Vihtijoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 23.09) on Uudellamaalla Vihdissä, Nurmijärvellä, Hyvinkäällä ja Karkkilassa, sekä hieman myös Kanta-Hämeessä Lopella, sijaitseva Karjaanjoen vesistön (23) toisen jakovaiheen vesistöalue. Valuma-alueen laskujoki Olkkalanjoki laskee Hiidenveden alueella (23.03) Hiidenveteen Vihdin kirkonkylässä.
Yleistä Vesistöalueen sijainti Vihtijoen valuma-alue muodostuu Olkkalanjoen ja Vihtijoen uomaverkoston ympärille ja sen pinta-ala on (km²) ja järvisyys on 5,89 %. Karjaanjoen vesistön pääuoma virtaa Vanjoen, Hiidenveden ja Väänteenjoen kautta alaspäin ja Olkkalanjoki on pääuoman sivu-uomaa. Vihtijoen valuma-alue onkin 13,1 % Karjaanjoen vesistöstä, jonka pinta-ala on .
Vesistöalue on 25 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä. Se sijaitsee kokonaan läntisellä Uudellamaalla aivan Toisen Salpausselän länsipuolella. Vesistöalueen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella on Karjaanjoen vesistön toisen jakovaiheen alueita ja valuma-alueita: lounaassa ovat Hiidenveden alue (23.03), lännessä ja luoteessa Pusulanjoen alue (23.06), pohjoisessa Vanjoen alue (23.04) ja Puneliajärven alue (23.05). Itäpuolella sijaitsee Siuntionjoen vesistö (22) ja koillisessa Vantaanjoen vesistö (21).
Pääuoman kulun ja pituuden määritys Olkkalanjoki ja sen jatke Vihtijoki muodostavat Karjaanjoen vesistön pääuomalle sivu-uoman. Sivu-uoma muodostuu useista jokiosuuksista ja järvistä, joista runsasvetisin vesistöreitti on Vihtijoen valuma-alueen pääuoma. Sen kulusta ei löydy lähteistettyä tietoa, joten sen kulku perustellaan tässä. Siihen käytetään vesistöviranomaisen antamia valuma-alue- ja uomaverkoston tietoja Paikkatietoikkunasta. Valuma-alueen laskujoki on Olkkalanjoki, jonka pituus on 5,4 kilometriä. Se alkaa Averiasta, johon laskee kaksi vesistöviranomaisen mukaan merkittävää virtavettä. Pohjoisesta tulee Sitinoja, jonka valuma-alueen pinta-ala on 41,25, ja kaakosta tulee Vihtijoki, jonka valuma-alueen koko on 184.98. Pääuomaan valitaan siksi Vihtijoki. Vihtijokea seuraamalla yläjuoksulle päin kohdataan muutamia sivuhaaroja, joiden valuma-alueet ovat pienempiä kuin 40 km². Sellaisia ovat alajuoksulta lueteltuina Maasoja (6,38 km²), Pantoja (12,43 km²), Vaihinoja (40,89 km²) ja Lapoonjoki (39,27 km² ). Viimeksi mainittu on pääuoman sivujoki ja se on siten runsasvetisin haara, koska jokihaaran toisen uoman valuma-alue on 47,61 km². Tämä haara alkaa Niemenjärvestä, johon tulee Ylimmäisesta alkava joki (38,39 km²) ja siihen tulee vuorostaan Ali-Kärrin joki (25,38 km²). Viimeksi mainittu muodostaa pääuoman latvaosuuden.
Pääuoman pituus saadaan vesistöviranomaisen julkistamista tiedoista, jotka on luettu Paikkatietoikkunasta. Siinä on (pyöristettyinä) Olkkalanjoen pituus 5,36 kilometriä pitkä, Averian järviosuus 1,03 kilometriä, Vihtijoen pituus Lappoonjoelle asti 19,47 kilometriä, Lappoonjoelta Niemenjärvelle 3,11 kilometriä, Niemenjärven ylitys 1,04 kilometriä, joki Ylimmäiseen 1,17 kilometriä, Ylimmäisen järven ylitys 3,43 kilometriä ja Ali-Kärrin joki ja sen latvahaara noin 7,09 kilometriä. Pääuoman yhteispituudeksi tulee näin 41,71 kilometriä eli pyöristettynä 42 kilometriä.
Vesistöalueen jako Vihtijoen valuma-alue jaetaan kolmannessa vesistöaluejaossa yhdeksään vesistöalueeseen. Niistä Olkkalanjoen alue (23.091), Vihtijoen alaosan alue (23.092) ja Niemenjärven valuma-alue (23.096) kuuluvat pääuomaan ja muut vesistöalueet laskevat näihin.
Pääuoman sivu-uomia Vesistöalueen pääuoman sivu-uomia on koottu vesistöviranomaisen tietokannasta ja kartoista alla olevaan taulukkoon. Sarakkeessa ”Etäisyys joensuuhun” olevat luvut esittävät pääreitin kohta kilometreinä mitattuna Hiidenvedeltä . Huomaa, että Olkkalanjoen joensuulta on matkaa merelle noin 97 kilometriä. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen valuma-alueen pinta-ala. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa rivikohtaisesti. sivu-uomannimi pääuomankohta etäisyysjoensuuhun(km) uomanpituus(km) virtaama(MQ)(m³/s) valuma-alue(km²) lähteet Olkkalanjoki laskee Vihdissä Hiidenveden Kirkkojärveen. Huovanoja Olkkalanjoki 1 12 3,3,4,–,–,4 Sortonoja Kirjava 3 17 3,3,4,–,–,2 Sitinoja Averia 7 42 3,3,4,–,–,2 oja Kotojärvestä Vihtijoki 7 3,3,6,–,–,– Maasoja Vihtijoki 10 6 3,3,4,–,–,2 Pantoja Saukoinkoski 14 12 3,3,4,–,–,2 Vaihinoja Haimoo 19 41 3,3,4,–,–,2 oja Aholansuolta Tupakkiaro 20 3,3,6,–,–,– Haukoja Vihtijoki 21 3,3,6,–,–,– oja Kurikanjärvestä Vihtijoki 26 3,3,6,–,–,– Lapoonjoki Lapoosta Vihtijoki 26 39 3,3,4,–,–,4 Haaviskoppelinoja Hiiskula 29 3,3,6,–,–,– oja Petäyksestä Ylimmäinen 31 3,3,4,–,–,– Pärehöylänoja Ylimmäinen 34 3,3,6,–,–,– Maijanoja Ala-Kärrin joki 36 3,3,6,–,–,– Kuonjoki Ala-Kärrin joki 36 6 3,3,6,6,–,– Kuonjoki on tässä pääuoman latvahaara, joka on noin 6 kilometriä pitkä. Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet , 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu , 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu , 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä.
Olkkalanjoen alue (23.091) Olkkalanjoen alueen pinta-ala on 19,13 km² ja järvisyys 3,71 %. Joen valuma-alueen pinta-ala on 267,97 km² ja järvisyys 5,89 %. Vesistöalue alkaa Averiasta ja sisältää Olkkalanjoen kunnes se laskee Hiidenveden Kirkkojärveen. Vesistöalueeseen sisältyy esimerkiksi Huovanoja, Olkkalankoski ja kuivatettu järvi Kirjava. Sortojan valuma-alue laskee Olkkalanjokeen.
Vihtijoen alaosan alue (23.092) Vihtijoen alaosan alueen pinta-ala on 58,10 km² ja järvisyys 5,42 %. Joen valuma-alueen pinta-ala on 231,85 km² ja järvisyys 6,51 %. Siihen kuuluu Averia (138 ha), Vihtijoki, Vihtijoen lähiympäristö, Lapoojoki, Lapoo (112 ha) ja siihen tuleva Vihtijärvestä alkava Sorvarinjoki. Vesistöalueeseen laskevat monet muut valuma-alueet: Vihtijärven valuma-alue, Sitinojan-Suho-ojan valuma-alue, Niemenjärven valuma-alue, Mätäjoen valuma-alue, Pantojan valuma-alue ja Maasojan valuma-alue (katso alla). Ennen Averiaa yhtyy Vihtijokeen Kotojärven (30 ha) laskuoja. Kotojärveen laskee myös pieni Kulppi (2 ha). Keskijuoksulla Vihtijokeen yhtyy Haimoossa Hauklammen (5 ha) laskuoja Haukoja. Haimoossa on joessa Haukojankosken alapuolella myös pieni lampi, jossa on kaksi jokisaarta. Yläjuoksulla Lapoonjokeen yhtyy eteläpuolella sijaitseva Kurikanjärvi (9 ha).
Vihtijärven valuma-alue (23.093) Vihtijärven valuma-alueen pinta-ala on 25,38 km² ja järvisyys 19,46 % . Tämä valuma-alue laskee Vihtijärvestä (325 ha) Vihtijoen alaosan alueeseen, jossa laskujoen Sorvarinjoen vedet ottaa vastaan Lapoojärvi. Vihtijärvi on valuma-alueensa pääjärvi ja kaikki muut tulouomat laskevat siihen. Järven länsipäähän tulee oja, jonka eteläinen haara alkaa Laihueesta (7 ha) ja pohjoinen haara Komista (7 ha). Komin viereen on padottu lampi, joka on kooltaan puolet Komista. Vihtijärven keskikohtaan tulee pohjoisesta Iso-Kairin (43 ha) laskuoja Kalakoskenoja. Iso-Kairin pohjoisrantaan tulee Pikku-Kairin oja, jonka vesistöreitillä ovat Pikku-Kairi (4 ha), Mustalammi (18 ha) ja Kaakkurilammi. Mustalammista laskee tietysti Mustalamminoja. Iso-Kairin itärantaan tulee Kakarlammin kautta virtaava Löytlammin (17 ha) laskuoja. Vihtijärven itäpäähän tulee Vihtilammin (21 ha) laskuoja. Sen valuma-alueella ovat vielä Märkiö (36 ha) ja pieni Kakari (2 ha).
Sortojan valuma-alue (23.094) Sortojan valuma-alueen pinta-ala on 17,09 km² ja järvisyys 0 % . Valuma-alue on pääosin järvetön, vaikka siellä esiintyy joitakin lammikoita. Alajuoksullaan Sortoja seuraa valtatietä 2. Keskijuoksulla Heikkilän kulmakunnalla sitä kutustaan Hiuraanojaksi ja tällä osuudella siihen yhtyy kaakosta tuleva Kairassuonoja vasemmalta puolelta. Kyrönmäen pohjoispuolella ojaa kutsutaan Purhaanojaksi, joka alkaa Alikylästä eli Häntälästä. Valuma-alue laskee Olkkalanjoen alueen pääuomaan, joka on siirretty Olkkalanjoen uoma.
Sitinojan-Suho-ojan valuma-alue (23.095) Sitinojan-Suho-ojan valuma-alueen pinta-ala on 41,25 km² ja järvisyys 3,95 % . Tämä valuma-alueen laskuoja Sitinoja laskee Vihtijoen alaosan alueen Averiaan. Sitinojan alajuoksu on Vihdin puolella lähes suoraksi kaivettu johto-oja, mutta ylempänä Karkkilan puolella oja meanderoi luonnollisesti. Sen alin sivuoja on Suhoja (myös Suho-oja), joka yhtyy siihen oikealta puolelta. Suhojan valuma-alue on muuten järvetön, mutta siellä on muutama tekolampi. Sen seuraava sivuoja on Moksjärvestä (87 ha) alkava oja. Järveen laskee metsäoja, joka tuo vettä Pitkäsuolta, Pillisuolta ja Penikkalammista (2 ha). Samaan laskuojaan yhtyy Mustasuon tekolammen oja ja idästä Ahvenlammen (1 ha) laskuoja. Kaukainen Likolampi (1 ha) katsotaan kuuluvan Ahvenlammen valuma-alueeseen. Tämän laskuojan valuma-alueella sijaitsevat myös Katajalammi ja Männistönlampi (2 ha), joilla ei ole laskuojia. Kolmas sivuoja on vasemmalta yhtyvä Kolmperänoja, jolla on sivuojana Ridanoja. Näiden valuma-alueilla sijaitsee Kolmperse (6 ha). Männistönlampi ja Kolmperse ovat aikaisemman vesistöaluejaossa merkitty Niemenjärven valuma-alueeseen. Sitinojan keskijuoksulla siihen yhtyy Tammerkoskenoja, jonka uomassa on pieniä lampia. Sitinoja alkaa Haaviston pohjoispuolella sijaitsevasta Parsilanjärvestä (62 ha). Haavistossa on jokeen muodostettu, ilmeisesti patoamalla, uomaan sovivia lampia. Parsilanjärveen tulee idästä metsäpuro, joka alkaa Päällisestä (2 ha), ja johon laskee Iitalammista (5 ha) alkava Iitalamminoja.
Niemenjärven valuma-alue (23.096) Niemenjärven valuma-alueen pinta-ala on 47,32 km² ja järvisyys 5,94 % . Vihtijärvellä sijaitseva Niemenjärvi (80 ha) kuuluu mukaan valuma-alueeseen ja sen laskujoki on samalla valuma-alueen lasku-uoma, joka laskee Vihtijoen alaosan alueeseen. Alajuoksulla Haaviskoppelinoja virtaa Haaviskoppelin läpi ja yhtyy laskujokeen. Ojan valuma-alueella sijaitsevat Iso Lempolammi (5 ha), Pikku Lempolammi (2 ha) ja Hiukkalammi (9 ha). Toinen valuma-alueen suurista järvistä on Ylimmäinen (127 ha). Sen laskujoki laskee Niemisjärveen. Ylimmäisen koillispuolella sijaitsee Petäys (31 ha), joka laskee Ylimmäiseen. Siihen tulevista joista tärkein on Ali-Kärrin joki, joka laskee Ylimmäisen länsirantaan. Joen alajuoksulla sijaitsee peltojen ympäröimä kosteikko. Jokeen yhtyy luoteesta tulevan Maijanojan ja lännestä tulevan Kärjenlamminojan yhteinen laskuoja. Kärjenlamminojan latvoilla sijaitsevat Kärjenlammi (8 ha) ja Kivilammi (3 ha). Ali-Kärrin joen etelästä pohjoiseen virtaavaa latvauomaa kutsutaan Kuonjoeksi. Sen valuma-alueella ovat Hietalammi (2 ha).
Aikaisemmassa vesistöaluejaossa Männistönlampi (2 ha) ja Kolmperse (6 ha) sijoitettiin tähän valuma-alueeseen. Nämä lammet on uudessa vesistöaluejaossa rajattu Sitinojan-Suho-ojan valuma-alueelle.
Mätäjoen valuma-alue (23.097) Vaihinjoen valuma-alueen pinta-ala on 40,89 km² ja järvisyys 6,24 % . Valuma-alue on pitkä ja kapea, ja se saa alkuunsa reunamuodostumasta, joka kuuluu Ensimmäiseen Salpausselkään. Valuma-alueen laskuoja Vaihinoja yhtyy Vihtijokeen Haimoossa. Mätäjoen nimeä ei enää käytetä. Joki virtaa Vihtijoen alaosan alueella. Sen alajuoksun sivu-uomia ovat Rintelänoja ja Leppäoja. Keskijuoksulla oja virtaa valtatien 25 eteläpuolella, jossa sitä kutsutaan Korvenojaksi. Täällä siihen yhtyy etelästä tuleva Kukkaro-oja, jonka valuma-alueella on pieni Koppalampi ja Vierikka (3 ha). Korvenojaan yhtyy Leppälammen kulmakunnalla pohjoisesta tuleva oja Rätäsillalla sijaitsevalta golfkentältä, jossa on useitakin lampia. Korvenoja saavuttaa Röykkän luoteispuolella reunamuodostuman, jossa sijaitsee suuri Sääksjärvi (264 ha). Järvellä ei ole laskuojaa, mutta se kuuluu tähän valuma-alueeseen. Järven etelärannassa sijaitsee pieni Haukilampi (2 ha).
Pantojan valuma-alue (23.098)