Porvoo Porvoon lähelle tehdyssä pommituksessa haavoittui yksi nainen.

Myöhemmässä pommituksessa kaksi yksikerroksista puutaloa syttyi tuleen. Toinen talo tuhoutui kokonaan ja toinen vaurioitui pahoin. Suurin osa rakennusten irtaimistosta tuhoutui. Kolme naista sai lieviä vammoja.

Pyterlahti Pyterlahtea pommitti neljä lentokonetta. Pommitus ei aiheuttanut raportoituja vahinkoja.

Rauma Raumaa pommitettiin 25. kesäkuuta kolmella koneella.Geust & Hazanov 2001, s. 55

Rovaniemi Rovaniemelle tehtiin ilmahyökkäys. Aineellisia vahinkoja tai henkilövahinkoja ei käytetyissä lehtilähteissä yksilöity.

Turku pienoiskuva|Linna täysin tulessa ilmapommitusten jälkeen.

Turkua ja sen lähiympäristöä pommitti 25. kesäkuuta aamulla lehtitietojen mukaan noin 24 lentokoneen muodostelma. Kaupungissa syttyi useita tulipaloja. Yksi puutalokortteli tuhoutui kokonaan ja sairaalan ikkunat särkyivät. Noin kymmenen ihmistä haavoittui lievästi. Haavoittuneiden joukossa oli kolme naista ja kaksi lasta.

Turussa raportoitiin olleen päivän aikana kaikkiaan seitsemän ilmahälytystä.

Sota-ajan lehdistöllä ei ollut mahdollista raportoida kaikista tapahtumista. Turun kaupungissa vauriot olivat lopulta huomattavat: 13 henkilöä sai surmansa ja 29 siviiliä haavoittui. Koko satama-alue oli liekeissä ja Turun linna tuhoutui. Kaupungissa tuhoutui 18 kivitaloa ja 101 puutaloa.

Pommitukset jatkuivat Turussa voimakkaina 26. kesäkuuta vastaisena yönä. Pommeja putosi eri puolille kaupunkia ja ne aiheuttivat uusia tulipaloja ja rakennusvahinkoja. Kaksi asuntokorttelia tuhoutui kokonaan.

Varkaus Varkaus oli yksi pommitettujen kaupunkien ja teollisuuskeskusten joukossa. Käytetyssä kirjallisuuslähteessä ei yksilöity kaupungissa syntyneitä vahinkoja.

Neuvostoliiton tappiot Neuvostoliiton suuri hyökkäys johti myös merkittäviin tappioihin. Neuvostoilmavoimat menetti Suomessa 25. kesäkuuta 1941 24 Tupolev SB -pommittajaa ja kaksi Polikarpov I-153 -hävittäjää. Suomalaiset hävittäjälentäjät pudottivat 22 SB-pommikonetta, yksi SB putosi Hirvakseen omien hävittäjien alasampumana paluulennolla ja yksi SB putosi menomatkalla Suomenlahteen yhteentörmäyksen jälkeen. Yksi I-153 teki pakkolaskun Suomeen eksymisen jälkeen ja toinen I-153 teki pakkolaskun Lahdenpohjaan osuman jälkeen.

Henkilömenetykset olivat 75 lentäjää, joista ainakin viisi pommituseskadrillin johtajaa (eli kapteenin tai majurin arvoista lentoupseeria). Ainakin kaksi pommituslentäjää oli joutunut suomalaisten vangeiksi.Geust & Hazanov 2001, s. 78