Tupaijat (Scandentia) ovat pieniä Kaakkois-Aasiassa eläviä nisäkkäitä. Ne muodostavat oman lahkonsa eivätkä ole sukua päästäisille. Aikaisemmin ne on luettu kuuluvaksi osaksi hyönteissyöjiä ja kädellisiä. Joskus tupaijista näkee käytettävän myös englanninkielisestä tree shrew -nimestä käännettyä nimitystä puupäästäiset.
Tupaijat ovat hoikkavartaloisia ja tiheäturkkisia nisäkkäitä. Turkinväri vaihtelee punertavasta tummanruskeaan ja on useimmiten vaaleampi vatsapuolelta. Pitkissä raajoissa on viisi varvasta, joissa on terävät kynnet helpottamassa puussa kiipeilyä. Tupaijoilla on kokoonsa nähden isot aivot. Pituudeltaan tupaijoiden vartalo on 10–23 senttimetriä ja painoltaan 40–350 grammaa. Häntä on samanpituinen kuin vartalo.
Tupaijat asuvat Kaakkois-Aasian metsissä Intiasta ja kaakkoisesta Kiinasta aina Filippiineille, Borneolle, Jaavalle ja Balille asti. Sulkahäntätupaijaa lukuun ottamatta kaikki lajit ovat päiväaktiivisia. Vaikka tupaijat elävät metsissä, ne viettävät pääosan ajastaan maanpinnalla. Tupaijat ovat kaikkiruokaisia ja syövät pieniä selkärangattomia ja kasviravintoa.
Tähän lahkoon kuuluva sulkahäntätupaija (Ptilocercus lowii) on ainoa nisäkäslaji, jonka tiedetään nauttivan alkoholia päivittäin. Se viettää keskimäärin yli kaksi tuntia päivästä nuollen käynyttä mettä palmujen kukista. pienoiskuva|Indonesiantupaija pienoiskuva|Sulkahäntätupaija (Ptilocercus lowii).
Lajit Tupaijoita tunnetaan nykyään 20 lajia, joista kaikki paitsi sulkahäntätupaija kuuluvat Tupaiidae-heimoon. heimo tupaijat (Tupaiidae) suku intiantupaijat (Anathana) Intiantupaija (Anathana ellioti) suku pehmeähäntätupaijat (Dendrogale) Etelänpehmeähäntätupaija (Dendrogale melanura) Pohjanpehmeähäntätupaija (Dendrogale murina) suku tupaijat eli aitotupaijat (Tupaia) Belangerintupaija eli belangeritupaija (Tupaia belangeri) Keltavatsatupaija (Tupaia chrysogaster) Juovatupaija (Tupaia dorsalis, aik. Lyonogale dorsalis) Tupaija (Tupaia glis) Hoikkatupaija (Tupaia gracilis) Indonesiantupaija (Tupaia javanica) Pitkäjalkatupaija eli borneontupaija (Tupaia longipes) Kääpiötupaija (Tupaia minor) Tupaia moellendorffi Vuoritupaija (Tupaia montana) Nikobaarientupaija (Tupaia nicobarica) Palawanintupaija (Tupaia palawanensis) Tummaselkätupaija (Tupaia picta) Punahäntätupaija (Tupaia splendidula) Maatupaija (Tupaia tana, aik. Lyonogale tana) suku Urogale Filippiinientupaija (Urogale everetti) heimo Ptilocercidae suku Ptilocercus Sulkahäntätupaija (Ptilocercus lowii, aik. P. lowi)
Lähteet
*