thumb|Näkymä Finiqvuorelta Delvinën kaupungin suuntaan. Delvinën allas (, myös Pellgu i Delvinës) on maantieteellinen alue Albanian lounaisosassa. Se ulottuu Rrëzomën alueelta pohjoisessa Konispoliin etelässä. Alueen pituus on 35–40 ja leveys Sarandënlahden kohdalla 20–25 kilometriä.
Delvinën allas on tektonisesti siirrosten reunustama painanne, jonka jatkuvasta vajoamisesta kertovat alueella esiintyvät maanjäristykset. Sen tasankoja ja kukkuloita ympäröivät kalkkikivestä, kipsistä, dolomiitistä ja kivisuolasta muodostuneet vuoret. Niiden väliset solat yhdistävät Delvinën altaan Drinon laaksoon, Albanian Rivieraan, Sarandënlahteen ja Kreikkaan. Koillisessa on korkea Mali i Gjerë ja pohjoisessa Lucëvuori. Alueen tasankoja ovat Delvinën tasanko pohjoisessa, Butrintjärvelle ulottuva Vurg ja etelässä Vrinë (Mursi) ja Vardarin karstitasanko. Tasangoista varsinkin Vurg ja Vrinë kärsivät aikaisemmin Kalasa-, Bistrica- ja Pavllajokien tulvista. Ne kuivatettiin vuosina 1958–1966 samalla kun joet ohjattiin keinotekoisiin uomiin.
Seudun ilmasto on Albanian lämpimin ja aurinkoisin. Keskilämpötila on Sarandëssa tammikuussa 10 ja heinäkuussa 24 astetta. Pakkasta ja lunta esiintyy hyvin harvoin. Vuotuinen sademäärä on Kranessa 1 524 millimetriä. Jokien lisäksi alueella on suuria karstilähteitä kuten tunnettu Syri i Kaltër. Bistrican varrella on tekojärvi ja kaksi vesivoimalaitosta. Maatalouden keinokastelua varten on rakennettu muita tekojärviä, joista monet ovat sittemmin liettyneet.
Maatalouskäytön takia vähäinen luonnonkasvillisuus käsittää lähinnä macchiapensaikko- ja tammivyöhykkeet. Korkeimmilla vuorilla kasvaa pieniä pihtametsiköitä. Alueelle on istutettu myös trooppisia hedelmäpuita. Metsästyksestä kärsineeseen eläinkuntaan kuuluvat villisika, susi ja kettu, harvinaisina metsäkauris ja besoaarivuohi sekä kivikkopyy ja sorsat. Butrintjärvellä harjoitetaan simpukan- ja Bistricalla lohenviljelyä.
Lähteet
Luokka:Albanian maantiede